Työterveyslaitos haluaa parempaa tukea sote-alan työssä jaksamiseen – joka kolmannen työkyky on alentunut

0

Sote- ja kunta-alalla tarvitaan tukea työssä jaksamiseen, arvioi Työterveyslaitos (TTL). Liian suuri joukko sote-alan työntekijöistä palautuu huonosti tai heidän työkykynsä on heikentynyt, laitoksen tiedotteessa kerrotaan.

Huoli sote-alan työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn on noussut sekä aiemmista mittauksista että TTL:n tuoreista Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksesta ja Kunta10-pitkittäistutkimuksesta.

Tiedotteen mukaan työhyvinvointi olisi tärkeää sisällyttää näkökulmaksi uusien hyvinvointialueiden käytännön työjärjestelyihin.

–  Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen, toteaa tiedotteessa tutkimusprofessori Jaana Laitinen.

TTL:n mukaan tutkimukset ovat osoittaneet myös myönteistä kehitystä ja ratkaisumahdollisuuksia sote-alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi. Työstressi ja epävarmuus alalla ovat hieman vähentyneet, palautuminen parantunut ja muutosmyönteisyys lisääntynyt.

Myönteisestä kehityksestä kertoo tiedotteen mukaan sekin, että aiempaa useampi sote-alan työntekijä suosittelisi työnantajaansa ystävilleen.

Nuoret tarvitsevat lisää tukea työelämässä

Nuoret hoitoalan ammattilaiset pitäisi saada Työterveyslaitoksen mukaan nykyistä paremmin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen.

TTL:n mukaan liian monen nuoren työkyky on alentunut. Moni nuori kokee asiakasväkivaltaa, syrjintää ja psyykkistä rasittuneisuutta.

Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.

–  Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo tiedotteessa

Ervastin mukaan jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa jopa myönteisemmin kuin vanhemmat.

–  Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti sanoo.

Joka kolmannen sote-työntekijän työkyky alentunut

Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen mukaan useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. TTL:n mukaan huolestuttavaa kehitystä on erityisesti lääkäreiden palautumisessa.

Kunta10-tutkimuksen mukaan työstressiä kokivat edelleen eniten lähihoitajat. Työstressillä tarkoitettiin tutkimuksessa tilannetta, jossa on paljon työpaineita mutta työssä on vähän hallittavuutta.

Toiseksi eniten työstressistä kertoivat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ja kolmanneksi eniten lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat. TTL:n mukaan terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli kuitenkin vähentynyt ensimmäisen koronavuoden 2020 mittauksesta.

Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikentynyt koko kunta-alan vastaajajoukossa verrattuna kahden vuoden takaiseen. TTL:n tiedotteen mukaan suurimpia pudotuksia oli alakoulujen ja varhaiskasvatuksen opettajilla sekä lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla.

Hyvinvointialueiden henkilöstölle suunnatussa Mitä kuuluu? -kyselyssä on ollut vuosittain mukana 4–9 sote-organisaatiota ja 10  000–25  000 vastaajaa. Kunta10-seurantatutkimus sisältää yli 64  000 kunta-alan työntekijän tiedot poikkileikkauksena vuosittain, ja aineistoa on kerätty kahden vuoden välein.

Anniina Korpela

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments