Terveydenhuolto on matkalla kohti romahduspistettä, ja siksi on pakko puhua elintavoista, sanoo Varhaan siirtynyt Anneli Pahta

5
- Ihmisillä on itsellään suuri vastuu omasta terveydestään, muistuttaa Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden johtajana aloittanut Anneli Pahta. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Salon entinen sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta on aloittanut Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden johtajana.

Ennen uutta pestiään hän toimi vanhan virkansa ohessa osa-aikaisesti Varhan valmistelutyössä hankejohtajana.

Nyt johdettavana on uusi asiakokonaisuus, jolle Pahta toivoisi rutkasti lisää huomiota ja painoarvoa.

– Tämä on äärettömän tärkeä asia, joka on kaikunut poissaolollaan melkein kaikessa keskustelussa.

Terveyden edistämisessä on kyse esimerkiksi liikunnasta, ravitsemuksesta, yksinäisyyden torjunnasta sekä ennaltaehkäisevästä päihde- ja mielenterveystyöstä.

Pahtan yksikössä tulee olemaan noin 25 henkilöä, mutta hän korostaa asian olevan koko Varhan organisaation yhteinen.

– Tuhannen taalan kysymys on, miten saada 23 000 ammattilaista sisäistämään tämä ja miten luomme meille yhteisen ymmärryksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Varhan lisäksi terveyden edistämistä on lain mukaan tehtävä edelleen myös kunnissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen on Pahtan mielestä koko sote-järjestelmän elinehto.

Hän pitää välttämättömänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta pystytään vähentämään.

– Ei Suomesta löydy sellaista sote-ammattilaisten määrää, joka pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään. En usko, että näin pienestä kansakunnasta löytyy niin montaa valikoitumaan sote-alalle. Enkä usko, että tulee suurta ryntäystä maahanmuuttoa.

Ennaltaehkäisyn sijaan keskustelun keskiössä ovat tällä hetkellä pahasti ruuhkautuneet palvelut ja työvoimapula.

– Ymmärrän sen, että nämä asiat ovat pinnalla nyt. Kaikki fokusoituu henkilöstöpulaan, koska palveluiden kysyntä ja tarve ovat totta.

Elintavoilla on iso merkitys ihmisen terveyteen. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Pahta nostaa esiin lääketieteen vaikuttajan Pekka Puskan muutama vuosi sitten esittelemän tutkimuksen.

Siinä kartoitettiin eri keinojen vaikutusmahdollisuuksia ennaltaehkäistä sairauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia. Perimän vaikutus niihin on noin 30 prosenttia.
Terveydenhuollon toimilla voidaan vaikuttaa 10-20 prosenttiin ja elintavoilla jopa 60–80 prosenttiin tapauksista.

– Mihin kannattaa panostaa? Eikö kannata pureutua niihin asioihin, joilla on eniten vaikutusta? Emme voi lopettaa terveydenhuollon kehittämistä, mutta jossain kohtaa pitää käydä keskustelu elintapojen vaikutuksesta.

Pahta toivoo, että hyvinvointivaltiossakin voitaisiin keskustella ihmisten omasta vastuusta.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meidän pitää keksiä oikea tapa puhua myös siitä, että ihmisillä on itsellään suuri vastuu omasta terveydestään. En puhu heistä, joilla ei ole mitään voimavaroja, vaan peruskansasta, ihan tavallisista ihmisistä. Heistä, jotka voivat tehdä tietoisia valintoja.

– Isossa kuvassa muutoksen täytyy tapahtua, ja meidän pitää sitä tukea esimerkiksi uusilla omahoitoa tukevilla ratkaisulla.

 

Anneli Pahta

  • Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden johtajana. Kuuluu Varhan järjestämisen tulosalueen johtoryhmään.
  • 55-vuotias oikeustieteen kandidaatti.
  • Aloitti Salon sosiaali- ja terveyspalvluiden johtaja vuonna 2021. Työskenteli ennen tätä Kemiönsaaren kunnanjohtajana.
  • Asuu Turussa. Perheeseen kuuluvat puoliso, tytär ja koira.

 

Lue myös: Hyvinvointityön perinteinen porkkana häviää kunnista – tilalle mahdollisuus tienata terveydellä valtionosuuksia

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Uusi Normaali
8 kuukautta sitten

Kehotti asiakkaita itse huolehtimaan sairauksistaan – ei kuulu heille.

Mä vaan
8 kuukautta sitten
Reply to  Uusi Normaali

Nivelrikkopotilas saa odottaa liikuntavaivojensa lisäksi haukkua siitä, ettei liiku. Nytkään ei alle 70-vuotiaille mielellään uusita niveliä (varaosat eivät kuulemma kestä eliniänodotteen mukaista loppuikää), joten työkyky sekä liikuntakyky heikkenevät, vaikka työuraa pitäisi pysty pidentämään.

Jonkun pitäisi miettiä isoa kuvaa, kipeät eivät töissä pysy eläkeikään asti.

Tavis torilta
8 kuukautta sitten

Vaikeaa on ollut terveyskeskuslääkärille pääsy jo vuosia. Ei oteta selvää, mistä kipusi johtuu vaan tylyä burana-linjaa tullaan siis jatkamaan. Kun terveyskeskus vuosia vuosia alkoi, silloin autettiin potilasta, tutkittiin ja kuvattiin. Apua sai ja oli hyvä mieli. Hyvinvointialuettakin esiteltiin, että kukaan ei jää hoitamatta. Varhasta tuli harha, kun kriteeriksi vedetään itseaiheutettu vaiva.

Kokeiltu on
8 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Nykyään tarjotaan hoidoksi uutta parin kuukauden jonotusta.

Pertti
8 kuukautta sitten

Menin Eksoten alueella terveyskeskukseen. Sain heti ajan seuraavaksi päiväksi. Sairaanhoitaja otti kaikki kokeet mitä voi ottaa ja sen jälkeen pääsin lääkärille muutaman minuutin jälkeen.
Kokemus on eri maailmasta mitä olen Salon terveyskeskuksessa kokenut. Salossa on petrattavaa paljon.