Tunnin juna toisi 5–6 miljardin euron positiivisen vaikutuksen Suomen bruttokansantuotteeseen.
Näin arvioidaan selvityksessä, jonka Turun Tunnin Juna Oy on laatinut yhteistyössä Boston Consulting Groupin kanssa.
Arvio julkistettiin maanantaina. Se pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön ja Väyläviraston tietoihin sekä ulkomaisten verrokkikohteiden tarkasteluun.
Alustava arvio Turun tunnin junan rakentamiskustannuksista on 3,4–4,0 miljardia euroa, eli nyt julkaistun laskelman mukaan hyödyt ovat kuluja suuremmat.
Valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa oman laskelmansa, jonka mukaan Tunnin juna ja kaksi muuta vireillä olevaa suurta ratahanketta ovat kannattamattomia.
Tunnin junan taustayhtiön laskelman mukaan positiivinen 5–6 miljardin euron vaikutus saavutetaan 30 vuoden aikana.
Merkittävimmät vaikutukset tulevat työmatkojen matka-ajan säästöistä ja lipputulojen muutoksista (750–810 miljoonaa euroa), taloudellisen tehokkuuden lisääntymisestä (160–310 miljoonaa euroa) sekä työvoiman tarjonnan muutoksesta (40–50 miljoonaa euroa).
Kiinteistöinvestoinnit arvioidaan massiivisiksi Espoon Histaan, Vihdin Nummelaan, Lohjan Lempolaan ja Kirkkonummen Veikkolaan. Salolaiskohteita ei ole listalla.
Hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen arvioi, että Salolle hyötyä tulisi ennen kaikkea paremmasta saavutettavuudesta.
– Houkuttelevuus Turun suuntaan työmatkaliikenteessä paranisi ja miksei myös yritysten sijoittuminen Salon seudun suunnalle. Ei siitä haittaa ole, jos yhteys on entistä parempi Turkuun ja myös Helsingin suuntaan. Sellaisia positiivisia vaikutuksia varmastikin on.
– Tietysti Salolle jää itselleen paljon pohdittavaa, että mitkä asiat nähdään kaupungin näkökulmasta positiivisena. Jossain tilaisuudessa todettiin, että radalla on yritystoiminnan kannalta äärimmäisen positiivinen vaikutus.
Suorien bruttokansantuotteeseen kohdistuvien vaikutusten lisäksi laskelma nostaa esiin epäsuoria vaikutuksia.
Näistä yhtenä mainitaan väestörakenteen kestävyyden parantuminen radan vaikutusalueella. Työmatkalaisten ohella kyse on Ottavaisen mukaan myös ikäihmisistä.
– Meillä kuitenkin väestö vanhenee, ja siitä tulee liikkumisen haasteita. Jossain vaiheessa kyky ja halu ajaa autolla pienenevät. Junilla pääsee mukavasti liikkumaan. Ihminen kun voi valita asuinpaikkaansa, niin mitä paremmat yhteydet on sitä enemmän se mahdollistaa asumista.
”Eihän rataa voi siirtää”
Salossa Tunnin juna saa kannatuksen ohella osakseen vankkaa vastustusta.
Suurin osa salolaisista eduskuntavaalien ehdokkaista on sitä mieltä, ettei ratahankkeen toteuttamispäätöstä pidä kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Ratalinjaukseen liittyvää kritiikkiä esiintyy paljon, ja esimerkiksi Lukkarinmäen ”halkaisu” koetaan vääryydeksi.
Hankeyhtiössä ollaan tietoisia salolaiskritiikistä, mutta linjauksen suhteen Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen nostaa kädet pystyyn.
– Eihän rataa voi siirtää. Kun suunnittelu on aikanaan lähtenyt maakuntakaavasta liikkeelle, linjaus on kulkenut Lukkarinmäen läpi. Sehän on hirvittävän vaikea paikka, mutta kun on valittu nykyinen rautatieasema linjaksi, niin siihen se johtaa. Tulee hyvinkin ikäviä ihmiskohtaloita. Meillä on sillä tavalla ollut vähän epäkiitollinen tehtävä, että emme pysty radan linjaukseen vaikuttamaan kuin muutamilla metreillä, sanoo Ottavainen.
Tunnin junaa on kritisoitu myös siitä, ettei se huomioi riittävästi lähijunaliikennettä.
– Meidän tehtävämme on tällä hetkellä katsoa nopeaa yhteyttä, ja se lähiliikenne nousee enemmän framille jatkossa. Kun ensin saadaan päätös, että raide toteutetaan, niin kyllä sieltä varmasti myöskin lähiliikenteen pysähdyspaikat löytyvät.
No niin, sieltähän se tuli kuin tilauksesta.
Pitää vain ostaa selvitys oikealta taholta.
Nyt on laskettu oikein. Valtiovarainministeriön äskettäin tekemä selvitys oli kapea-alainen ja poliittisesti värittynyt, rataa vastustavan puolueen varta vasten tilaama. Tunnin juna tulee olemaan uuden Eduskunnan hallitusohjelmassa. Tärkeässä asemassa.
Hienoa, juuri tämänlaisia laskelmia Suomi tarvitsee, VMM puolella on varmasti kyvyttömiä olleet kun eivät ymmärrä. ”Eteenpäin” ihan oikeasti uskot tuohon. Salossa 17.5ha olikin 22.5ha keskustasta pois tilaa. ”Lisäksi radan varren kiinteistöinvestointien arvoksi arvioidaan 3,8–4,5 miljardia euroa. Maankäytön arviointi tehtiin Espoon Histassa, Vihdin Nummelassa, Lohjan Lempolassa ja Kirkkonummen Veikkolassa. Turun Kupittaa ei sisältynyt arvion rajaukseen.” Turkulaiset ovat löytäneet Bostonin kakun tekijät tekemään sellaisen toimiston joka tekee niinkuin tilaaja sanoo. Entinen kauppakamarin Tj Arve tilasi prof. Piekkolalta vastaavanlaisen raportin ja sai sen mukaansa perintönä myös virheineen. Hamaan tappiin saakka tuloja eikä tartte tehdä mitään. Toimitusjohtaja sanoo että kaavaa ei voi avata, yhtään… Lue lisää »
Väestö vanhenee ja liikkuminen vaikeutuu. Miten luulet että vanhukset pääsee juna-asemalle? Ensi odottavat bussia jossain ja sit seisovat juna-asemalla? Tuskin. Bussiin ja junaan nouseminen on huonojalkaisille todella piinaavaa. Salon ongelma on että juna-asemalle on ensin päästävä. Ja moni menee ennemmin omalla autolla, kun toisessakin päässä on päästävä asemalta jotenkin pois. Etätyöt vaan lisääntyvät, tutkimuksessa tätä ei ole taidettu ottaa huomioon. Ja kuinka ollakaan, tilaajan kannalta tänä tutkimus oli myönteinen. Eli tutkiva firma kertoi sen mitä tunnin juna halusi ja otti rahat. Asiasta pitäisi tehdä toinen, riippumtaon tutkimus. Ja jos kerran radan hyöty ei ole edes sitä 1, minkä EU vaatii,… Lue lisää »
Miten ne vanhukset pääsee ylipäätään mihinkään? Et ole tainnut vuosikymmeniin matkustajan junalla, sisään pääsee tasamaalta. Harvan vanhuksen pihalta kulkee myös bussi ja henkilöauto eli todella keksittyjä väitteitä. Vähän kuin nykyrataa rakennettaessa intettäisiin vastaan, että onhan meillä hyviä hevosia ja kestikievareita. Salon asema on myös siellä missä aseman kuuluu olla eli keskusta.
Heh! Jos se olisi ollut ongelma, että hotellien vieressä ei ollut kiskoja niin varmaan en olisi ikinä kotiutunut interrail-matkalta, joka alkoi vuonna 2006.
Siis interreilasit Salossa? Tässähän vinguttiin salolaisten vanhusten pääsystä asemalle ja sitä kommentoin. Olet siis vieläkin siellä kestikievarissa.
Ei sentään Salossa! Kievari kyllä maistuisi, hyvä idea.
Trömperin kestikievari löytyy radanvarresta Hajalasta Vanhan Turuntien vierestä. Avoinna tosin kesäisin.
Kiitos! Täytyypä poiketa.
Ei Suomessa saada saada koskaan riippumatonta tutkimusta missään muodossa, väkiluku on liian pieni ja porukka joka siitä lopulta päättää on ennalta jollain tavalla sovittu.
Se tutkija on aina jonkun puolueen jäsen, tai sillä on varteen otettavia ystäviä tai sillä on oma-asia niin tärkeä että puolustaa vain omaa näkemystä parhaaksi vaihtoehdoksi.Mutta jos asiaa kysellään vapaasti maakunnasta äänestämällä niin asia voisi olla toinen. Nim erpe
Salossa hälytyskellot pitäisi jo soida, Saloa ei otettu mukaan tutkimukseen ollenkaan, koska Salo on vain läpimenopaikka. Salon hyöty radasta ei ole Lukkarinmäen eikä Tunnin junaan upotettujen rahojen arvoinen. Ja rataa voisi vielä muuttaa, ja sen voisi tehdä Salo, mutta kun täthän ei ole halukkuutta.
Mietitäänpä niiden paikkakuntien etua, joilla juna ei ole tähänkään asti pysähtynyt ollenkaan. Paimio ja Lohja, esimerkiksi. Kiskot ja oikaisut on siellä nyt linjattu monelta osin täysin uusiin paikkoihin, mutta valitusta ei kuulu lainkaan siinä määrin kuin Salosta. Perniössä monen vapaa-ajan kiinteistön arvo nousee, kun läpikulkeva tiheä junaliikenne loppuu Tunnin junan valmistumisen myötä. Näistä hyödyistä ei ole juuri hiiskuttu, mutta vaaliuurnilla ne tulevat ilman muuta näkymään.
Höpö höpö. Ei se nykyinen rata ole niin tiuhaan liikennöity.
Ei se vaikuta mitenkään Perniön mökkien arvoon.
Asuin aikoinani vuosia 80 metrin päässä junaradasta, eikä yhtään häirinnyt, paitsi pari kertaa heräsin yöllä kun junaa ei mennytkään kuten piti, kun rata oli rikki.
Kahdeksankymmentä metriä on pitkä matka. Meillä juna menee nyt 16 metrin päässä ulko-ovesta. Juna paahtaa ohi päiväsaikaan pääsääntöisesti puolen tunnin välein eli tiheää on liikenne. Radan varressa on paljon olemassa olevaa asutusta, huomattavasti lähempänä kiskoja kuin 80 metrin etäisyydellä. Sitten voi ottaa kissankin kun liikenne loppuu. Taloaan nyt myyvien mielestä radan tulo ei tietystikään vaikuta kiinteistön arvoon. Vaikutusta onkin ilmeisen hankala todentaa, jos ja kun uuden ratalinjauksen kupeessa olevat talot ei tällä hetkellä tietenkään mene kaupaksi.
Radan suoja- alue on suurempi kuin tuo 16 metriä.
Jos talosi ei sijaitse korkealla radan yläpuolella se pitäisi purkaa, koska asut liian vaarallisessa paikassa.
Talo on suojeltu rakennus ikänsä ja historiansa vuoksi. Tänne laadittiin uusi kaavakin, johon suojelu on merkitty. Kaavan mukaan uutta ei saa samalle paikalle rakentaa, muttei myöskään vanhaa purkaa. Vaarallisuuteen kaavoituksessa ei otettu kantaa. Tontin ja raiteen välissä on 70-luvulta asti ollut verkkoaita. Nykyajan asumisen tärinä- ja melusuosituksia rakennuksen sijainti ei toki täytä. Toisaalta vielä lähempänä kiskoja on entiset asemarakennukset, joita on viime vuosina paljon entisöity asuinkäyttöön ympäri maan.
Suojeltu rakennus vastaan ihmisten suojelu.
Rakennus voitti.
Suojelukohteet ovat haasteellisia.
Perniön Märjänmäen tunneliin voisi tehdä pysäkin, jolloin osa junista voisi pysähtyä. Tämä vasta nostaisi kiinteistöjen arvoa. Tunnelin lähelle autojen pysäköintipaikka. Pysäkkiä käyttäisivät mm. muurlalaiset, kiskolaiset, kemiönsaarelaiset sekä tietysti perniöläiset. Hki ja Tku vaikeuttavat autoilua, moni tämän alueen ihmisistä hyppäisi junaan. Asukasmäärät maaseudulla lisääntyisivät, kun eivät halua asua kaupungien slummeissa.
Sitten meillä ei olisikaan tunnin tai kahden tunnin junaa, vaan kolmen tunnin juna Turusta Helsinkiin. Ja pääosa matkustajista eli työmatkaliikenne siirtyisi kumipyörille kulkemaan selvästi nopeampaa moottoritietä.
Ainoa Salon kaupungin tulonlähde on ns. keskiluokan maksamat verot. Ei ole öljynjalostamoa tai kultakaivosta. Työssä käyvät eivät asetu enää Saloon, jos kulkuyhteydet ovat kehnoja. Moottoritie ei enää auta, sillä Helsingin päässä ruuhka alkaa jo ennen kehä 3:sta. Turussa ja Pasilassa työpaikat alkavat keskittyä asemien ympärille.
Tunnin juna hankeyhtiön laskelmilla velatkin muuttuvat saataviksi.
Jos rata hanke on niin kannattava kuin hankeyhtiö väittää, niin rataan löytyy yksityinen rahoitus.
Tuota yksityistä rahoitusta ei kukaan ole avannut. Tietääkseni Suomessa ei ole mahdollista käydä tekemässä omaa tienpätkää pääteille ja alkaa rahastamaan sillä. Siksi teitä sanotaankin maanteiksi eli valtio kustantaa ne. Ratojen osalta on sama juttu, vaikka rakentaja ja kunnossapitäjä onkin yhtiöitetty. Sen sijaan yksityisiä raideliikenteen harjoittajia on tulossa ja niiden myötä liikenteen lisääntyessä myös radan käytöstä saatavat tulot lisääntyvät. Moni salolainen ehdokas näyttää kuvittelevan hankkeen vastustamisella menevänsä eduskuntaan. Nimbyiltä irtoaa kuitenkin vain satoja ääniä, yhtä paljon on työmatkalaisia, joille vähän nopeammasta ja paremmin aikataulussa pysyvästä junasta on iso ilo. Suurimmalle osalle asia on yhdentekevä, kun vuotuinen kustannusvaikutus on vain parisataa miljoonaa.… Lue lisää »
Vaalien jälkeen sitten nähdään irtoaako Nimbyiltä ääniä.
Logiikkasi mukaan ei Salon ympäristöstä montakaan kansanedustajaa tule.
Taitaa olla juna jo liikkeellä mitä ei voi pysäyttää.
Vastustan.
Mutta tehkööt sitten, kun on jo suunnitteluun etc satsattu.
Ettei käy kuin tämä kunnianhimoisen ja ideologisen HETU uudistuksen 8 milj meni
Laskelman voi tehdä sellaiseksi kuin tilaaja tahtoo. Toteutuminen on toinen tarina ja siitä on jo esimakua Turun ja Kupittaan välisestä ratatyöstä. Ennenkuin edes rakentaminen aloitettiin piti varata lisää rahaa. Budjetti on nyt nostettu 60 miljoonasta 108 miljoonaan. Eikös Espoon päässä käy samoin. Nostetaan koko budjetti samoilla kertoimilla niin tulee lisää miljardeja katettavaksi. Ei hätää lainaa saa ja korot nousee.
Haluaisin tietää millä laskimella on laskettu. Se on fakta ettei rata kannata, vaikka Orpo sitä haluaa. Orpo pääsee nopeamin helsinkiin.
Salon ikärakenne on poikkeuksellisen vahvasti senioripainotteinen, mikä tuottaa jo haasteita kaupungin taloudelle ja elinvoimalle. Tunnin juna ja etenkin kaksoisraide on aivan keskeinen ratkaisu oikaista Salon ikärakennetta, koska vain helpottamalla ja nopeuttamalla kulkuyhteyksiä saamme kaupunkiin uusia työikäisiä veronmaksajia.
Voi kuinka paljon tähän liittyy luulemista. Salon kaupungin pitää tehdä sitten strategia miten noustaan sillä ikärakenteella. Lisää vain näitä seurakuntalon mukaisia rakennuksia, niin päästään ainakin etusivuille pitkin Eurooppaa. Lähteekö ne seniorit junalla johonkin jos niitä on paljon?
Pertillä hauska kommentti ”voi miten paljon tähän liittyy luulemista” ja vähän aikaisemmin Pertillä oli ”varma tieto ettei rata kannata”. Oletko ollut laskemassa?
Lukkarinmäessä on suunnitelma ollut kartalla 80-luvulta lähtien. Jos rataa ei tule Salosta loppuvat asukkaat. Ne loppuvat silloin myös Lukkarinmäestä.
Niin oli ja silloin kerrottiin, että tulee tunneli, eikä mikään avolouhos.
Ei ne asukkaat lopu. Hyvä vaan, jos väki vähenee. Tulee väljempää. Tänäänkin oli Rummunlyöjänkadulla tosi vaikea löytää parkkipaikkaa.
Miksi tyytyä vain tunninjunaan, kun hyperlooppi menisi nopeammin, rahat mukanaan.