Kymmenen vuotta sitten Kemiönsaaren Galtarbyn kylään aiottiin rakentaa vieri viereen kahdeksantoista tuulivoimalaa. Hanke tyssäsi. Nyt sieltä halutaan louhia 2,4 miljoonaa tonnia kalliota.
Taalintehtaalainen Esko Salmela on noussut taas vastarintaan. Hän on 91-vuotias.
– Tuulivoimaa vastaan tappeleminen vei jo aika paljon voimia, ja nyt pamahtaa vielä tällainen pommi!
Destia Oy hakee Kemiönsaaren kunnalta ympäristölupaa avolouhokseen, jossa räjäytettäisiin kallioita ja murskattaisiin louhetta ainakin kymmenen vuotta. Raskaat rekat ajaisivat kalliomursketta Taalintehtaan syväsatamaan. Saarelaisten mielestä Destia pimittää tietoa.
– Tämä on täysi katastrofi, Salmela sanoo.
Kemiönsaaren kunta julkaisi 12. tammikuuta kuulutuksen, jossa Destia hakee yhdistettyä ympäristö ja maa-aineslupaa kallioiselle metsäalueelle kuusi kilometriä Taalintehtaan torilta. Yhtiö haluaa aloittaa louhinnan ja murskauksen jo ennen kuin lupa on lainvoimainen.
Suomeksi ja ruotsiksi julkaistun kuulutuksen kylkiäisenä on 24 suomenkielistä liitettä: melu-, päästö- ja luontoselvityksiä sekä erilaisia karttoja, suunnitelmia ja laskelmia.
Esko Salmela huolestui liitteet luettuaan ja kirjoitti kaksikielisen tiedotteen ”Mitä sinun tulisi tietää kivenmurskaamosta naapurissasi”. Avulias naapuri jakoi tiedotteen toissaviikolla kaikkiin postilaatikoihin Galtarbyntien varrella.
– Ihmiset ovat hämmästyneet, Salmela sanoo.
Destia on vuokrannut louhosalueeksi Korpsnokärretin metsäkiinteistön, jonka omistaa helsinkiläinen Jaktstugan Tynglax Oy. Nimi viittaa vanhaan Tynglaxin kylään Galtarbynlahden rannalla.
Yhtiön omistaa helsinkiläinen asianajotoimisto, ja sen toimitusjohtaja on espoolainen liikemies. Kaupparekisterin mukaan mies on toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen yli kolmessakymmenessä eri yhtiössä.
Destia haluaa louhia Korpsnokärretistä kalliota 11,6 hehtaarin alalta.
”Hankkeella on selkeä tarve”, yhtiö perustelee.
Suomessa kuluu vuosittain noin sata miljoonaa tonnia kiviaineksia: hiekkaa, soraa, sepeliä ja kalliomursketta. Hiekan ja soran kaivu harjuista on vähentynyt samaan aikaan, kun kallioiden louhinta on lisääntynyt.
Kalliomursketta käytetään esimerkiksi rakennusten, teiden ja katujen kantavavana kerroksena. Hienojakoisin aines käy kivituhkana pihoille. Luonnonsoran huvetessa kalliomursketta on alettu käyttää yhä enemmän myös betonin valmistuksessa.
Varsinais-Suomen liiton uudessa vaihemaakuntakaavassa suunnitellulla louhosalueella on merkintä MRV. Se tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita.
Kemiönsaaren kunta pyysi Destian hankkeesta lausuntoa Varsinais-Suomen liitolta. Liiton maankäyttöjaosto totesi tammikuun lopulla, ettei lausuntopyyntö anna aihetta lausunnon antamiseen.
– Nämä ovat tosi kiusallisia ja hankalia asioita, liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento sanoo.
Louhoksen suunnittelualueelta ei ole osoitettu erityisiä luontoarvoja eikä kulttuurimaisemaa. Kunta voi päättää lupien myöntämisestä. Räjäytyksissä syntynyttä louhetta murskattaisiin keskimäärin 150 000 tonnia, mutta enimmillään jopa 400 000 tonnia vuodessa.
Se tarkoittaisi kiivaimmillaan yli 10 000 täysperävaunullista kuorma-autoa vuodessa arkisin kello 06-22. Satunnaisesti myös lauantaisin. Kolme neljästä kuormasta ajettaisiin Destian mukaan Taalintehtaan satamaan, jonne johtaa kahdeksan metrin väylä.
Lyhin reitti louhokselta Taalintehtaan satamaan kulkee ruukkikylän halki. Matkaa kertyisi noin kahdeksan kilometriä. Kiertämällä Nivelaxin ja Björkbodan kautta kuljetusmatka satamaan olisi noin 24 kilometriä.
Kemiönsaaren johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström on saanut vastailla yhteydenottoihin.
– Kysymykset ovat koskeneet lähinnä kuljetusreittiä Taalintehtaan läpi.
Vastustajat epäilevät, ettei routaheittojen ja asvalttivaurioiden kirjavoima Galtarbyntie edes kestäisi jatkuvaa rekkaliikennettä.
Taalintehtaan kyläyhdistys kokoontui keskiviikkona. Yhdistys ei ota kantaa itse louhokseen, mutta vastustaa kivirekkojen läpikulkua kylässä, jota kuntakin mainostaa turisteille merellisenä ruukki-idyllinä.
– Me emme halua, että raskaat yhdistelmäajoneuvot ajavat keskustan läpi. Siitä on vaaraa asukkaille, matkailijoille ja rakennuksille, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren korostaa.
Muistutusten viimeinen jättöpäivä on maanantaina. Leif Lindgren aikoo viedä kyläyhdistyksen paperin henkilökohtaisesti kunnanvirastoon. Muitakin muistutuksia on tiettävästi tulossa.
Destian mukaan Kemiönsaaren louhoshanke tuntuu herättäneen huolta poikkeuksellisen paljon. Yhtiö kertoo varautuneensa siihen, että luvan saaminen voi viedä vuosia.
Taalintehtaan satama ei kommentoi
Destia Oy ei täsmennä suunnitelmiaan kuljetusreiteistä Kemiönsaarella eikä sitä, mihin kalliomurske on tarkoitus Taalintehtaan syväsatamasta kuljettaa. Saarella epäillään, että Galtarbyn kalliomursketta voisi päätyä vientitavarana ulkomaille.
Taalintehtaan syväsatamaa operoi vuokralaisena salolainen Seaport Logistics SL Oy, jonka toimitusjohtaja Harri Kiviaho on myös satamapäällikkö. Kiviaho ei kommentoi yhteistyötä Destian kanssa.
– Ei meillä ole siihen mitään sanottavaa. Destia julkistaa sen, mitä he haluavat julkistaa.
Yksikönjohtaja Tero Ristolainen Destiasta vastaa Salon Seudun Sanomille sähköpostilla: ”Suunnitteilla olevan kiviainesten ottoalueen markkina-alueena on koko Kemiönsaari”.
Ristolaisen mukaan kiviainesten toimituskohteet määräytyvät markkinatilanteen mukaan, eikä kuljetusreittejä voi siksi tietää ennalta: ”Destian puolesta Taalintehtaan taajaman kohdalle ei ole toistaiseksi suunniteltu tai valittu mitään tiettyä kuljetusreittiä”.
Ristolainen korostaa, että ”Destia keskustelee mielellään eri vaihtoehdoista Kemiönsaaren kunnan kanssa ja haluaa vaikuttaa asiaan niiltä osin kuin se on mahdollista”.
– Minkä takia Destia ei järjestänyt yleisötilaisuutta ennen kuin he jättivät lupahakemuksen. Asiasta olisi voitu keskustella, ja olisi ollut ehkä helpompi päästä jonkinlaiseen kompromissiin kaikkien osapuolten kesken, Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren kysyy.
Destia on entinen valtionyhtiö, jonka Ahlström Capital myi ranskalaiselle Colas-konsernille syksyllä 2021. Kauppahintaa ei julkistettu. Colas toimii yli viidessäkymmenessä maassa ja työllistää 57 000 ihmistä. Jättikonsernin liikevaihto oli toissavuonna 13,2 miljardia euroa.
Rauhassa nyt vaan siellä Taalintehtaalla, kyseessähän on vain 2,4 miljoonaa tonnia kalliota. Varsinais-Suomen nopeimmaksi ympäristöteoksi (Tunnin juna) mainostetun hankkeen massaylijäämä on noin 4 kertaa suurempi eli itäisen Salon alueella kuskataan radan rakentamisesta johtuen ylimääräisiä maamassoja noin 11 miljoonaa tonnia. Eikä kukaan ole huolissaan.
No olisiko se sitten paha jos tämä murske olisikin vientituote?
Rahaa Suomen pitää saada kun on kaiken mailman yltiohimoista hanketta ja avokätistä rahan jakoa.
Destia olisi valtionyhtiö tuotot suoraan valtion kassaan.
Olisi paha. Ja siinä taitaisi tulla rahdille hintaa. Ympäristötuhon hinta pitäisi myös huomioida ja ennallistaminen.
Kiikalan sora-/hiekkaharjut häviävät ilmeisesti saman firman toimesta? Lähellä Hyyppärää.
Ehkä sinäkin päivittäin käytät sorasta ja murskeesta rakennettuja teitä, tiet on talvella hiekoitettu liukkaudentorjunnan takia, kotisi vesi tulee ja menee samalla materiaalilla ympäröityjä putkia pitkin, kotisi on perustettu murskeen päälle ja betoniperustusten, samoin kuin muun infrarakentamisessa käytetyn betonin raaka-aineesta suurin osa on mursketta. Tämä kaikki on siis tahrattu hienojen harjujen ja kallioalueiden luontoarvoilla, eikä se sinun ratkaisuihisi vaikuta. Paljon helpompaa on jättää tankkaamatta venäläisomisteisella huoltoasemalla, tankata viereisellä asemalla ja jatkaa matkaa luopumatta mistään.
Esitä toteutuskelpoinen vaihtoehto murskeen käytön tarpeelle, niin jää kalliot ja harjut kaivamatta. Yhden mursketta toimittavan urakoitsijan toiminta ei markkinoiden kysyntään vaikuta.
Mihin kommenttisi viittaa? Ei kovastikaan sivua uutista joka kertoo Destian aikomuksista.
Hyvä, että kommenttini herätti ajatuksia. Toivottavasti muissakin, jotka eivät hyväksy luonnonvarojen käyttöä.
Eli kaikkien pitäisi asua luonnonkivien päälle rakennetuissa hirsitaloissa. Ai niin, mutta eihän metsää saa kaataa. Sekin on luonnonvara. Missä sinä Urpo asut? Maakuopassa paljaan taivaan alla? Millä lämmität sitä? Paljonko tämän kommunikointisi mahdollistaneen laitteen valmistaminen on kuluttanut luonnonvaroja?
Eli: ”Älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon” Kommenttisi herätti siis ajatuksia. Kuinka naiiveja ihmiset ovat, joko tarkoituksella tai ilman.
Minä en ole vastustanut luonnonvarojen käyttöä tai satamaan johtavien yleisten teiden hyödyntämistä elinkeinoelämän tarpeisiin. Moni muu näyttää vastustavan.
Eikö Destia myyty Ranskaan? Vai muistanko väärin.