Salo alkaa rakentaa järjestelmällistä edunvalvontaa – pohjaksi edunvalvontasuunnitelma

1
Salo pyrkii vaikuttamaan muun muassa keskeisiin ministereihin ja heidän avustajiinsa sekä eduskunnan keskeisiin valiokuntiin. Kuva: SSS/Marko Mattila

Salo alkaa tehdä järjestelmällistä edunvalvontaa pärjätäkseen kuntien välisessä kilpailussa.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Salon ensimmäisen edunvalvontasuunnitelman, johon on otettu päätavoitteet suoraan joulukuussa hyväksytystä kaupunkistrategiasta.

Sen mukaan Salon keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat hyvinvointialueyhteistyö ja Salon sairaala, Tunnin juna, kantatie 52 ja työ- ja elinkeinopalveluiden uudistaminen.

Kärkihankkeet valitaan valtuustokaudeksi. Kaupunginhallitus määrittelee lisäksi muut hankkeet ja painopisteet vuosittain.

Edunvalvonnalle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Ryhmän muita jäseniä ovat Simo Paassilta (sd.), Anna Härri (vihr.), Heikki Tamminen (ps.), Ulla Huittinen (kesk.) ja Juhani Nummentalo (kok.).

Suunnitelman mukaan moderni edunvalvonta on sekoitus erilaisia keinoja sidosryhmä- ja verkostoyhteistyöstä lausuntoihin, kuulemisiin ja julkiseen keskusteluun. Edunvalvonta kohdistuu julkiseen hallintoon mutta myös elinkeinoelämään yritysten miettiessä sijoittumispaikkaa.

Yksi tärkeä vaikuttamisen paikka on kevään eduskuntavaaleissa. Vaalien jälkeen neuvotellaan hallitusohjelmasta, joka sisältää myös kuntia koskevia hankkeita. Salon pitää seurata työtä ja pyrkiä tarvittaessa vaikuttamaan siihen.

Edunvalvontaa varten tehdään vuosisuunnitelma, jossa eritellään tavoitteet, pääviestit, yhteistyötahot sekä toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Työstä raportoidaan säännöllisesti.

Salo pyrkii vaikuttamaan muun muassa keskeisiin ministereihin ja heidän avustajiinsa, varsinaissuomalaisiin kansanedustajiin, keskeisiin eduskunnan valiokuntiin, maakuntaliittoon ja hyvinvointialueen poliittiseen johtoon.

Virkamiehistä listalla ovat ministeriöiden ja valtion virastojen johto ja asiantuntijat sekä maakunnan keskeiset viranhaltijat maakuntaliitossa, hyvinvointialueella ja kunnissa.

Muita sidosryhmiä ovat esimerkiksi elinkeinoelämän edustajat, koulutuksen järjestäjät, työmarkkinatoimijat, kansalaisjärjestöt, kuntalaiset ja media.

Salo vaikuttaa Suomen suurimpien kaupunkien muodostaman C21-verkoston, seutukaupunkiverkoston, Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän ja ilmastovastuujaoston kautta.

Eteläisen Suomen kaupunkeja yhdistää myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteistyöverkosto, jota koordinoi Turku.

Koulutusyhteistyötä kaupunki tekee Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Kuntalainen K
13 päivää sitten

Sanoisin, että lopultakin alueen edunvalvonta lähtee tavoitteellisesti liikkeelle. Twelve points! Alkaa olla viimehetket vaikuttaa näihin niin sanottuihin vanhoihin hankkeisiin.