Suomen Lähijunat Oy haluaa avata junayhteyden Salon ja Naantalin välille hetimiten sen jälkeen, kun henkilöjunaliikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä on käynnistynyt.
– Kun Uudenkaupungin liikenne alkaa, seuraava suunta on nimenomaan Saloon. Se on höpö höpö -puhetta, ettei rantaradalle mahtuisi junia, joukkoliikennekonsultti Antero Alku Alkutieto Oy:stä toteaa.
Suomen Lähijunat laskee, että liikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä voisi alkaa vuonna 2025. Neuvottelut viranomaisten kanssa ovat kesken.
– Salon liikenne voisi olla ihan hyvin käynnissä vuoden 2026 alussa. Idea on se, että lähijuna Salosta lähtee sen jälkeen, kun Helsingin pikajuna on lähtenyt kohti Turkua, Alku sanoo.
Vuorot ajettaisiin tunnin välein vanhoilla Sm2-junilla, joista VR teki syksyllä kaupat Suomen Lähijunien kanssa romuraudan hinnalla.
– Yhden junan modernisointi ajokuntoon maksaa ehkä noin puolitoista miljoonaa euroa. Saamme ensimmäiset junat korjauksesta parissa vuodessa, Alku arvelee.
Lähijunaliikenteen käynnistämisestä Varsinais-Suomessa on tehty lukuisia suunnitelmia ja selontekoja pitkin 2000-lukua. Eniten on puhuttu Turun ja Uudenkaupungin yhteysvälistä, jonka kannattavuutta Antero Alku selvitti Varsinais-Suomen liitolle jo vuonna 2006.
Kuusitoista vuotta vanhan selvityksen mukaan Uudenkaupungin lähijunien kannattavuus paranisi, jos yhteys jatkuisi Turusta Salon suuntaan.
Pari vuotta sitten Salon Seudun Sanomat kertoi Varsinais-Suomen liiton teettämästä asemapaikkaselvityksestä. Salon ja Turun välillä oli piirretty nykyisen radan varrelle yhdeksän laituria: Salo, Halikko, Hajala, Paimio, Piikkiö, Littoinen, Varissuo, Kupittaa ja Turku.
Uusimman selvityksen on teettänyt konsulttityönä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tuoreen raportin mukaan lähijunaliikenne edellyttäisi mittavaa julkista tukea.
Traficomin raportissa tarkastellaan kolmeatoista lähijunahanketta eri puolilla Suomea. Junaliikenne Salon ja Naantalin välillä olisi Traficomin mukaan kustannustehokkain, mutta sekin vaatisi yhteiskunnan tukea 62–82 prosenttia vuodessa.
Rahassa puhutaan Traficomin mukaan 2,5–5,7 miljoonasta eurosta vuosittain. Lähijunien kyydissä pitäisi tehdä vähintään 634 000 matkaa vuodessa.
– En minäkään usko, että se onnistuu täysin markkinaehtoisesti. Kaikkeen paikalliseen ja seudulliseen joukkoliikenteeseen tarvitaan yhteiskunnan tukea jonkin verran, Suomen Lähijunat Oy:n yhdessä Antero Alun kanssa perustanut Pekka Möttö huomauttaa.
Möttö tunnetaan linja-autoliikennettä ravistelleen Onnibus-yhtiön perustajana. Mötön mukaan junaliikenteen todellista markkinahintaa ei ole päästy Suomessa vielä mittaamaan
– Kannattavuuden ja yhteiskunnan rahantarpeen ratkaisee kolme asiaa: kuinka paljon ihmisiä liikkuu, mikä on lipun hinta ja mitkä ovat tuotantokustannukset.
Antero Alku laskee, että Salon ja Turun välille mahtuu hyvin neljätoista uutta junavuoroa. Kaksoisraidetta paikallisjunat eivät hänen mukaansa tarvitse.
– Tunnin juna on ihan oma projektinsa. Se elää omaa elämäänsä, etenee tai ei etene, toteutuu tai ei toteudu.
Lähijunayhtiö halajaa henkilöliikennettä myös Tampereen radalle Turusta Loimaan suuntaan.
Tunnin junan höpöhöpö eli lobbauksen valheet toistaiseksi:
– ei ole 60 minuutin vaan 78 minuutin eli pyöristäen puolentoista tunnin juna
– ei ole ”nopein ilmastoteko”, rakentamisaikaisten päästöjen kuolettaminen vie arvioiden mukaan vähintään 40 vuotta, mahdollisesti jopa yli 100 vuotta
– ei mahdollista lähiliikennettä, ”Se on höpö höpö -puhetta, ettei rantaradalle mahtuisi junia, joukkoliikennekonsultti Antero Alku Alkutieto Oy:stä toteaa.”
”Tunnin junan” ei ole koskaan väitettykään kulkevan Turun ja Helsingin väliä tunnissa. Ei varsinkaan nykykalustolla. ”Tunnin juna” on vain markkinointinimi ja se on ihan selvästi sanottu alusta asti joka mahdollisessa paikassa. Sen sijaan Salolle se on oikeasti ”alle tunnin juna”, koska se mahdollistaa jo nykykalustolla Salo-Helsinki -välin ajamisen alle tunnissa.
Radalle mahtuu junia, mutta en kyllä haluaisi istua siinä IC- tai Pendolino-junassa, joka joutuu köröttelemään tuollaisen Sm2-paikallisjunan perässä kun ei ole toista raideparia että pääsisi ohi.
Nyt kyllä menet höpöhöpö- ja seliseli-linjalle. Helsinki – Turku nopea junayhteys -hanketta (virallinen nimi) on nimenomaan lobattu sillä, että matka Helsingistä Turkuun kestäisi vain noin tunnin. Salo on ”tunnin junassa” ainoastaan ohiajettavan aseman roolissa.
Tunnin juna vaatisi uudelle radalle uuden suurnopeuskaluston ja välipysäkkien vähentämisen. VR on jo vuosia sitten ilmoittanut ettei sillä ole aikeita tuollaisen kaluston hankkimiseen ennen 2050-lukua. Hanketta on nimenomaan lobattu tuollaisilla harhaanjohtavilla väitteillä.
Mikäli kokoomus saa joskus matkustajaliikenteen avattua kilpailulle, niin VR unohtaa Turun ja keskittyy paremmin tuottaviin välein, kuten Hki-Tre-Oulu. Senkään vuoksi VR ei halua ostaa uutta kalustoa, jonka joutuisi sitten vuokraamaan kilpailijoille.
”Vain markkinointinimi”? Totuudesta 18 minuutilla (n. 25 % kokonaismatka-ajasta) poikkeava markkinointinimi herättää oikeutetusti suunnatonta ärtymystä monissa. Joidenkin mielestä se on jopa laitonta markkinointia.
Paljonko tuo nykykalustoa parempi kalusto maksaisi, mistä se hankittaisiin ja mikä taho sen kustantaisi?
Uskotko tosissaan, että muu Suomi haluaa tukea nykyarvion mukaan lähes neljällä miljardilla ”Salon tunnin junaa”?
Miksi pikajuna joutuisi köröttelemään paikallisjunan perässä? Ei kai vain laiminlyödyn korjausvelan hoidon vuoksi?
Toinen raidepari tai pikemminkin kohtauspaikka Turun ja Salon välille ei edellytä mitään ”tunnin junaa” eli oikorataa Espoon ja Salon välille. Piste.
Kun katsoo nykyisiä aikatauluja, niin sekä Kupittaalla että Salossa on useimmiten junakohtaus eli kun yksiraiteiselle radalle tämä paikallisjunan täytyy lähteä pikajunan perään niin jotta se ei olisi taas seuraavan vastaantulevan pikajunan edessä, niin sen pitäisi jäädä odottelemaan jonnekin aiemmalle asemalle ja näin se vastaantulevan pikajunan perään lähtevä paikallisjuna olisi taas ongelmissa odottelemaan jääneen paikallisjunan kanssa. Tai sitten paikallisjunien määrä onkin sitten tosi pieni. Eli kyllä Turku-Salo-välin kaksiraiteistaminen on pakollinen edellytys ennenkuin kunnollista paikallisjunaliikennettä pystytään ko. välille suorittamaan. En tiedä millaisia laskelmia näillä Lähijunat Oy:n kavereilla muka sitten on…?
Miksiköhän vanhat asemat lakkautettiin Halikossa ja Paimiossa? Kun ei ollut matkustajia. On järjen köyhyyttä tehdä pysäkit Hajalaan ja Halikkoon, Salo kun on niin lähellä. Ja Salon asema on niin kaukana kaikesta, niin Halikosta lähtee enemmin omalla autolla kuin junalla. Tämän hepun pitäisi ensin saada Onnibussikin toimimaan, on todella epäluotettava firma.
Halikossa taitaa olla parkkitilaa tarjolla. Salon asemalla ei ehkä samassa mittakaavassa.
Nytpä selvisi sekin, ettei tunnin juna ole höpöhöpö-puhetta: se tarkoittaakin tunnin välein kulkevia junia.
Enää tarttis saada matkustajat kulkemaan tunnin välein, niin kannattaisi.
No niin, siitä se lähtee. Mutta, ollaanko Salossa valmiita haastamaan turkulaiset palvelut kaiken kaikkiaan? Tätä kannattaa Salossa vakavasti miettiä.
Toivon kädet ristissä, ettei tätä lähijunaliikennettä tule ainakaan seuraavan 15 vuoden aikana. Koska eivät ole pystyneet tai edes yrittäneet poistamaan sähkövetureista huurrepakkasen aiheuttamaa suurta kipinää, Joka voi aiheuttaa kilometrien päähän herkkään radioamatöörivastaannottimeen ainakin 10-minuutin voimakkaan laajakaistaisen kuunteluhäiriön riippuen junan nopeudesta. Kyse myös melkoisesta sähkötehohäviöstä johtuen ajolangan huonosta kontaktista, kun ne talvisin usein ovat huurteessa. Jos tekisin Traficomiin radiohäiriövalituksen VR:n junista tähän liittyen, niin tuskinpa sillä vaikutusta olisi, vaikka esim. radioamatööri voi pelastaa jonkun 10.000 km:n päässä merihädässä olevan purjehtijan.
Salossa vastustettiin moottoritietä.
Salossa vastustettiin liikenneympyröitä.
Salossa vastustettiin Meriniityn työpaikka-aluetta.
Salossa vastustetaan keskustan lisärakentamista.
Salossa vastustetaan parempia junayhteyksiä.
Keksi lisää.
Vastustiko kukaan hampurilaisketjun mustaa kuutiota? Edes sillä perusteella että se vie parkkipaikkoja riippusillan viereltä.
Siihen 110 tien isoon liikenneympyeään oli tarkoitus laittaa se 5m halkaisijaltaan oleva kiilloitettu rosteripallo koristeeksi. Kaikki vastusti. Olisi kuulemma peittänyt näkyvyyden. Todellisuudessa olisi kuin nuppineula siinä kooltaan. Monikymmen metrisessä ympyrässä. Olisi ollut upea. Mutta piti vastustaa.
Pitäiskö aina vaan suostua kaikkeen? Kun moottoritie vei sun talon tai maat, olit vaan et joo, joo viekää vaan, mukavaa. Sama tunnin junan kanssa, vastustajat ovat suurimmaksi osaksi niitä joita se koskee aivan erityisesti eli maanomistajia, talon omistajia, metsänomistajia. Se on hyvä huudella kaikille hankkeille joo, joo, jos oma talo ei ole vaarassa mennä alta. Kai sinä olit Hyperloop-hankkeenkin kannalla, mites siinä kävikään? Koko hankkeesta kuulu yhtikäs mitään ja Elon Musk itse myönsi et oli suurimmalta osin huoijaus koko konsepti, koska hän inhoaa joukkoliikennettä. Tämän takia moni junaratahanke laitettiin jäihin, kun luultiin että hyperloopista tulee se seuraava hypetys.