Uudesta seurakuntatalosta tuli tarkoituksella poikkeava ilmestys – arkkitehti Jari Antila sanoo, että uudisosa tekee oman, uuden elementtinsä Salon kaupunkikuvaan

Arkkitehti Jari Antilalle Salon seurakuntatalon laajennusosan suunnittelu sattui sopivaan kohtaan.

– Ihannetilanne myös arkkitehdille on se, että olisi vain yksi projekti kerrallaan menossa. Käytännössä se ei ole kuitenkaan mahdollista, vaan yleensä on pääprojekti ja sivussa pienempiä projekteja, joita pitää hoitaa. Salon seurakuntatalo oli kohde, johon sain pelkästään keskittyä, Antila iloitsee.

Huhtikuussa yleisölle avautuvan uudistuneen seurakuntatalon arkkitehtitoimistoksi valittiin Optiplan arkkitehdit, nykyään Sweco Architects, jonka leivissä turkulainen Antila työskentelee. Antila on seurakuntatalon vastaava rakennussuunnittelija ja kohteen toinen arkkitehti.

Pääsuunnittelijana, eli rakennusvalvonnalle nimettynä henkilönä toimi projektin alkuvaiheissa Kimmo Köpilä.

– Kimmon kanssa olemme päävastuussa rakennuksen suunnittelusta ja arkkitehtuurista, Antila täsmentää.

Köpilä vaihtoi työpaikkaa viime kesänä, ja Salon seurakuntatalon uudeksi pääsuunnittelijaksi nimettiin arkkitehti Hanna Suomi.

Salon uudistuneen seurakuntatalon suunnittelu alkoi Swecolla vuonna 2018 luonnosteluvaiheella.

– Luonnosteluvaiheen aikana pidetään tiivistä yhteistyötä tilaajan kanssa. Luonnoksia käydään läpi yhdessä ja muutetaan niitä tarvittaessa. Vuoden 2019 aikana rakennuksen lopullinen muoto alkoi hahmottua, Antila taustoittaa.

Kaupunkilaisille seurakuntatalosta on välittynyt toistaiseksi ulkoapäin musta, ”konttimainen” uudisosa isoine lasi-ikkunoineen. Salon seurakuntatalon uudisosa näyttää hyvin paljon vastaavalta kuin Turku Energian uusi pääkonttori Turun Itäharjulla. Sen rakennuksen suunnitteli Sigge Arkkitehdit.

– Halusimme osoittaa, missä on seurakunnan hallinnollinen keskus. Seurakuntataloa ympäröivät korttelit ovat pääosin 1950–1960 luvun rakennuskantaa, joten ihan tarkoituksella teimme uudesta seurakuntatalosta ympäristöstä poikkeavan pintamateriaaleiltaan ja väreiltään. Uudisosa tekee oman, uuden elementtinsä kaupunkikuvaan, Antila luonnehtii.

Uudisosassa on toimistotiloja kolmessa kerroksessa.

– Se sijoitettiin juuri siihen paikalle keskelle tonttia, jotta rakennus saa molemmilta puolilta valoa huoneisiin.

Toimistosiiven alta maantasalta löytyvät puolestaan yleiset tilat.

– Jätimme toimistokerrokset irti maasta sen vuoksi, että kadulta näkee sisälle, talon sydämeen. Varsinkin pimeänä aikana tilat näkyvät valaistuina kadulle ja houkuttelevat kahvilaan ohikulkijoita, Antila selvittää.

Antilan mukaan hänellä on tavoitteena jokaisen suunnittelemansa kohteen kanssa, että ne kestävät aikaa mahdollisimman pitkään.

– Toimistotiloista on tehty mahdollisimman joustavat. Toimistojen välisiä kevyitä elementtiseiniä voidaan siirtää myöhemmin eri paikkaan, jos tarvitaan erisuuruisia tiloja.

Antila sanoo, että kaupungeissa pystyy tunnistamaan, millä vuosikymmenellä rakennuksia on tehty.

– Salon uudistunut seurakuntatalo edustaa oman aikansa arkkitehtuuria. Arkkitehtuurissa ei oikein koskaan voi keksiä täysin uutta, vaan olemassa olevaa kehitetään eteenpäin, Antila sanoo.

Antilalle asti ei ole kantautunut ainakaan vielä palautetta, hyvää tai huonoa, uudistuneesta seurakuntatalosta.

– Ehkä se johtuu siitä, että en turkulaisena istu Salon kahviloissa, hän naurahtaa.

– Olen ymmärtänyt, että tilaaja on tyytyväinen rakennukseen.

Kauneus on katsojan silmissä myös arkkitehtuurissa. Arkkitehtuuria voikin sanoa yhdeksi taiteen lajiksi.

– Arkkitehdillä on aina pyrkimys omaan ilmaisuunsa, vaikka rakennuksista tehdäänkin sellaisia kuin tilaaja toivoo. Aina tulee monenlaista kritiikkiä. Toiset antavat sitä jo keskeneräisestä työstä, toiset arvioivat lopputulosta.

Antila valmistui arkkitehdiksi 1985 Tampereen teknillisestä korkeakoulusta.

– Salon uudistunut seurakuntatalo on omassa työhistoriassani yksi merkittävämmistä kohteista, mitä olen päässyt suunnittelemaan. Yhden käden sormilla ovat ne kohteet, joita arvostan yhtä paljon kuin tätä, Antila sanoo.