– Turku ja ympäryskunnat kasvavat, muualla hiljenee.
Näin Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies tiivisti maakunnan tilanteen Tilastokeskuksen mediatilaisuudessa keskiviikkona.
Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pasi Pielan koostama aineisto tukee Häkämiehen näkemystä.
– Turku oli viime vuonna ensimmäistä kertaa muuttovoittoinen Helsinkiin verrattuna. Sama trendi pätee myös maakuntatasolla, eli Varsinais-Suomeen muutti enemmän ihmisiä Uudeltamaalta kuin sinne lähti, hän kertoo.
Varsinais-Suomi sai viime vuoden tammi-marraskuussa 334 asukkaan verran nettomuuttovoittoa Uudeltamaalta. Muuttovoitto oli Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista yhtäältä yli sadan asukkaan verran. Suurin muuttotappio kohdistui Pirkanmaalle, jonne lähti 54 henkilöä enemmän kuin sieltä muutti.
Muuttovoittoisin varsinaissuomalainen kunta oli tammi-marraskuussa Turku, jolle kertyi nettomuuttoa 1 383 asukkaan verran. Maakunnan viiden kärjessä on ainoastaan Turun seutukunnan kuntia, joista Naantalin ja Kaarinan nettomuutot olivat yli 200 asukasta. Kärkiviisikon täydentävät Lieto ja Paimio.
Salo kärsi tammi-marraskuussa maakunnan toiseksi suurimman muuttotappion, -231 asukasta. Suuremmat tappiot koettiin ainoastaan Uudessakaupungissa, jonka lukemaksi muodostui -334 asukasta. Muuttotappion kärkiviisikon täydentävät Loimaa, Laitila ja Pöytyä.
Pasi Pielan aineisto kertoo pääosin hyvää Varsinais-Suomen tilanteesta: muuttovoittoa kertyi viime vuonna liki jokaisesta maan kolkasta, syyskuussa myönnetty asuntorakennuslupien määrä (1 182) on koko tilastointihistorian korkein ja kasvuyrityksiä on kolmanneksi eniten maakuntavertailussa.
Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen toteaa kahtiajakautumista tapahtuvan niin maakuntien välillä kuin niiden sisälläkin.
– Meillä polarisaation polttopisteessä on nimenomaan Turun seutu vastaan muu maakunta, hän näkee.
Miten muiden seutukuntien vetovoimaa voisi sitten lisätä ja täten polarisaatiota ehkäistä?
– Keskiössä ovat alueelliset kilpailukykytekijät, kuten koulutusmahdollisuudet ja palvelujen houkuttelevuus, Pasi Piela kiteyttää.
– Etätyömahdollisuuksien lisäämiseen on poliittista tahtotilaa. Kun töitä voi tehdä missä vain, hakeutuminen pois kaupunkikeskustoista mahdollistuu, hän jatkaa.
Piela sanoo pääkaupunkiseudulla puhuttavan niin sanotusta ”Nurmijärvi-ilmiöstä”.
– Hankitaan paikkakunnalta omakotitalo ja työskennellään sieltä käsin, hän tiivistää ilmiön perusperiaatteen.
Rakennuslupakuutioiden liukuva vuosisumma on ollut kasvussa Varsinais-Suomessa vuodesta 2015 lähtien. Korona-aika piristytti Tilastokeskuksen mukaan niin omakoti- kuin vapaa-ajan asuntojenkin rakentamista, joskin asuinrakentaminen on ollut maakunnassa vahvasti kerrostalovetoista.
Antti Vasanen näkee Salon tilanteessa selviä toivonpilkahduksia.
– Nokian lopettaminen oli raju isku Salon seudulle, ja on selvää, että siitä toipuminen ei käy hetkessä. Olosuhde on kuitenkin nyt tasaantunut, mikä näkyy esimerkiksi väestökadon hidastumisena, Vasanen viittaa.
– IoT Campus ja sen toiminnot ovat tehneet kaupungille selvästi hyvää, hän jatkaa.
Vasanen ei täysin allekirjoita Pielan esittelemää ”Nurmijärvi-ilmiötä”.
– Maaseudulta poismuuttaminen on kansallinen megatrendi. Väestö pakkautuu kaupunkeihin, se on väistämätöntä.
Vasanen näkee väestökehitykselle yhden määräävän tekijän.
– Jos uusia asuntoja ei rakenneta, väki paikkakunnilla vähenee, hän toteaa.
Varsinais-Suomen avainlukuja vuodelta 2022
- 485 565 asukasta (8,7 prosenttia koko maan asukkaista).
- Työttömyysaste marraskuussa 8,5% (koko maassa 5,9%).
- 52 719 kesäasukasta (Pirkanmaan jälkeen toiseksi eniten Suomessa).
- Syntymäalueellaan asuvien osuus 77,3% (koko maassa 46,5%).
- Osuus koko maan viennistä 10,8% (maan toiseksi suurin maakunnissa mitattuna).
- Eniten positiivista muuttovoittoa tammi-marraskuussa Uudeltamaalta (334 henkeä), Pohjanmaalta (125 henkeä) ja Pohjois-Pohjanmaalta (112 henkeä).
- Nettomuutto on samalla ajanjaksolla negatiivista Pirkanmaan (-54 henkeä) ja Etelä-Savon maakuntiin (-10 henkeä).
- Suurimmat muuttovoittokunnat tammi-marraskuussa ovat Turku (+1 383 asukasta), Naantali (+254) ja Kaarina (+235). Suurimmat muuttotappiot Uudessakaupungissa (-334), Salossa (-231 asukasta) ja Loimaalla (-111).
- Syyskuussa myönnetty asuntojen rakennuslupamäärä (1 182) on Tilastokeskuksen tilastointihistorian suurin kuukausitasolla mitattuna.
Lähde: Tilastokeskus
Otsikossa oli selvä huumorin pilkahdus.