Huutava pula omakotitalkkareista – Salon ja Someron omakotiyhdistykset kaipaavat pitkäaikaistyöttömiä palkattaviksi

Salon seudun omakotiyhdistyksillä on suuri pula omakotitalkkareista. Salossa ja Somerolla toimii tällä hetkellä yhteensä kymmenkunta omakotiyhdistysten palkkaamaa omakotitalkkaria. Heillä riittää työkeikkoja vuoden ympäri, ja suurin sesonki on alkamassa maalis-huhtikuussa.

– Kysyntää talkkareille on vaikka kuinka paljon, mutta talkkareista on pula. Esimerkiksi Saloon on haettu naistalkkaria jo kahden vuoden ajan, eikä ensimmäistäkään yhteydenottoa ole tullut, sanoo Salon seudun omakotiyhdistysten yhteyshenkilö Susanne Korsström.

– Minulla on huoli seudun ikäihmisistä, jotka ovat tottuneet, että omakotitalkkareilta saa edullisesti apua. Miten he sitten pärjäävät, jos ei apua ole tarjolla? Kaikilla ikäihmisillä ei ole omaisia, tai jos on, heillä ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuuksia tulla auttamaan, hän jatkaa.

Salon Omakotiyhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä kuusi, Halikon Pienkiinteistöyhdistyksessä kolme ja Someron Omakotiyhdistyksessä kaksi omakotitalkkaria. Perniön-Särkisalon Omakotiyhdistyksessä omakotitalkkareita ei ole yhtään.

– Perniöön palkattaisiin talkkareita heti, jos vain löytyisi. Lisäksi Saloon haetaan naistalkkaria, samoin Halikkoon. Kesän tullen tarvitaan sekä miehiä että naisia. Ja myös Somerolle kaivataan sekä mies- että naistalkkareita, Korsström sanoo.

Naistalkkareita toivovat Korsströmin mukaan erityisesti iäkkäät naisasiakkaat.

– He ovat tottuneet siihen, että naiset tekevät sisätöitä ja miehet ulkotöitä. 80-vuotias leskirouva saattaa toivoa, että siivoustyön tulee tekemään nainen. Vaikka jotkut miehet voivat olla vieläkin tarkempia siivoajia kuin naiset, Korrström naurahtaa.

Omakotitalkkareiksi voivat päästä pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat oikeutettuja korkeimpaan, 100-prosenttiseen palkkatukeen.

Salon seudun omakotiyhdistysten palkkaamaksi talkkariksi voi hakea ottamalla yhteyttä Susanne Korsströmiin, mutta viimeisen vuoden aikana yhteydenotot ovat hiipuneet. Korsströmin mukaan syynä on uusi pohjoismainen työvoimapalvelumalli, joka otettiin käyttöön viime keväänä.

– Uuden mallin mukaan työnhakijan on haettava 0–4 työmahdollisuutta kuukaudessa. Määrä määriytyy henkilökohtaisesti. Kun kuukausittainen määrä on täynnä, ei työnhakijalla ole enää velvoitetta hakea työmahdollisuuksia. Enää työvoimatoimistot eivät lähetä avoimista työpaikoista osoituksia, joihin työnhakijan on velvollisuus vastata eli ottaa yhteyttä kyseiseen työpaikkaan, Korsström selittää.

– Uudistuksen myötä minulle tulevien kyselyjen määrä on vähentynyt, enkä saa enää tilaisuuksia esitellä omakotitalkkarin työtä työttömille. Sama ilmiö on huomattu Turussa, Korsström harmittelee.

Omakotitalkkarin yleisimpiä työtehtäviä ovat pihatyöt, kodin pienet korjaustyöt, talon valvonta pidemmän poissaolon aikana sekä siivous, ikkunoiden pesu ja kaupassa käynti.
Yleensä Korsström korostaa talkkarin työstä kiinnostuneille, että jos tykkää tehdä pihatöitä, pärjää tässä työssä hyvin.

– Tärkeää on myös, että tulee ihmisten kanssa toimeen. Monet asiakkaat tykkäävät keittää kahvit ja jutella. Oman auton käyttömahdollisuus on myös tärkeä, hän muistuttaa.

Omakotitalkkarin työtä voi tehdä korkeintaan vuoden kerrallaan, mutta moni on tykännyt työstä niin paljon, että on parin vuoden työttömyyden jälkeen hakeutunut siihen uudestaan.

– Ainakin kaksi henkilöä muistan heti, jotka ovat hakeutuneet talkkariksi kolmannenkin kerran, Korsström mainitsee.

Omakotitalkkarin palkan maksaa omakotiyhdistys valtiolta saamallaan palkkatukirahalla. Talkkarin palveluja voivat ostaa omakotiyhdistyksen jäsenet.

Asiakkaat maksavat yhdistykselle omakotitalkkarien palveluista Somerolla 10 euroa tunnilta ja Salossa 9 euroa tunnilta sekä kilometrikorvauksen. Asiakkailta saaduilla tuloilla omakotiyhdistys kustantaa muun muassa talkkarin työvaatteet ja terveydenhuollon.

– Omakotiyhdistykset ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Omakotitalkkarien taksa pidetään edullisena, jotta heidän palvelunsa olisivat mahdollisimman monien ulottuvilla, Korsström muistuttaa.

Työ tehdään yleensä asiakkaan välineillä ja laitteilla. Omakotiyhdistyksillä on lisäksi koneita, joita voi vuokrata omakotitalkkarin mukana.

Kari Nyyssönen on jo toista kautta omakotitalkkarina

Kuusjokelainen Kari Nyyssönen on tehnyt omakotitalkkarin töitä Halikon Pienkiinteistöyhdistykselle viime kesästä alkaen.

Nyyssönen viihtyy omakotitalkkarin hommissa, ja hän on hakeutunut tehtävään jo toista kertaa. Ensimmäisen rupeaman hän teki Salon Omakotiyhdistyksen palveluksessa vuonna 2017.

– Tämä on ihan mukavaa, vaihtelevaa työtä. Jokainen päivä on erilainen, hän summaa.

Nyyssösellä on riittänyt keikkoja lähes jokaiselle työpäivälle. Kaukaisimmat työkeikat suuntautuvat Kemiönsaarelle asti.

– Oma auto on tässä tärkeä. Lisäksi käytän paljon pienkiinteistöyhdistyksen peräkärryä, jossa kuljetan risuja ja muuta kaatopaikalle, hän toteaa.

Nyyssönen rohkaisee pitkäaikaistyöttömiä tarttumaan omakotitalkkarin työhön, jos käytännön työt suinkin luonnistuvat.

– Kun itse ryhdyin tähän, ainoa kokemukseni alasta oli oman omakotitaloni hoito. Jos on käden näppäryyttä, tässä työssä kyllä pärjää, hän vakuuttaa.

Tyypillisiä työtehtäviä Nyyssöselle ovat olleet erilaiset pihatyöt, kuten ruohonleikkuu, puiden ja pensaiden leikkuu, pienten puiden kaataminen sekä haravointi. Myös pieniä korjaustöitä on silloin tällöin.

– Vaikka lukkojen korjaamista tai turvonneiden ovien höyläämistä, hän havainnollistaa.

– Talvella on eniten lumitöitä ja hiekoitusta sekä talojen vahtimista, kun asukkaat ovat poissa. Tällä hetkellä on eniten puun pilkkomista, ja kohta alkavat omenapuiden leikkuut, hän kertoo.

Tyypillisin asiakas on Nyyssösen mukaan iäkäs leskirouva.

– Kun mies on kuollut, eikä leski saa itse tehtyä kaikkia raskaimpia töitä, omakotitalkkari on vaihtoehto.