Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo STT:lle, etteivät Oikeutta eläimille -järjestön salakuvaajat ole syyllistyneet eläinsuojelurikokseen odottaessaan kuukausia ennen eläinsuojeluilmoitusten tekemistä kuvaamistaan turkiseläimistä.
Turkistarhoja edustava Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (Fifur) on syyttänyt pohjanmaalaisilla turkistarhoilla salakuvia ottaneiden aktivistien syyllistyneen eläinsuojelurikokseen.
– Salakuvaajat ovat rikkoneet eläinsuojelulakia. Kuvia on pantattu kuukausikaupalla, kun olisi pitänyt toimia välittömästi, jos näkee jotain mielestään huolestuttavaa, liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kertoo STT:lle.
Tolvasen mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee vain valvontaviranomaisia, ei tavallisia ihmisiä tai järjestöjä. Edes törkeän eläinsuojelurikoksen ilmoittamatta jättäminen ei Tolvasen mukaan tässä tapauksessa ole rangaistavaa.
– Lainsäädännöstä ei löydy pykälää, jossa heillä olisi mitään ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan epäkohdista. En tiedä, mistä turkistarhaajat ovat tämän idean saaneet. Ei siinä ole mihinkään rangaistavaan tekoon syyllistytty, Tolvanen kertoo.
– Jos eläinlääkäri olisi vastaavan havainnon jättänyt ilmoittamatta, niin hänen osaltaan voitaisiin jo pohtia rikosvastuuta, Tolvanen lisää.
Tolvasen mukaan salakuvaajat ovat kuitenkin saattaneet syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen tunkeutumalla turkistarhojen tiloihin.
Oikeutta eläimille: Ilmoitukset tehtiin, kun materiaalit oli saatu kasaan
Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi Suomen turkistarhoilta salaa otetut kuvat tammikuun puolivälissä. Kuvat oli otettu kuudelta Pohjanmaalla sijaitsevalta turkistarhalta.
Kuvia oli otettu eri ajankohtina. Järjestön mukaan vanhimmat kuvat olivat peräisin viime kesältä.
Järjestön kampanja- ja viestintävastaava Kristo Muurimaan mukaan viranomaisilmoitukset kuvatuista tarhoista tehtiin siinä vaiheessa, kun materiaalit oli saatu kasaan.
– Käsittääkseni se, missä vaiheessa ilmoitus tehdään, ei muodosta eläinsuojelurikosta. Meidän mielestämme on erikoista, että tarhaajat keskittyvät syyttelemään kuvaajia. Ne, jotka tässä ovat nyt potentiaalisesti syyllistyneet eläinsuojelurikokseen, ovat tarhojen omistajat, Muurimaa sanoo STT:lle.
Muurimaan tiedossa ei ole, että salakuvaajien toimista olisi ainakaan vielä tehty rikosilmoitusta.
Turkistarhaajien liitto harkitsee rikosilmoitusta
Oikeutta eläimille -järjestö on kertonut toimittaneensa tiedot kuvatuista tarhoista viranomaisille eläinsuojelutarkastuksia varten. Eläinsuojeluilmoitukset tehtiin tammikuun alussa. Järjestön mukaan yhdestä tapaukseen liittyvästä turkistarhasta tehtiin samalla poliisille rikosilmoitus.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto kritisoi sitä, että ainakin osassa tapauksia kuvien ottohetkestä eläinsuojeluilmoitusten tekemiseen oli kulunut yli puoli vuotta.
– Siellä on ajettu täysin omaa asiaa ja omaa mediapeliä. Ei ole ilmoitettu havainnoista viipymättä niin kuin laki vaatii, jotta niihin (mahdollisiin eläinsuojelurikkomuksiin) ylipäätään voitaisiin puuttua ja näitä tapauksia voitaisiin selvittää kunnolla, Nissinen sanoo.
– Tässä on niin pitkä ajallinen ikkuna, että näitä asioita on tosi vaikea jälkikäteen selvittää, hän lisää.
Nissisen mukaan yhdellä tiloista, jossa on väitetysti käyty, on ollut aidatussa tilassa myös minkkejä. Tässä tapauksessa salakuvaajat olisivat Nissisen mukaan rikkoneet myös minkkitiloille asetettuja EU:n tautisuojausmääräyksiä.
Fifur ei ole toistaiseksi tehnyt salakuvaajista rikosilmoitusta, mutta sen tekemistä harkitaan. Liitosta kerrotaan, että aiemmissa salakuvaustapauksissa yrittäjät ovat yleensä itse tehneet rikosilmoituksen niin halutessaan. Nissisen mukaan yksi liiton edustamista yrittäjistä harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä.
– Tietenkin neuvomme ja tuemme jäsenyrityksiä tässä, Nissinen kertoo.
Järjestö: Sallitutkin häkkikoot johtavat käytöshäiriöihin
Julkaistuissa salakuvissa näkyy eläimiä, jotka kärsivät märkivistä silmätulehduksista, korvavammoista, epämuodostuneista jaloista sekä vammautuneista ja verta vuotavista hännistä.
Oikeutta eläimille -järjestön mukaan julkaistuissa kuvissa ei näy mitään tavallisuudesta poikkeavaa tai laitonta vaan aivan tavanomaista lain sallimaa turkiseläinten pitoa. Muurimaan mukaan kyse ei siten ole ongelmasta, johon tarkastajat edes pystyisivät puuttumaan.
Muurimaan mukaan pääasiallisena ongelmana ovat hyvin ahtaat häkit. Esimerkiksi ketuilla saattaa järjestön mukaan olla häkissä käytössään vain miljoonasosa lajityypillisestä elintilasta.
– Ahtaat häkit johtavat erilaisiin käytöshäiriöihin, mutta eläinsuojeluviranomaiset eivät pysty puuttumaan häkkien kokoihin. Asetukset sallivat tällaisten aivan liian pienien häkkien käyttämisen turkisalan kasvatuksessa, Muurimaa kertoo.
Muurimaan mukaan eläinsuojelulaki periaatteessa kieltää eläinten pitämisen kärsimystä aiheuttavalla tavalla, mutta lain periaatteet on hänen näkemyksensä mukaan vesitetty asetuksilla.
Muurimaa ei ota suoraan kantaa siihen, miksi kuvat julkaistiin niin myöhään niiden ottamisen jälkeen. Hän korostaa ongelman ytimessä olevien häkkien säilyneen samoina.
Liiton mukaan todistusaineistoa ei välttämättä ole
Viisi kuudesta tarhasta, joilla salakuvaajat olivat käyneet, ovat Fifurin jäseniä.
Nissinen kertoo Fifurin keskustelleen otetuista salakuvista liittoon kuuluvien viiden tarhan kanssa. Keskusteluissa on Nissisen mukaan käynyt ilmi, että kuvista on todella vaikeaa tunnistaa yksittäisiä eläimiä.
– Täytyy huomioida sekin, että näillä tiloilla on ollut nahkonta-aika. Kaikki viime kauden tuotantoeläimet on siis nahkottu eli todistusaineistoa suuntaan tai toiseen ei välttämättä ole olemassa, Nissinen kertoo.
– Tietysti aktivistitahot tietävät tilojen aikataulut ja sitä on hyödynnetty. Pyritty syyllistämään tuottajia, Nissinen sanoo.
Nissinen huomauttaa, että salakuvaajat ovat ennenkin odottaneet pitkiä aikoja ennen turkistarhoilta otettujen kuvien julkaisua.
Fifurista kerrotaan, että liiton eläinlääkäri käy tarkistamassa kyseiset tilat varmuuden vuoksi, kuten salakuvausepäilyissä on aina tapana. Nissinen kertoo, että rikosilmoituksen kohteeksi joutuneella tilalla valvontaeläinlääkäri on jo käynyt eikä sieltä ollut yrittäjän mukaan löytynyt mitään huomautettavaa.
Nissisen mukaan juuri tämä yrittäjä harkitsee nyt rikosilmoituksen tekemistä salakuvaajista. Fifur ei kertonut STT:lle, mistä turkistarhayrittäjästä on kyse.
Turkistarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja
Nissisen mukaan valtaosa Suomen aktiivisista turkistarhoista on Fifurin jäseniä. Aktiivisesti toiminnassa olevia jäsentarhoja on Nissisen mukaan noin 500. Liiton ulkopuolisia aktiivisia tarhoja on hänen mukaansa enintään muutama kymmenen.
Nissinen korostaa, että liittoon kuuluvilla tarhoilla on tiukka sertifiointiohjelma. Tarhoihin tehdään säännöllisiä auditointeja, jotka perustuvat sekä alan kansalliseen että EU-tason valvontaan.
Suurin osa Euroopan entisistä turkistuottajamaista on lopettanut turkistarhauksen. Suomen turkistarhat ovat saaneet viime vuosina julkista rahallista tukea koronapandemian vuoksi.
Anniina Korpela
Tarhaajaliitolla on huono tietämys voimassa olevasta eläinsuojelulaista.
Niitä ilmoitusvelvollisuuksia kyllä piti tulla laajempana käyttöön, mutta ei tullut koska keskustan toimista johtuen kaksi kertaa on uusi eläinsuojelulaki torpattu.
Ensin torppaus tapahtui, kun Sipilä kaatoi hallituksensa ja lakihanke raukesi.
Toisen kerran nykyhallituksessa on keskusta saanut lakihankkeen torpattua.
Suomi oli ennen edelläkävijä Euroopassa eläinten hyvinvoinnissa.
Nyt ovat monet Euroopan maat kurvanneet Suomen ohi vasemmalta ja oikealta eläinten hyvinvoinnissa. Suomi alkaa olemaan varsinainen takapajula eläintensuojelussa ja eläinten hyvinvoinnissa.
Tämä eläinten hyvinvointi kilpailuvaltti alkaa olla jo menetetty.
Teini-ikäisiä koululaisiakaan ei voi ottaa enää kaupan alalle kesätöihin, kun eivät osaa laskea. Eläinaktivisteille pitäisi jo alkaa jakamaan kunniamerkkejä, eläinsuojelurikkeiden paljastamisesta. Miksi politiikan pitää nykyään sotkea kaikki mahdollinen?
Tämä eläinrääkkäys sallitaan Suomessa lailla. Se on käsittämätöntä ja häpeällistä.
Allekirjoitin aloitteen, jossa on jo 1 400 000 allekirjoitusta. Toivottavasti tällä saadaan turkistarhaus loppumaan myös Suomessa.
Se riippuu siitä milloin allekirjoitetut aloitteet annetaan eduskuntaan.
Kun tulee vaalit ja eduskunta vaihtuu käsittelemättömät aloitteet raukeavat.
Keskusta kyllä huolehtii siitä, ettei aloite ehdi käsittelyyn tällä vaalikaudella.
Uusi aloite kannattaa tehdä heti kun uusi eduskunta on järjestäytynyt, jotta se ehditään käsitellä seuraavalla vaalikaudella.
Furfreeeurope on eurooppalainen aloite ”turkistarhaton Eurooppa”, ja se käsitellään EU-parlamentissa. Nimien keruu jatkuu toukokuuhun 2023 asti.
Näköjään nykyään riittää miljoona allekirjoitusta komission käsittelyyn.
Silloin kun piti tehdä aloite siitä kellojen siirron lopettamisesta, piti kannattajia löytyä enemmän.
Laitoinpa minäkin nimeni turkistarhauksen kieltoaloitteeseen samalla vaivalla.
Toivottavasti ei lopu. Puuvillavaatteet saastuttavat maailmassa luontoa kaikkein eniten. Villa ja nahka, eli ihan uusiutuvat täytyy nostaa kunniaan. Eläintenpito tulee eläimille paremmaksi kun puuvillasta tehdään lakeja, jotka kieltävät tai rajoittavat sen kasvattamista.
Paljon huonommin pidetään ihmisiä joskus kuin lypsykarjaa.
Uusiutuva nahka onkin uusi juttu. Jokainen nahka tulee tapetusta eläimestä. Eläimen nahan loppusijoitus on kiinalaisen vaatteen koristetupsukka. Suomalaisen tarhaketun kamala elämä ei edes tuota rahaa tarhaajalle. Saga Fursin tilinpäätöksen mukaan ketunnahasta maksettiin huutokaupassa keskimäärin 53 euroa. Tuotantokustannukset ylittävät tämän reippaasti. Miksi kukaan haluaa tämän eläinrääkkäyksen jatkuvan, kun siitä ei saa edes kannattavaa bisnestä? En voi ymmärtää. Nopea haku Kalajoen kaikista tarhoista näyttää karmean todellisuuden. Jokainen tarha näyttää tekevän useamman vuoden tappioita. Useat kaikkina neljänä vuonna. Viime vuonna tarhat saivat poikkeuksellisen paljon tukea verovaroista. Ehkä jotkut luovivat sen turvin selville vesille hetkeksi. Viime keväänä rehun ja energian roima hinnannousu lisää miinuskatetta.… Lue lisää »
Tuntuu, että tuossa kirjoituksessa kuuluu kateus. En kirjoittanut turkiksista, toki ne ovat talvella hyviä ja lämpimiä. Kirjoitin nahasta. Ihmisen pitäisi hyödyntäää kaikki mitä ottaa luonnosta, nahatkin eläimiltä. Tekniikkaa varmaan löytyy niiden jalostamiseen. Mikään hyötyeläin ei nykyään elä niinkuin ennen. Ihmiset arvostivat eläimiä ja pitivät niitä hyvin. Ei kysymys ole pelkästään tarhoista. Se on liian yksisilmäistä ja hyökkäys yhtä alaa kohtaan. Eläimen on siinä mielessä uusiutuvia , niitä syntyy koko ajan lisää vaikka et tee mitään. Ihmisiäkin syntyy paljon liikaa vaikka niitä yritetään sotimalla tappaa.
Laittakaa sama energia sodan lopettamiseen, siellä kärsimystä on paljon enemmän kuin kettutarhassa.
Paino sanoilla ”sallitaan Suomessa lailla”. Enkä ole mikään tarhauksen ihailija, mutta se on laillista. Kumma kun miinoja ei kiinnosta vinttikoirien pito yksiöissä tai vaikka lapinkoirien, onko niillä lajityyppiset elinolosuhteet? Tai ihanan söpöt sylikoirat, jotka on jalostettu niin, ettei henki kulje tai lonkat kestä, mutta ovathan ne niin ihania kun laittaa rusetin päälaelle. Tai hormoniruokittu kassilohi, joka lennätetään Norjasta Kaukoitään fileoitaviksi ja on niin ihanaa ja ympäristöystävällistä sushipalleron päällä. Mitähän ne lohet ajattelevat? Kerrankin olen Pertin kanssa samaa mieltä eli nahka ja turkikset ovat todella kestäviä ja siksi myös ympäristöystävällisiä. Vaimolla on äitini 50 vuotta vanha turkki muodistettuna yhä käytössä. Näkisinpä… Lue lisää »
Kerro mikä on kotikoiran lajityyppinen olosuhde. Onko se joku muu kuin sohva? kenties ulkona roskiksen vieressä tai jopa sviitin tapaisessa häkissä, kuten turkiseläimet. Kokeile olla vastaavissa olosuhteissa ja kerro sen jälkeen, onko laki aina oikeassa. Missä oloissa itse syömäsi ruoka viettää elämänsä? Oletko selvillä vai tyydytkö tuohon laki sallii ja minä voin sulkea silmäni -argumenttiin?
Ihmisen voi olla vaikea arvioida sitä, miltä eläimistä milloinkin tuntuu. Emmehän edes tiedä eläinten tunteista juuri mitään. Luonnossa eläinten arjessa on kaksi asiaa, syödä tai tulla syödyksi. Kuulostaa kovin stressaavalta olla jatkuvasti varuillaan vihollisen varalta, eikä mielikuvat onnellisesta vapaudesta oikein istu tähän todellisuuteen. Talven aiheuttamat ongelmat ravinnonhankintaan eivät ole luonnonvaraisilla eläimillä vähäisiä.
Täytyy kuitenkin kunnioittaa sitä historiaa, mikä on mahdollistanut ihmisen ja yhteiskunnan kehittymisen nykyiselleen. Se ei olisi tapahtunut eläinaktivistien ideologialla.
Turkismetsästäjät tuskin pitivät mitään eläimiä häkissä missään eikä koskaan. Nykyturkistarhaus on vain ja ainoastaan eläinrääkkäystä. Meinaatko että Kiinan ja Venäjän uusrikkailla, jotka patsastelevat turkkeja yllään, muuten ankeaa ja kylmää? Turkistarhaus ei ole edistänyt minkään yhteiskunnan kehitystä. Jos eläimillä on mielestäsi sen luonnollisessa elinympäristössä stressaavaa olla, niin mitä mahtaakaan olla olo häkissä, koko elämä? Jos emme tiedä miltä eläimistä tuntuu, antaako se oikeuden pitää niitä teljettynä ja ihmisen omaisuutena?
Entisten aikojen metsästysmenetelmissä ei nykyajan etiikka ollut käytössä, joten en ala verrata sitä turkistarhaukseen. Totean vaan, että vihreiden takki olisi kääntynyt niissä olosuhteissa nopeammin kuin ydinvoiman suhteen nyt tapahtui.
MDI:n kanssa olen samaa mieltä, ettei kotikoirilta ole kysytty mielipidettä olla olemassa ihmisten viihdyttämistä varten.
”Ihmisen voi olla vaikea arvioida sitä, miltä eläimistä milloinkin tuntuu. ”
Puhu vain omastapuolestasi.
Maailmassa rääkätään kissoja kerrostalossa. Maailmassa rääkätään myös koiria kerrostalossa ja monissa muissakin paikoissa. Yksi koiraihminen sanoi minulle, että olen vanhanaikainen kun en hyväksy koiraa kerrostalossa. Hän oli eläinystävä mielestään.
Ihmisiä rääkätään monissa maissa, kuolevat nälkään ja sairauksiin. Sodissa rääkätän ihmisiä, Vietnam, Irak, Libya,Afganistania,Somalia,Ukraina. Pakotteilla rääkätään ihmisiä kymmenissä maissa. Kaikki tämä valtapolitiikan takia, kuka on vallassa missäkin.
Kyllä kettutarhojen rääkkäykset ovat kuin hyttysen p…a erämaassa.
Kerrostalo ei ole sen huonompi paikka koiralle kuin mikään muukaan asunto. Sen eläimen hyvinvointi on täysin ihmisen vastuulla. Jos koira asuu omakotitalossa niin luuletko sen käyvän sitten yksin lenkillä jos omistajat eivät viitsi viedä? Ukrainassakin lapset kuolevat venäläisten ohjuksiin, eivät pakotteisiin.
Eläimillä on emotiooita kuten ihmisillä. Tämähän on aivan selvä asia, eläimistä tiedetään nykypäivänä melko paljon. Eläinaktivismi alkoi 1970-luvulla nostamaan päätään, pysähtyikö yhteiskunnan kehitys tähän? Ovatko itsekkyys, ahneus ja turhamaisuus hyviä arvoja kehittää parempaa yhteiskuntaa? Nämähän ovat vanhoillisen arvomaailman perusteita.
En ymmärrä kysymyksesi yhteyttä käsiteltävään asiaan. Eläinaktivismi ei pysäyttänyt 70-luvulla mitään, koska ei muodostunut hallitsevaksi aatteeksi.
Markolla taisi mennä koiravertaus tunteisiin. Kerro mikä on kotikoira, päättääkö omistaja sen? Onko koiran tunteilta kysytty, mitä jos turkistarhaaja alkaa kutsumaan kettuja kotiketuiksi? Kuten kirjoitin, niin keskuslämmitetty kerrostaloyksiö ei takuuvarmasti ole vinttikoiran tai lapinkoiran lajityyppinen ympäristö. Koirien jalostus ja sekin vain koiraharrastajien turhamaisuuden takia olisi kiellettävä, mitä elämää on käsilaukussa kannettavalla koiralla, jolla ei jalat kanna eikä henki kulje.
MDI hyvä kirjoitus. En hyväksy useinpien koirarotujen pitämistä kerrostalossa, enkä myöskään hyväksy koirien jalostusta. Se jos mikä pitäisi lailla lopettaa.
Minulla on koira, sekarotuinen terve ja kiltti. Sillä on iso tarha kotona, useampi sata neliötä. Silti kotona käydään vielä koiran kanssa lenkillä n. 2,5 tuntia päivässä. Toisessa asunnossa kun olemme käymme lenkillä koiran kanssa viisi kertaa päivässä. Mökillä vapaana.
Kissoja ja koiria pidetään kerrostaloissa, se ei olehyväksi eläimille, muokkaa myös ihmisen suhtaumista lemmikkeihin.
Kissoilla kuitenkin on paremmat olot kerrostalossa kuin tarhatulla ketulla.
Kerrostalossa koiraa ei kasvateta turkikseksi.
Minustakaan koiran paikka ei ole kerrostalossa.
Kuitenkin koirallakin on kerrostalossa paremmat olot kuin turkiseläimellä häkissä.
Vielä lisäisin, että muistaakseni keskikokoinen koira aiheutti suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin katumaasturi, vaan eipä ole kettutyttöjä/elokapinoita koirapuistoissa näkynyt.