Käsityökerhoon niin kauan kuin jalka nousee – 93-vuotias Helvi Santalainen halusi tutun ryhmän toiminnan jatkuvan ja pisti pyörät pyörimään

Puikot ja koukut heiluvat, ja iloinen puheensorina täyttää huoneen Halikon Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 5:ssä. Koolla on käsityökerho nimeltä Kaksi oikein ja kaksi nurin, jonka toimiminen on 93-vuotiaan Helvi Santalaisen ansiota.

– Tämä on tällainen virkistäytymiskerho, kun saamme tavata täällä toisiamme. Minä olen ajatellut, että niin kauan kuin hiukankin pääsen liikkeelle, tulen tänne, Santalainen sanoo.

– Täällä on kolme yli 90-vuotiasta, ja me loput ollaan melkein 90-vuotiaita, kuuluu piiristä ja riemukas naurunremakka päälle.

Salon kaupungin ylläpitämässä Ikäkeskus Majakassa on toiminut jo yli 10 vuoden ajan ikäihmisille suunnattu Kädentaitoryhmä Nappikauppa. Sen toiminta päättyi vuodenvaihteessa, kun ryhmän ohjaaja siirtyi kaupungilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen.

Sote-uudistuksesta johtuen ikäkeskustoimintaan liittyvät järjestelyt ovat Salon kaupungilla vielä kesken. Vuoden loppuun asti ikäkeskustoiminnasta vastasivat vanhuspalvelut, mutta nyt toiminnan jatkosta ei ole päätöksiä. Kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt Salon hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 ja siihen asetetun tavoitteen, että toiminta jatkuu.

Kaupungin ohjaamana toimintana Majakassa pyörivät toistaiseksi vain liikuntapalveluiden ryhmät. Lisäksi yhdistykset voivat käyttää Majakan tiloja ilmaiseksi. Siellä järjestävät kerhotoimintaa muun muassa Eläkeliiton Halikon yhdistys ja Salon Muistiyhdistys.

Helvi Santalaiselle Nappikauppa oli tärkeä henkireikä, joten hän päätti tehdä asialle jotain. Niinpä hän otti yhteyttä ryhmän toiseen jäseneen Marjatta Piipposeen, joka puolestaan otti yhteyttä kaupunkiin.

– Soitin hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanskalle, joka rohkaisi meitä jatkamaan ryhmän toimintaa. Hän sanoi, että voimme tulla noutamaan tilan avaimen, Piipponen kertoo.

Nyt ryhmä on jälleen koossa. Tällä viikolla pidetty kokoontuminen oli toinen, jonka naiset järjestivät omin päin, ilman ulkopuolista ohjaajaa. Ryhmä kokoontuu samaan aikaan kuin ennenkin eli joka torstai klo 9–11.

– Nimen päätimme vaihtaa, sillä kädentaitoryhmä on sanana sellainen, että se voi luoda kynnystä lähteä mukaan. Siitä voi ymmärtää, että pitäisi olla paljon taitoja. Siksi ryhmän nimi on nyt Kaksi oikein ja kaksi nurin, Piipponen kertoo.

– Otamme ilolla vastaan uusia jäseniä. Täällä ei tarvitse olla mitään taitoja, kunhan on hyvät jutut vaan, Tarja Mäkinen nauraa.

– Ja mukana voi tuoda omia ideoitaan, Tuula Saari lisää.

Tällä hetkellä jokainen tekee ryhmässä omaa käsityötään. Joku kutoo, joku virkkaa. Marjatta Piipponen on ryhmän vertaisohjaaja, ja lisäksi ryhmäläiset auttavat yleisesti toinen toisiaan.

Materiaaleistakaan ei ole pulaa, sillä kaapissa on yllin kyllin lankoja ja muita tykötarpeita, joista suuren osan ryhmä on saanut lahjoituksina.

– Vuosien mittaan olemme tehneet nalleja, kransseja, kortteja, kahvipussikasseja…, naiset luettelevat.

– Nyt meiltä puuttuu vain pääideoija. Toivomme, että meille tulisi vielä joku ohjaaja.

Nappikauppa-ryhmässä kävi vähimmillään vajaat 10 ja parhaimmillaan 20 osanottajaa. Nyt osallistujia on paikalla kymmenkunta. Monet heistä tulevat kokoontumiseen ihan läheltä, kävellen.

– Tärkeää tässä on se, että mummot lähtevät liikkeelle. Korona-aika sulki monet koteihinsa, Marjatta Piipponen toteaa.

– Ja tärkeää on, että täälläkin päin kaupunkia säilyy toimintaa, ettei kaikki ole vain keskustassa, Tuula Saari huomauttaa.

Helvi Santalainen muistuttaa, että ryhmän merkitys on erityisen suuri, kun on yksineläjä.

– Me kaikki asutaan yksin, hän sanoo.

Anita Pohjola huokaa, että olisi hirveää, jos tätä ryhmää ei olisi.

– Olisi kauhean väärin, jos vanhoja ihmisiä ei päästettäisi tulemaan tällaiseen tilaisuuteen, hän toteaa.

– Ei saa sanoa vanha, vaan iäkäs. Yksi lääkäri sanoi minulle niin, Helvi Santalainen nauraa.

– Me ollaan ikinuoria! joku huikkaa.