Analyysi: Kauhajoella on todistettu, että suomalainen koripallojoukkue voi pärjätä Euroopassa, vaikka pelipaidassa olisi suden sijasta karhu

1
29-vuotiaana Suomeen palannut Daniel Dolenc on hyvä esimerkki Karhubasketin onnistuneesta rekrytointipolitiikasta. (Kuva: Lehtikuva/Timo Aalto)

Karhubasket päätti FIBA Europe Cupin lohkovaiheen 85–76-voittoon israelilaisesta Hapoel Haifasta. Karhu oli varmistanut jo aiemmin jatkolohkon voiton ja paikan kahdeksan parhaan joukkueen puolivälierissä.

Karhun ykköstähti oli uransa parasta kautta pelaava Severi Kaukiainen, joka heitti 22 pistettä ja jakoi viisi korisyöttöä. Karhun sentteri Simeon Carter pelasi tiistaina ensimmäisen ottelunsa sitten viime kevään ratkaisufinaalin Vilpasta vastaan. Loukkaantumisista toipunut Carter pelasi 14 minuuttia ja heitti neljä pistettä.

Karhun eurokausi on ollut yksi suomalaisen koripallon lähihistorian kovimmista. Karhu voitti alku- ja jatkolohkon 12 ottelustaan 10. Joukkueen voittoprosentti (83,3) on hämmästyttävästi täysin sama niin Korisliigassa (20 voittoa/4 tappiota) kuin FIBA Europe Cupissa (10/2)

Mutta minkä tason seuroja Karhu on euroseikkailunsa aikana kaatanut?

Alkulohkossa Karhu jätti taakseen Puolan liigan yhdeksäntenä olevan Anwil Wloclawekin, Portugalin liigan kolmosen Sporting CP:n ja Unkarin liigan kahdeksannen Egis Körmendin.

Jatkolohkossa Karhun taakse jäivät Israelin liigan yhdeksäs Hapoel Haifa, Ukrainan liigaa johtava BC Budivelnyk Kyiv sekä Slovakian liigan kakkonen Patrioti Levice, jolle Karhu hävisi syyskuussa Mestarien liigan karsinnassa.

Karhu ei siis ole kohdannut tai kaatanut eurojättiläisiä, vaan hyviä Euroopan keskitason seuroja – onhan kyseessä ”vasta” neljänneksi kovin seurajoukkuekilpailu. Saavutusta ei silti sovi vähätellä, sillä sitten Teemu Rannikon Katajan 2010-luvun menestysvuosien mikään muu suomalaisseura ei ole pystynyt vastaavaan.

Yli miljoonan euron kausibudjetilla uudessa IKH Areenassa pelaava Karhu onkin Katajan jälkeen ainoa suomalaisseura, joka ei ole lähtenyt eurokentille osallistumaan vaan menestymään.

Karhua ei ole rakennettu pelkästään määrällisesti laajaksi vaan päävalmentaja Janne Koskimiehen aktiivinen ja edistyksellinen pelitapa suorastaan vaatii 10–12 laadukkaan pelaajan rotaation.

Viimeisenä palasena korin alle hankittiin Carter, joka on joukkueen kuudes ulkomaalaisvahvistus. Kun Korisliigassa saa olla kerrallaan neljä ulkomaalaista kokoonpanossa, on selvää, että kolme edellisestä neljästä Suomen mestaruudesta voittanut Karhu haluaa laajentaa reviiriään Töölön Kisahallia etelämmäs.

Ennen kaikkea Kauhajoella on todistettu, että suomalainen koripallojoukkue voi menestyä Euroopassa, vaikka pelipaidan rinnassa olisikin suden sijasta karhu.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Markku
1 kuukausi sitten

Eihän se ole suomalainen joukkue kun pelaajat on palkattu ulkomailta