Kaupunkilaiset hyötyvät jätevoimalastaan

0
Jätevoimalan kahmarit siirtävät polttokattilaan neljä tonnia jätettä yhdellä kouraisulla. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kun Salon Korvenmäkeen ryhdyttiin puuhaamaan jätevoimalaa, vastustus oli äänekästä.

Voimalassa nähtiin ainakin loputon rahareikä, ympäristöarvojen turmelija ja turkulaisten juoni. Ennen Korvenmäen voimalaa maakunnan kotitalousjätteitä poltettiin Turussa, mutta Turun vanha polttolaitos suljettiin vuonna 2014. Alun perin uusi jätevoimala piti rakentaa Turkuun, mutta jätteenpolton jatko kaatui maakunnan pääkaupungissa moninaisen ja -vuotisen prosessin päätteeksi. Salossa oli tällä välin herännyt idea oman voimalan rakentamisesta.

Jäte alkoi lopulta rätistä Salossa keväällä 2021.

Jätteenpoltolla ryhdyttiin tekemään kaukolämpöä, joka syntyi aiemmin Salon keskustan kupeessa polttamalla huomattavasti vanhempaa tekniikkaa käyttävässä polttolaitoksessa turvetta ja kivihiiltä.

Edelleen jäteasiat herättävät kaupungissa nurinaa aika ajoin. Osalle on hankala ymmärtää jätehuollon logiikkaa. Kuluttaja joutuu maksamaan jätteiden keräämisestä, vaikka se on tuotantolaitokselle arvokasta raaka-ainetta. Yhtälö on tätä monimutkaisempi.

Jätevoimalan käyttöönoton jälkeen Salon kaukolämmön hintaa on laskettu kolme kertaa. Tällä hetkellä salolaisten maksama kaukolämmön kulutusmaksu on 60,76 euroa/MWh. Vertailun vuoksi: Turussa se on 103,33 €/MWh.

Salolaiset hyötyvät myös jätevoimalan tuottamasta sähköstä, jonka myyntituotot helpottavat kaukolämpöverkon korjausinvestointeja.

Jätevoimalakritiikissä on myös asiaa. Totta on, että jätteenpoltosta pitäisi pyrkiä kokonaan pois.

Jätehuollon etusijajärjestys määrittelee jätehuollon tavoitteet. Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntyä. Jos jätettä syntyy, se on uudelleenkäytettävä. Jos tähän ei pystytä, jäte pitää kierrättää uusiomateriaaliksi.

Vasta viime kädessä jätettä voi käyttää energiana.

Tällä hetkellä jätehuollon etusijajärjestys toteutuu äärimmäisen huonosti.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tutki viime vuonna alueensa kotitalouksien roskapusseja. Niiden sisällöstä alle kaksikymmentä prosenttia oli sellaisia roskia, jotka todella kuuluisi kärrätä Korvenmäkeen poltettavaksi.

Suurin yksittäinen jätelaji oli biojäte, joka muodosti miltei 39 prosenttia sisällöstä. Biojätettä ei pitäisi päätyä polttouuniin lainkaan.

Sekajäteroskapussien sisällöstä on syytä olla huolissaan. Valistustyötä on vielä paljon edessä ennen kuin Korvenmäestä loppuu polttoaine.