Wilmassa ja Voitossa on paljon samaa – itseoikeutetusti Salon parhaaksi urheilijaksi valittu Murto mahtuu jo samaan lauseeseen Hellstenin kanssa

3
Wilma Murron syyskuussa Salon torilla järjestettyyn kultajuhlaan saapui noin 1 500 ihmistä. Nimmarijonon purussa kesti lähes kaksi tuntia.

Salosta tuli vuonna 1960 kaupunki. Siitä vuodesta lähtien Salon Urheilun Ystävät 60 on valinnut vuoden parhaan salolaisurheilijan.

Vuonna 2022 valinta oli yksi historian helpoimmista, sillä Vilppaan Wilma Murron seiväshypyn Euroopan mestaruus on Salon kaupungin urheiluhistorian kovin yksittäinen saavutus.

Jos aikajanaa venytetään sisältämään myös kauppalan vuodet, Murron EM-kullalle on vain yksi haastaja: hänen isoäitinsä serkun Voitto Hellstenin 400 metrin juoksun olympiapronssi Melbournesta 1956.

Murtoa ja Hellsteniä yhdistää moni muukin asia kuin sukulaisuussuhde ja kasvattajaseura.

Kumpikin syntyi Salon liitoskunnassa, Murto Kuusjoella ja Hellsten Perttelissä.

Kumpikin muutti nuorena aikuisena Turkuun, Murto opiskelun ja optimaalisten harjoitusolosuhteiden perässä, Hellsten työpaikan perässä.

Kumpikin oli 24-vuotias saavuttaessaan uransa suurimman saavutuksen.

Kumpikin myös sykähdytti omana huippuvuotenaan kansakuntaa kovempaa kuin kukaan muu suomalaisurheilija.

Perttelissä syntynyt Voitto Hellsten oli yksi 1950-luvun suosituimmista suomalaisurheilijoista. (Kuva: Finna/Journalistinen kuva-arkisto/UA Saarisen kokoelma.)

Hellsten voitti vuoden 1956 Suosituin suomalainen -äänestyksen jättäen taakseen kaksi tasavallan presidenttiä, vallasta väistyneen Juho Kusti Paasikiven ja vastavalitun Urho Kaleva Kekkosen. Olympiapronssin lisäksi Hellstenin valintaan vaikutti erityisesti Ruotsi-maaottelun neljä lajivoittoa, jotka toivat hänelle lempinimen ”Ruotsin tappaja”.

Murron kolme Suomen ennätystä sisältänyt EM-finaali taas valittiin Urheilugaalan yleisöäänestyksessä vuoden 2022 sykähdyttävämmäksi urheiluhetkeksi.

Siinä missä Hellsten oli sodasta ja sotakorvauksista selvinneen nationalistisen urheilukansan sankari, on Murto uuden ajan urheilusankari: avoin, sanavalmis ja helposti lähestyttävä urheilija.

Murto on myös käyttänyt asemaansa nostamalla esiin vaiettuja ja kipeitä aiheita, kuten nuoren naisurheilijan ulkonäköpaineita. Murto valittiinkin Urheilugaalassa myös Vuoden esikuvaksi.

Urheilussa eri aikakausien vertailu on vaikeaa.

Ilman varsinaista valmentajaa urheillut Hellsten juoksi uransa tiilimurska-aikana ja kansa kuunteli Pekka Tiilikaisen selostamia kilpailuja korva putkiradiossa kiinni.

Energiajuomajätti Red Bullin urheilutalliin kuuluvan Murron takana on taustatiimi, joka varmistaa, että Murto voi keskittyä itse asiaan. Murrolla on 70 000 Instagram-seuraajaa ja pelkästään hänen poikaystävästään on kirjoitettu viimeisen puolen vuoden aikana enemmän juttuja kuin yhdestäkään kansallisen tason yleisurheilijasta.

Myös saavutusten vertailu on vaikeaa.

400 metrin juoksu on ollut aina yksi yleisurheilun kilpailuimmista lajeista, ja Hellsten on edelleen ainoa suomalaisjuoksija, joka on voittanut olympiamitalin alle 1 500 metrin (sileällä) juoksumatkalla.

Naisten seiväshyppy on taas yksi yleisurheilun nuorimmista lajeista. MM-kisoihin laji lisättiin vuonna 1999 ja olympialaisiin vuonna 2000.

Laji on kuitenkin kasvanut nopeasti. Vähintään neljä metriä ylitti viime vuonna 435 hyppääjää ja kansainvälisesti kovatasoisen tuloksen 450 ylitti 50 hyppääjää. Murron EM-kultatulos 485 oli maailmantilaston jaetulla toisella sijalla – edellä oli vain kansainvälisestä kilpailutoiminnasta suljetun Venäjän Anzhelika Sidorova (491).

Joka tapauksessa Murron saavutukset ovat nostaneet hänet ensimmäisenä salolaisurheilijana edes samaan lauseeseen Voitto Valdemar Hellstenin kanssa.

Pelkästään jo se on hyvä muistutus siitä, miten paikallisesti poikkeuksellisesta urheilijasta Wilma Anna Helena Murrossa on kyse.

Tämän tason (yleis)urheilijoita näyttää syntyvän Salon liitoskuntiin joka 66. vuosi.

Jalkapallon Ykköseen noussut SalPa valittiin Salon Vuoden joukkueeksi.

Salon vuoden 2022 parhaat urheilijat

1) Wilma Murto, yleisurheilu, Salon Vilpas
2) Mikko Koivisto, koripallo, Salon Vilpas
3) Netta Laaksonen, lentopallo, LP Viesti
4) Ella Mäki-Tanila, golf, Salo Golf
5) Perttu Blomgren, koripallo, Salon Vilpas
6) Kiia Metsäkonkola, uinti, Salon Uimarit
7) Juho Nenonen, koripallo, Salon Vilpas
8) Saku Tuusa, golf, Wiurila Golf & Country Club
9) Elmo Heinonen, jalkapallo, Salon Palloilijat
10) László Kalmár-Kastanja Rauhala, tanssiurheilu, Swivel
Valmentaja: Jarno Koivunen, Wilma Murron valmentaja
Joukkue: SalPan miesten jalkapallon edustusjoukkue
Nuoret urheilijat (joukkuelajit): Irina Mäkinen, lentopallo, LP Viesti ja Topi Sistonen, jalkapallo, Salon Palloilijat
Nuoret urheilijat (yksilölajit): Alisa Emaldynova, yleisurheilu, Salon Vilpas/suunnistus, Angelniemen Ankkuri ja Onni Virtanen, suunnistus, Angelniemen Ankkuri
Veteraaniurheilijat: Katrin Mertanen, yleisurheilu, Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat ja Matti Yliluikki, suunnistus, Suomusjärven Sisu
Vammaisurheilija: Saku Suikkanen, lentopallo/beach volley, Salon Viesti
Kunniamaininnat: Saku Nikkanen, Salon SM-viikon isä ja Salon Erotuomarikerhon kasvatit kansainvälisillä kentillä

 

Moskovan olympialaisiin osallistunut Juha Rannikko on valittu useimmin vuoden parhaaksi salolaisurheilijaksi. (Kuva: SSS-arkisto)

Yhdeksän kertaa Rannikko

Wilma Murrolle valinta Salon parhaaksi urheilijaksi oli jo kolmas peräkkäinen ja yhteensä neljäs.

Murto valittiin ensimmäisen kerran vuoden parhaaksi jo vuonna 2016, kun hän teki edelleen voimassa olevan nuorten maailmanennätystuloksen 471. Ennen nykyistä putkea parhaaksi valittiin lentopalloilija Hillaelina Hämäläinen (2017) ja koripalloilija Teemu Rannikko (2018–2019).

Neljällä tittelillä Murto nousi kaikkien aikojen listalla jaetulle toiselle sijalle nyrkkeilijä Mikko Saarisen (1969–1972) ja voimanostaja Liisa Jurkon (1989–1992) rinnalle.

Eniten valintoja on olympiaedustaja Juha Rannikolla , joka valittiin vuoden parhaaksi seitsemänä vuotena peräkkäin (1974–1980). Eli Salon parhaan urheilijan sukunimi on ollut yhdeksänä vuotena Rannikko.

Salon parhaaksi on valittu yhteensä 13 eri lajin urheilija. Eniten valintoja (12) on lentopallolla. Tosin yksi valinnoista ei kohdistunut urheilijaan vaan kokonaiseen joukkueeseen, sillä vuonna 2010 LP Viesti valittiin vuoden urheilijaksi.

Toiseksi eniten valintoja on yleisurheilulla (11) ja kolmanneksi eniten ampumaurheilulla – kiitos Juha Rannikon. Nyrkkeilyllä on seitsemän valintaa, sillä ennen Saarisen neljää valintaa Eero Ruokomäki valittiin kolme kertaa peräkkäin parhaaksi. Eli niin ampumaurheilulla kuin nyrkkeilyllä on ollut seitsemän vuoden putki.

Koripallolla on hieman yllättäen vain neljä valintaa. Ennen Teemu Rannikkoa parhaaksi valittiin vain Timo Hakamaa (1987) ja Bernhard Harris (1996).

Yleisurheilu saattaa nousta lentopallon kanssa tasoihin jo vuoden kuluttua, sillä kauden kovalla tuloksella 475 aloittanut Murto on erittäin vahva ehdokas myös vuoden 2023 parhaaksi.

Kahden viikon takaisesta Urheilugaalasta alkanut Murron palkintoputki ei kuitenkaan pääty tähän, sillä tulevana lauantaina Turussa järjestettävässä Varsinais-Suomen Urheilugaalassa Murto tullaan valitsemaan erittäin suurella todennäköisyydellä myös maakunnan parhaaksi urheilijaksi.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Fakta
12 päivää sitten

Edelleenkään mikään kunta ei liittynyt Saloon, vaan 10 kuntaa yhdistyis, myös Salon kaupunki ja syntyi uusi kaupunki, minkä nimeksi nyt vaan valittiin Salo. Kaikki kunnat, myös Salo lakkasi olemasta 2009 ja syntyi uusi, Salo kaupunki. Eli ei ole mitään Salon liitoskuntia, ennemmin entinen Perttelin kunta, entinen Salon kaupunki…

J T
12 päivää sitten
Reply to  Fakta

Ennen liitosta oli Salon kaupunki, liitoksen jälkeen oli olemassa Salon kaupunki, toki entistä suurempana.
Lähestulkoon poikkeuksetta pienempien liittyessä suurempaan -> voimaan jää suurimman paikan nimi, mikä omasta mielestäni on sekä luonnollista että käytännöllistä.

Ei jaksa nipottaa
12 päivää sitten

Fakta voisi keskittyä olennaiseen, ihan sama entinen Pertteli tai liitoskunta Pertteli….