Saskia Saarinen kuuluu Salossa harvalukuiseen joukkoon. Salon lukiossa ensimmäistä vuotta opiskelevan Saarisen opintoihin sisältyy venäjä valinnaisena B2-kielenä. Hän aloitti venäjän opinnot kahdeksannella luokalla.
– Kotona kannustettiin ottamaan joku kieli lisää ja venäjä tuntui mielenkiintoiselta kyrillisine aakkosineen. Äitini osaa venäjää, ja minulla on paljon venäjää puhuvia kavereita, joten siinäkin mielessä oli kiva aloittaa venäjän kielen opiskelu, Saarinen kertoo.
– Oli myös selvää, että halusin jatkaa venäjän opiskelua lukiossa. Osaavat opettajat ovat yksi syy, miksi halusin jatkaa venäjän opiskelua.
Saarisella ei ole montaa opiskelukaveria lukiossa venäjän kielessä.
– Ryhmässä on kuudesta kahdeksaan opiskelijaa. Vielä yläasteella meitä oli yli 20.
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen on yleisesti pohdittu, miten kiinnostus venäjän kieleen näkyy Suomessa jatkossa. Salon lukion vt. rehtorin Maria Liipon mukaan venäjän kielen ryhmät ovat olleet aina pieniä, joten siinä mielessä suosioon Salossa ei ole ollut suurempaa vaikutusta.
– Ranskan ja saksan kielen tilanne on samantyyppinen. Lyhyistä vieraista kielistä espanja on suosittu, Liippo sanoo.
Myös Halikon lukiossa venäjän kielen opiskelijat ovat olleet vähissä.
– Nykypäivänä ristiriitaista on se, että maailma on kansainvälisempi kuin koskaan, mutta vieraita kieliä luetaan vähemmän kuin koskaan. Kärsijät ovat venäjä, ranska ja saksa. Englanti ja muut kirjoitettavat aineet jyräävät lyhyet kielet, rehtori Ari Leino kuvailee.
Leino ei osaa sanoa, johtuuko venäjän kielen opiskelijoiden vähyys tällä hetkellä sodasta.
– Keittiöajatteluna voisi sanoa, että raakalaismainen hyökkäys on ihmisten mielissä ja venäjää vältellään sen vuoksi.
Saskia Saarinen pitää ikävänä sitä, miten Venäjän johtohenkilöt toimivat tällä hetkellä, mutta muistuttaa sen olevan eri asia kuin venäjän kieli.
– Harmillista, jos sen takia jotkut ovat lopettaneet venäjän kielen opiskelun. Sota ei kestä ikuisesti, ja meidän pitää myös katsoa tulevaisuuteen. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän on pakko tulla toimeen heidän kanssaan, Saarinen painottaa.
Venäjä on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Saarinen tykkää matkustella ja on sitä kautta huomannut, että venäjällä pystyy kommunikoimaan yllättävän monessa maassa.
– Turkissa ja Arabiemiirikunnissa olen käyttänyt hieman venäjää.
Venäjällä Saarinen ei ole vielä päässyt vierailemaan.
– Piti mennä sinne, mutta sitten tuli sota, hän harmittelee.
Saarinen opiskelee mielellään myös muita kieliä. Hän näkee, että kaikista kielistä on hyötyä tulevaisuudessa työelämässä.
– Olisihan se kiva osata puhua venäjää sujuvasti. Tarkoitukseni on jatkaa venäjän opiskelua lukion jälkeen. Englannin ja ruotsin lisäksi osaan puhua viroa ja olen opiskellut vähän myös turkkia.
Mitä uutta kieltä kiinnostaisi opiskella tulevaisuudessa?
– Arabiaa olisi hienoa osata, mutta se on vaikeaa. Miksei espanjaakin, Saarinen pohtii.
Venäjän vetovoima vähentynyt Salon kansalaisopistossa
Venäjän kielen opiskelu on ollut laskusuunnassa opistossa, sanoo Salon kansalaisopiston päätoiminen kieltenopettaja Anne Pajunen.
– Kokonaan venäjän opiskelu ei ole kuitenkaan loppunut, vaan meillä on ollut kursseja tarjolla ja niissä on myös opiskelijoita. Tiedän opistoja, joissa venäjän kurssit ovat loppuneet kokonaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi, Pajunen kertoo.
Salon kansalaisopistossa voi opiskella venäjää kahdella kurssilla tämän kevään aikana. Venäjän kieltä Salon kansalaisopistossa opettava Olga Lehti kertoo, että venäjän alkeiskurssi oli tarjolla viimeksi viime syksynä, mutta siihen ei tullut tarpeeksi ilmoittautumisia.
– Uskon, että syynä oli poliittinen tilanne, Lehti sanoo.
Kevätkaudella kansalaisopistossa menee kaksi venäjän kielen kurssia, joiden osallistujamäärä on noin 10–15 opiskelijaa kurssia kohden.
– Se on ihan hyvä määrä, Lehti sanoo.
Lehti on opettanut kansalaisopistossa vuodesta 2010.
– Parhaimmillaan venäjän kielen kursseja meni samanaikaisesti neljästä viiteen.
Ensimmäisen kerran venäjän kielen suosiossa tapahtui notkahdus Lehden mukaan vuonna 2014. Samana vuonna Venäjä valtasi Ukrainassa Krimin niemimaan.
– Ihmisillä on ennakkoluuloja venäjän kielestä, ja kun he tietävät opettajan olevan venäläinen, he eivät halua välttämättä sen takia osallistua venäjän kursseille. Se on toisaalta ymmärrettävää, Lehti sanoo.
”Turkissa ja Arabiemiirikunnissa olen käyttänyt hieman venäjää.” No, just, maailmassa Venäjän jälkeen kamalimmat maat, mitä tulee ihmisoikeuksiin. Turkkiin ja Dubaihin ei sais matkustaa ollenkaan, maailmassa riittää maita, ei viedä rahaa maihin, jotka kohtelevat väestöään huonosti!
Suurin osa maailman maista on epädemokraattisia. Esimerkkinä voi käyttää sitä, että puolet maista kannattaa Putin-nimistä veikkoa. Ei siksi, että erityisemmin pitäisivät hänestä tai touhuistaan, vaan koska eivät pidä Yhdysvalloista. Etelä-Amerikan maat ovat joutuneet historian saatossa USA:n kolonialismin kohteeksi, joten ovat siksi venäläisten puolella. Ei kai kieliä opiskella sen vuoksi, kuka kulloinkin on jossakin maassa vallassa?
YK:n yleiskokouksessa 143 valtiota tuomitsi Venäjän oikeudettoman hyökkäyksen itsenäiseen Ukrainaan.
Ovatko ne liittyneet pakoterintamaan, eivät ole. Pelkkää sanahelinää, kuten niin usein tuossa järjestössä.
Kerrankin tai ehkä toisenkin kerran olen Markon kanssa samaa mieltä. Meitä on Euroopassa noin 500 miljoonaa, muualla yhteensä 7,5 miljardia. Uskon, että yli puolet maailman väestöstä on eri mieltä Ukrainan sodasta kuin me.
Se ei tarkoita Pertti, että me olisimme väärässä, ei suinkaan. Olemme oikeassa.
En ota kantaa siihen kuka on oikeassa ja kuka väärässä, koska tietoa puuttuu ja paljon. Joka tapauksessa koskaan ei vain toinen ole riitaan syyllinen, sota on tulosta politiikan epäonnistumisesta.
En ole puolustanut Venäjää kertaakaan, olen tuonut esille omia käsityksiäni. Olen myös tuonut esille Yhdysvaltain ja Naton tekemät sodat saamalla vain propagandistisia vastauksi, ivaamista ja haukkumista.
Niistä voitte ajatella, millainen on ihminen tänään.
Ukraina ei ole missään vaiheessa ollut uhka Venäjälle sen paremmin kuin Natokaan. Eiköhän tämä asia ole täysin selvä vai mitä Pertti?
Sinulla onkin paljon tietoa asiasta. Valista toki muitakin tiedoillasi.
Tämä on tyypillistä Lavrovin ja Kremlin tietotoimiston sumutusta. Yritetään väittää, että ”kukaan ei tiedä mikä on totuus” ja vihjaillaan ”politiikan epäonnistumisesta”. Eli juuri sitä mitä Venäjä on koko ajan yrittänyt, yritetään peittää raaka hyökkäyssota naapurimaahan jotenkin epämääräistämällä sen syyt.
Venäjä takasi Ukrainan rajat kun Ukraina luopui ydinaseista 90-luvun alussa.
En siis käsitä, mutta miten tämä uutinen liittyy nyt Turkkiin? Kas kummaa voisit olla sitten matkustamatta Turkkiin ihan hyvä vaan näin. Voit matkustella naapuriin Venäjään tai Ruotsiin.
Mutta mahtaako ukraina vaihtaa kielensäkin englanniksi tässä hurmoksessa?