Tyly viesti valtiovarainministeriöltä: Tunnin junan taloudelliset hyödyt eivät kata kustannuksia

19
Raportin mukaan Tunnin juna laajentaisi Turun ja Helsingin työssäkäyntialueita.

Valtionvarainministeriön tiistaina julkaiseman raportin mukaan Turun tunnin juna ja kaksi muuta vireillä olevaa suurta ratahanketta ovat kannattamattomia. Niiden taloudelliset hyödyt eivät kata kustannuksia. Myös rakentamisaikaisten ilmastovaikutusten kuittaamiseen kuluisi vähintään yli sata vuotta.

– Liiketaloudellisesti ajatellen niitä ei kannata tehdä. Yhteiskunnalliset vaikutukset eivät käännä hankkeita välttämättä kannattaviksi, sanoi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen raportin tiedotustilaisuudessa.

Jos päätöksiä rakentamisesta tehdään, kyse on Majasen mukaan muusta kuin talouteen perustuvasta päätöksenteosta.

Heikko kannattavuus johtaa siihen, että käytännössä ainoa mahdollisuus toteuttaa miljardihankkeet ovat valtion ja kuntien omistamat yhtiöt. Turun tunnin juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy ovat jo olemassa suunnittelua varten.

Kiinnostuneet yksityiset rahoittajat edellyttäisivät raportin mukaan hankkeilta todennäköisesti valtion takausta. Näin investointien riskit jäisivät lopulta julkisen sektorin kannettaviksi.

Operaattorien maksamat käyttäjämaksut toisivat rahaa, mutta ne eivät kata kuin osan investoinnista.

Raportissa on laskettu, mikä olisi valtion ja kuntien maksuosuus ratahankkeissa investointivaiheessa ja 50 vuoden käyttöjaksolla. Turun tunnin junalla kokonaisaika on 60 vuotta.

Tulojen jälkeen julkista rahaa tarvittaisiin 60 vuoden aikana nykyrahassa 2,55 miljardia euroa.

Laskelmat osoittavat kannattamattomuutta, mutta raportissa todetaan, että pelkästään nyt tehtyjen selvitysten perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä hankkeiden toteutettavuudesta.

Epävarmuustekijöinä ovat tässäkin tapauksessa koronapandemia ja Ukrainan sota, jotka vaikuttavat Suomen valtion talouteen.

Raportissa huomautetaan, että hyöty-kustannuslaskelmassa ei ole otettu huomioon hankkeen mahdollisia laajempia taloudellisia vaikutuksia eikä ympäristövaikutuksia. Niitä on arvioitu muualla.

Tunnin junan yleissuunnitelman mukaan nopea junayhteys lisäisi kiinteistöjen kysyntää enimmin Espoossa, Vihdissä ja Lohjalla. Näissä kaupungeissa on tulevilla asemaseuduilla kaavasuunnitelmia.

– Liikennöinnistä ja kiinteistökehityksestä kerättävät tuotot ovat merkittäviä, mutta niiden avulla ei päästä lähellekään kannattavuutta, sanoi Juha Majanen.

Tunnin juna laajentaisi Turun ja Helsingin työssäkäyntialueita. Taloudellista merkitystä sillä ei juuri olisi, sillä nopea junayhteys ei synnytä uusia työpaikkoja, raportissa todetaan. Pitkämatkainen työssäkäynti ja junan osuus työmatkoista lisääntyisivät, mutta työn määrä ja tehokkuus eivät.

Turun, Salon, Kaarinan, Lohjan ja Vihdin yritykset hyötyisivät siitä, että pääkaupunkiseudun suuri yritysmassa tulee ajallisesti lähemmäksi.

Muuten raportin arvioissa ei laskeuduta Salon tasolle. Siinä todetaan vain, että vaikutukset yksittäisessä kunnassa voivat olla merkittäviä, mutta merkittävyys vähenee, kun tarkastelualue suurenee.

Laajemman tarkastelun tulos on tällainen: nopea ratayhteys Helsinki–Turku ”vaikuttaa lievästi myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaa hieman Etelä-Suomen työssäkäyntialueita”.

Vaikutukset ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät muuta merkittävästi hankkeen heikkoa hyöty-kustannussuhdetta.

Tunnin junan niin kuin muidenkin uusien ratojen ajatellaan vähentävän ilmastolle haitallisempaa liikennöintiä. Myös rakentamisella on kielteisiä ilmastovaikutuksia. Kun nämä asiat lyödään yhteen, Tunnin junan rakentamisaikaisten ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika on 140 vuotta.

Valtiovarainministeriön raportissa todetaan, että suurista ratahankkeista aiheutuisi ”mahdollisten vastikemaksujen kautta merkittävä rahoitustarve valtion ja mahdollisesti kuntien budjeteista”.

Kun rakentaminen alkaa, valtion lisäksi maksajina olisivat siis kunnat.

Investointikustannuksia katettaisiin mahdollisesti myös muilta toimijoilta saatavilla sijoituksilla, tuotoilla tai maksuosuuksilla. Suurimmaksi osaksi kaikki kolme suurta ratahanketta toteutettaisiin kuitenkin julkisella rahalla.

Turun tunnin junan, Suomiradan ja Itäradan suunnittelua varten on perustettu hankeyhtiöt. Salo radan varren kuntana osakkaansa Turun Tunnin Juna Oy:ssä.

Suunnitteluvaiheessa hankeyhtiön kustannukset katetaan osakkailta saatavalla pääomalla ja EU:n tuella.

Turun tunnin juna Oy:n tehtävänä on Espoo–Salo oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnittelu. Suunnitelmien on määrä valmistua tänä vuonna.

Kokonaisuuteen kuuluvat myös Espoon kaupunkirata ja Turun ratapihan kehittäminen. Niiden toteutus on Väyläviraston ja kaupunkien vastuulla.

Juttua täydennetty 24.1.2023 klo 11.55 Juha Majasen kommentilla.

Lue myös pääkirjoitus: Rata on arvovalinta

19 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
pertti
13 päivää sitten

Kyllähän tuon kaikki tiesi ketä kulkee jalat maassa eika huuhaile ja haaveile ja hae pelkästään omaa etua.

Kuntalainen K
12 päivää sitten
Reply to  pertti

Tai ajattele myöskään näköjään tulevia sukupolvia.

Hallittu
13 päivää sitten

Mutta meillehän on opetettu viime vuosien ajan, että velkarahaa saa pankista, eikä takaisinmaksusta kannata välittää.

Ukko-pekka
13 päivää sitten

Hankkeena liian kallis tällä väestöpohjalla! Se että nopeimmat vuorot eivät edes pysähdy salossa, niin Salon ei kannata hankkeeseen laittaa euroakaan! Vanhaa rantarataa pitkin salolaiset pääsevät ihan yhtä nopeasti Turkuun tai Helsinkiin! Pitäisi vetää myös linjaus, ettei ”tunnin junan” rata saa kulkea salon alueelta!!

Konnari
13 päivää sitten
Reply to  Ukko-pekka

Juna meni jo – ja eurot myös.

Juna
13 päivää sitten
Reply to  Ukko-pekka

Salosta 57 minuuttia Helsingin keskustaan. Ei olisi huonosti. Tunnin juna nimensä mukaisesti. Nykyään puoli tuntia kauemmin.

Kuntalainen K
12 päivää sitten
Reply to  Ukko-pekka

Mutta muut ei käy enää Salossa töissä kun junayhteys pätkii ja saattaa pysähdellä milloin mihinkin pöpelikköön.

Tosi on
12 päivää sitten
Reply to  Kuntalainen K

Niin aivan.
Ne rahat voi laittaa liikenteen ohjausjärjestelmän uusintaan.
Ja kilpailuttaa tämä operaattori kriteeriksi talvikelpoinen kalusto.
Ehkä italialainen Pendolino ole se oikea tänne loskaan lumeen ja pakkaseen.
Annetaan Skoda transtekin valmistaa veturit.
Näissä nykytekniikassa on se anturi jos jokin anturi ei anna oikeaa tietoa nii ei kone liiku olkoon se juna, auto, lentokone, moottori- tai polkupyörä.

Tosi on
12 päivää sitten

Viellä ei ole myöhäistä vetää hätäjarrusta.
No ratayhteyttä syytä parantaa.
Laitetaan markat vanhan radan perusparannukseen.
Niitä kohtauspaikkoja etc jotta kapasiteettia vanhalla radalla voidaan nostaa.

Kuntalainen K
12 päivää sitten
Reply to  Tosi on

Kaikkien vuoden 2021 jälkeisten tapahtumien jälkeen tuo on järkevin vaihtoehto. Koska, joka tapauksessa ensin pitää pystyä toteamaan, että Venäjän käymät sodat ovat loppuneet, talous ollaan saamassa tasapainoon ja uusille ratahankkeille on huomattavasti parempi visio kuin mitä sillä nyt uutisointien perusteella näyttää olevan. Turku-Salo-ratayhteyden parantaminen ja aktivoiminen tulee pitää prioriteeteissa ykkösenä jo nyt tästä hetkestä eteen päin, samoin Salon ratapihan kehittäminen. Tavoitteena on välttää, ettei Salosta tule Suomen Detroit.

Keijo K
12 päivää sitten

Mikähän on Salon seuraava kohde mihin vähiä varojaan laittaa? Ihmetyttää todella kovasti että rakennustyöt ovat, ilmeisesti molemmissa päissä jo aloitettu, vaikka toteutuksen kannattavuus todetaan miinusmerkkiseksi. Onko jollain päätöksentekotasolla puutteellista tietoa vaiko puutteellista järkeä?

Qwerty
12 päivää sitten

Tuossa on lisäksi maankäyttö- ja aluerakennehyötyjä. Ei Salon kokoiseen paikkaan muuteta, jos pariskunnasta vain toinen saa täältä töitä. Ei välttämättä Turkuunkaan.

Äänestäjä
12 päivää sitten

Kysymys ”tunnin junasta” pitää ehdottomasti saada vaalikoneeseen. Uusi hallitus ja eduskuntahan viime kädessä päättävät toteutuksesta.

Yhdentekevä selvitys
12 päivää sitten

Otammehan huomioon, että tämä selvitys on tehty keskustalaisen valtiovarainministerin tilauksesta. Keskusta vastustaa tunnin junaa linjauksen alle jäävien, keskustalaisten omistamien muutamien maatilojen tähden. Yleinen etu puoltaa radan rakentamista. Vaalien jälkeen maassamme on yleistä etua ajavan puolueen valtiovarainministeri ja silloin nyt tehdyllä selvityksellä voi lämmittää saunan.

Urpo
12 päivää sitten

Onko velkaantumisen pahentaminen yleisen edun mukaista? Toki jos valtiovarainministeriksi tulee demari, näin voidaan ajatella. Kokoomuksessa tätä ajatusta tuskin hyväksytään.

Minulla ei riitä kompetenssi mitätöimään selvitystä siksi, että sen on tilannut Saarikon johtama ministeriö. Ihmettelen vain sitä, että kansan riveistä löytyy varma tieto hankkeen kannattavuudesta ilman ensimmäisenkään selvityksen tekoa.

Tammisiltalainen
12 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kokoomus vastustaa velkaantumista vain vaalipuheissa, se on nähty. Kokoomus haluaa miljardit rakennusyhtiöille.

Kannattavuudesta
12 päivää sitten

Tilataanko ensi eduskuntakaudella selvitys suomalaisen maatalouden kannattavuudesta? Vaikuttaa siltä ettei maatalous kannata sittenkään, vaikka valtio tukee sitä vuosikymmenestä toiseen ottamalla lisää velkaa.

pertti
12 päivää sitten

Mitä merkitystä sillä on , kuka on tilannut? Tarkoitatko ettei se pidä paikkaansa ja se on valheellinen. Sano suoraan äläkä kirjoita tuollaista. En ole keskustalainen, mutta Tunnin juna on pelkkä fiasko.

Nykyaikaan
12 päivää sitten

Tämä tuli selväksi jo alusta lähtien EU:n laskelmissa, joihin tuo laskelmakin saattaa nojautua pitkälti. Yli sadan vuoden ajalle vaikuttavat laskelmat saadaan toki myös näyttämään siltä, mitä tilaaja haluaa.

Oikaistua väylää kulkeva tunnin juna tulee kulkemaan nykyisen aikataulun mukaan radallaan ja mahdollisesti ainoastaan karavaanarit haukkuvat.