Salo on hyötynyt taloudellisesti kolme vuotta jatkuneesta korona-ajasta, vaikka pandemia on aiheuttanut monia ongelmia kaupungille ja kaupunkilaisille.
Kaupunki on saanut vuosina 2020–2022 valtion korona-avustuksia yli 34 miljoonaa euroa.
Koronatuet ovat myös suurin yksittäinen selittäjä, miksi Salon tilinpäätös kääntyi plussalle sekä vuonna 2020 että 2021.
Sama tilanne on monessa muussa Suomen kunnassa. Valtio antoi kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2020 lähes kolmen miljardin euron edestä kotonatukia. Vuonna 2021 summa oli 2,4 miljardia.
Koronan aiheuttamia kustannuksia Salo on kirjannut kolmen vuoden aikana reilusti avustuksia vähemmän.
Esimerkiksi vuoden 2020 tilinpäätöksessä koronakustannuksia on laskettu erillisellä projektikoodilla 2,6 miljoonaa euroa, kun kaupunki sai ylimääräisiä tukia 17,9 miljoonaa.
Vuonna 2021 Salo sai koronatukia 12,5 miljoonaa, kun koronakustannuksia kertyi 4,3 miljoonaa.
Viime vuonna Salo sai vielä valtiolta vajaat neljä miljoonaa euroa korona-avustusta. Vuoden aikana kertyneitä kustannuksia ei ole vielä ynnätty.
Salon vs. talousjohtaja Maria Kulmala sanoo, ettei kiistä koronatukien isoa vaikutusta Salon kaupungin talouteen. Hän korostaa kuitenkin, että avustukset ovat vain yksi osa kokonaisuutta.
– Salon parantuneiden tulosten takana on kolme tekijää: koronatuet, verotulojen odotettua suurempi kasvu ja toimintakulujen toteutuminen arvioitua pienempinä, hän sanoo.
Kulmala muistuttaa, että Salon taloustilanne oli ennen koronaa kireä. Kaupungin tilinpäätös oli vuonna 2019 17,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja sitä edellisenä vuonna alijäämää kertyi liki 15 miljoonaa.
– Huonojen vuosien jälkeen ryhdyimme tekemään tasapainotusta ja hakemaan säästöjä. Vuonna 2020 olimme jo menossa parempaan suuntaan. Korona tuli siihen päälle.
Salo on arvioinut verotulonsa perinteisesti ”varovaisuuden periaatteella” eli alakanttiin. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 verotuloja kertyi jo 3,8 miljoonaa euroa yli arvioidun.
Vuonna 2021 talous elpyi Suomessa odotettua nopeammin. Yritykset tekivät hyvää tulosta, ja osin sen seurauksena Salo sai verotuloja toistakymmentä miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa odotettiin.
Samaan aikaan henkilöstömenot ja erikoissairaanhoidon menot jäivät odotettua pienemmiksi.
Talouslukujen kannalta säästöt ovat hyvä asia, mutta asialla on murheellisempi kääntöpuoli. Osa säästöstä johtui nimittäin siitä, ettei kaupunki saanut rekrytoitua väkeä työvoimapulan takia, ja erikoissairaanhoidossa kertyi koronan takia hoitojonoja.
Maria Kulmalan mukaan Salon ei voi sanoa tienanneen koronapandemialla.
– Koronakustannuksista on keskusteltu paljon valtion ja kuntien välillä. Ajatus on ollut, että tulot ja menot menevät plus miinus nolla.
Kulmalan mukaan tilinpäätökseen kirjatut koronakustannukset ovat kimurantti asia. Sinne on kirjattu koronan aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi koronan testauksesta, jäljityksestä, rokottamisesta ja hoidosta.
Lisäksi valtio on tukenut esimerkiksi varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta, kulttuuripalveluita ja kansalaisopistopalveluita.
Sen sijaan esimerkiksi kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on paiskinut koronan kanssa töitä ilman, että heidän palkkakulujaan olisi laskettu erikseen koronakuluiksi. Henkilöstö on myös sairastanut itse koronaa, ja heidän tilalleen on pitänyt palkata sijaisia.
– Käytännössä kaikki nämäkin ovat koronaan liittyviä kuluja, mutta kaikkea on mahdotonta kirjata yhden projektikoodin taakse, Kulmala sanoo.
Korona on aiheuttanut kunnille myös tulojen menetystä. Toimintatuottoja jäi saamatta, kun uimahallit, kirjastot, kansalaisopistot ja moni muu palvelu suljettiin.
Maria Kulmala muistuttaa, etteivät koronan aiheuttamat kustannukset loppuneet viime vuoteen.
Kunnat ja hyvinvointialueet yrittävät edelleen purkaa pandemian aikana syntyneitä hoitojonoja esimerkiksi sairaanhoidossa ja hammashoidossa. Jonojen purkua ostetaan muun muassa yksityisiltä yrityksiltä ja selvällä rahalla.
– Lasten ja nuorten ongelmista on puhuttu paljon. Kuinka pitkälle jälkikäteen ne yltävät, ja minkälaisia kustannuksia niistä kertyy, Kulmala lisää.
Nyt voivat päättäjät laulella Alatalon sanoin; ”rahaa on, niin ettei ..? Kyllä joku Wittusenin kaltainen yrittäjä aina haistaa sauman.
Oispa korona meillä ainainen, niin menisi Salollakin hyvin.
Voisivat sillä rahalla pitää lasten neuvoloita enempi auki eikä suunnitella vain sulkemista. Esim Muurlassakin ennen neuvolassa hoituivat lasten tarpeet ja ikäväestön verenpaineseurannat sekä diabetes-hoidot ym. Ja ilman ajanvarauksia.
No montako lasta siellä Muurlassa on neuvolaiässä, aika vähiin on lapset käyneet. Verenpaine on helppo mitata kotona ja diabeteskin on itsehoitosairaus, ei sitä hoideta missään neuvolassa.
Voisihan rahan tietysti tarpeellisempaankin käyttää, kuten lisää byrokraatteja sinne ”konkkalinnaan”? Saataisiin hallintosoppaan vähän sakeutta lisää?
Kun eduskunta vain tukee sähkölämmitystaloja, koska rahaa on. Salo voisi tehdä poikkeuksen tukea salolaisten öljylämmitystaloja kuluneelta talvelta esim. 50 prosenttia laskua vastaan, niitä on Salossa paljon. Olisi tasa-arvoisempaa asua salolaisessa ympäristössä, se edistäisi asua Salossa, ei olisi niin paljon muuttotappiota.