Keitä olivat Vanumamma, rummunlyöjä ja Kössi? – Monella on Salossa nimikkokatu, mutta vain yksi henkilö on saanut koko nimensä tienviittaan

1
Salolainen Tarja Tuomi teki kadunnimiä käsittelevän gradunsa jo vuonna 2008, mutta työtä ei ole aiemmin esitelty julkisesti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon keskustan kadunnimissä vilisee henkilöiden nimiä. Mutta keitä ovat ihmiset nimien takana?

Salolainen Tarja Tuomi tietää tähän vastauksen, sillä hän teki Salon kadunnimistä pro gradu -tutkielman vuonna 2008 opiskellessaan Tampereen yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta.

– Tutkielman aihetta valitessa nimistön tutkimus tuntui kiinnostavalta. Olen Tampereelta kotoisin, ja olin juuri silloin muuttamassa Saloon. Kadunnimien tutkiminen oli hyvä ja hauska perehdytys uuteen kotikaupunkiin, Tuomi kertoo.

Tuomi alkoi haalia tietoja kokoon tutkimalla Salon teknisen viraston kaavanimikortistoa, Salon kauppalan ja kaupungin asemakaavoja sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistoa. Tietoa löytyi myös V. J. Kallion kirjasta Salon historia ja Kari Alifrostin kirjasta Salon ja Uskelan historia 1869–1990.

Palapeli täydentyi, kun Tuomi haastatteli Salon teknisen viraston silloisia ja entisiä työntekijöitä. Lisäksi hän sai tietoa entiseltä kaupunginarkkitehdilta, sittemmin edesmenneeltä Lauri Hollménilta.

– Tärkein lähteeni oli Salon teknisen viraston kaavanimikortisto, jossa on lyhyt selostus useimpien Salon katujen nimeämisperusteista. On onni, että Salossa kadunnimiä on arvostettu niin paljon, että niihin liittyvän tiedon kerääminen on aloitettu jo 1960-luvulla. Se tehtiin Hollménin aloitteesta, Tuomi toteaa.

Tarja Tuomen oma suosikki kadunnimien joukossa on Vanumammantie. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon keskustaajaman kadunnimistä joka kymmenes on annettu henkilöiden mukaan.

Vanhimmat kadunnimet ovat peräisin Venäjän vallan ajalta: Salon ensimmäisestä, ruotsinkielisestä asemakaavasta vuodelta 1888. Siinä oli yhteensä 28 kadunnimeä, ja niistä kahdessatoista oli jokin henkilönnimi.

Näin vanhaa perua ovat Annankatu, Eerikinkatu, Esterinkatu, Kustaankatu, Helenankatu, Inkerinkatu, Kallenkatu, Mariankatu, Oskarinkatu, Pietarinkatu ja Vilhonkatu. Nimet on tosin myöhemmin suomennettu, ja esimerkiksi Inkerinkatu oli alun perin Ingridsgatan ja Vilhonkatu oli Vilhelmsgatan.

Osalle näistä nimistä on Tuomen mukaan löydettävissä ainakin mahdollinen, todellisen elämän esikuva.

Eerikinkatu, Esterinkatu, Oskarinkatu ja Kustaankatu on saatettu nimetä kauppalan ensimmäisten asukkaiden mukaan. Muistitietojen mukaan Eerikinkatu on luultavasti johdettu Karjaskylässä edelleen sijaitsevasta Eerikin kantatalosta ja sen omistajasta. Esterinkatu olisi puolestaan saanut nimensä Esteri-nimisestä naisesta, joka piti saunaa kadun varrella.

Oskarinkatu on mahdollisesti nimetty Oskar Karlssonin, entisen lautatarhan lankunkantajan mukaan. Kustaankatu taas on saatettu nimetä tunnetun rakennusmiehen Kustaa Haulin mukaan, koska Hauli oli rakentanut talon Kustaankadun ja Tehdaskadun kulmaan.

Venäjän keisarillisiin nimiin viittaavat Helenankatu ja Mariankatu. Salon ensimmäistä asemakaavaa tehtäessä vallassa oli tsaari Aleksanteri III, joka oli myöntänyt Salolle kauppalanoikeudet vuonna 1887. Hänen vaimonsa oli Maria Fjodorovna. Mariankatu on saanut mahdollisesti nimensä hänestä.

Helsingissä oli myös käytössä samannimiset kadut, joten ehkä Helenankatu ja Mariankatu on nimetty Helsingin mallin mukaisesti. Mallin mukaan on muodostettu todennäköisesti myös Inkerinkatu, Kallenkatu ja Vilhonkatu.

Annankatu on nimetty Pyhän Annan mukaan, jolle oli omistettu Salon kappelikirkko. 1500-luvulla rakennettu kivikirkko tunnettiin myös Pyhän Annan kappelina, ja se purettiin 1800-luvulla Uskelan kirkon rakennusmateriaaliksi. Tänä päivänä kappelikirkosta on jäljellä Uskelan kirkon edustalla vain kellotapulin kivijalka, josta on tehty 1950-luvulla muistomerkki.

Piritankatu taas on nimetty Halikon kirkon pyhimyksen Pyhän Birgitan mukaan. Isossakylässä sijainnut vanha Uskelan kirkko oli puolestaan omistettu Pyhälle Martille, josta tuli nimi Martinkadulle. Tämä kirkko tunnetaan Uskelan emäkirkkona, josta on jäljellä vain kellotapuli.

 

Moni katu on saanut nimensä tilojen omistajilta tai kaupungin asukkailta. Artunkuja on nimetty Etu-Ollikkalan tilan omistajan Artturi Saviniemen ja Hermanninkatu Pettilän kartanon omistajan Herman Bockin mukaan.

Eenokinkatu on nimetty paikalla sijainneen Isokylän tiilitehtaan omistajan Enok Nohterin mukaan. Elmankuja puolestaan on saanut nimensä kadun päässä sijanneen lepokodin pitäjän nimestä.

Emmantie on saanut nimensä 1800-luvulla eläneestä Emma-mummosta. Paikalliset asukkaat ovat kertoneet, että Emma-mummo käytti kadun lähellä kulkevaa polkua marjan- ja risunhankintamatkoillaan.

Idankuja on nimetty kirjailija Ida Maria Heinosen mukaan, ja se sijaitsee Ollikkalassa vastapäätä hänen entistä asuintaloaan. Vuonna 1947 kuollut Heinonen oli Varsinaissuomalaisen osakunnan kunniajäsen, ja hän oli omana aikanaan tunnettu kansanperinteen ja kansanrunouden taitaja.

Lukkarinmäen Mikonrinne on nimetty 1800-luvulla eläneen Mikko-nimisen miehen mukaan. Luku- ja kirjoitustaidoton mies asui mökissä Kupparinmäen rinteellä ja häntä kutsuttiin Mullikka-Mikoksi.

Otonkadun Otto oli kirvesmies Otto Martinoff, joka asui kadun läheisyydessä. Ja Väinönkatu on nimetty Väinö Erilän mukaan, joka asui Helsingintien ja Väinönkadun kulmassa.

Yrjönkadun nimi on puolestaan johdettu kippari Yrjänästä. Salon ensimmäisenä asukkaana tunnetaan seppä Lauri, sillä hänet on mainittu henkikirjoissa tiettävästi ensimmäisenä henkilönä, joka on asunut Salon sillan lähellä eli Salon krouvin alueella. Toisena asukkaana pidetään kippari Yrjänää, joka mainitaan alueen henkikirjoissa vuosina 1689–1691.

Myös lempinimien mukaan on nimetty katuja. Urheilupuiston lähellä sijaitsevat Kössinkatu ja Kössinpolku ovat saaneet nimensä salolaisen pesäpalloilijan Kosti ”Kössi” Vuorisen mukaan. Tahkonkatu ja Tahkonpolku taas ovat valtakunnallisesti tunnetun urheilumiehen eli Lauri ”Tahko” Pihkalan muistoksi nimettyjä.

Hesenkatu on nimetty kirkollisissa ja kunnallisissa tehtävissä pitkään toimineen Heikki Mäkipään mukaan, ja Manunkuja on saatu kaupunginvaltuuston jäsenen Mauno Tähtisen lempinimestä. Tähtinen toimi aktiivisesti Ollikkalaan 1950-luvulla rakennettujen kaksikerroksisten asuintalojen eli Manuntupien rakennushankkeen toteuttamiseksi.

Salon kadunnimissä vilisee myös sukunimiä. Keskeisin niistä on toria reunustava Horninkatu, jonka nimi tulee Salon seudulla vaikuttaneesta Hornin aatelissuvusta. Hornit omistivat ainakin 400 vuotta suuren osan siitä maasta, jolla nykyinen Salo sijaitsee.

Niinistönkatu on nimetty lähistöllä sijaitsevan Kupilan tilan omistajan Kyösti Niinistön mukaan ja Salonojankadun nimi on annettu paikalla sijaitsevan Jokipellon tilan entisen omistajan, Juhani Salonojan mukaan.

Ilmarisenkatu viittaa sekä Kalevalan Seppä Ilmariseen että tunnettuun salolaiseen seppämestariin ja keksijään Edvard Vuoreen. Vuoren pajaliike ja koti sijaitsivat kyseisellä kadulla.

Ruuhikoskenkatu on puolestaan saanut nimensä Henrik Erikinpoika Ruuhikoskelta, joka muutti Saloon vuonna 1894. Tuohon aikaan suomalaiset halusivat muuttaa nimiään ruotsinkieliseksi antaakseen itsestään hienomman vaikutelman. Niinpä Ruuhikoskesta tuli Rooström.

Kadunnimien takana on myös muutamia valtakunnallisesti tunnettuja nimiä.

Paasionkadun nimi kunnioittaa Kosti ja Rafael Paasion muistoa. Veljesten syntymäkoti sijaitsi Paasionkadun ja Helsingintien kulmassa. Kosti Paasio oli salolainen kunnallispäättäjä ja Rafael Paasio toimi muun muassa Suomen pääministerinä 1966–68.

Terhinkatu, Terhinkuja ja Terhinpolku taas ovat saaneet nimensä kirjailija Kaarlo Terhin mukaan. Salossa syntynyt Kaarlo Hammar eli myöhemmin Terhi tuli tunnetuksi pääasiassa hengellisistä runoistaan, joita on myös sävelletty. Sibeliuksen säveltämä Uusmaalaisten laulu on sekin Terhin käsialaa.

Ainoana henkilönä on koko nimensä saanut salolaiseen kadunnimeen urheilija Voitto Hellstén. Voitto Hellsténin kuja johtaa entiseen Joensuun kartanon Majalan torppaan, joka tunnetaan myös Majalan krouvina. Hellstén syntyi Perttelissä, mutta muutti myöhemmin asumaan vanhempineen Majalan torppaan.

Voitto Hellsténin kuja johtaa entiseen Joensuun kartanon Majalan torppaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Myös ammateilla nimettyjen katujen takaa voi löytyä todellisia henkilöitä. Esimerkiksi Pormestarinkatu on nimetty vuonna 1949 eläkkeelle jääneen kauppalanjohtajan pormestari Herman Tuomaalan muistoksi. Katu johtaa tontille, jonka kauppala lahjoitti Tuomaalalle hänen merkkipäivänään.

Tuomarinkujan nimi taas on annettu kadun lähellä asuneen varatuomari Hjeltin mukaan ja Kauppiaankadun nimi kauppias Kirvelän mukaan, jonka kauppa ja asunto sijaisivat kadun läheisyydessä. Lasimestarinkadun lounaispään seutuvilla oli vuosina 1920–24 lasitehdas Oskarshyttan AB. Katu on nimetty tehtaan lasimestarin Karlssonin mukaan, joka asui kadun lähellä.

Kapteeninkadun syntyyn on luultavasti ollut aiheena Rauhalan alueella asunut laivuri Kalle Vilenius , joka yleisesti tunnettiin höyrylaiva Angelniemen kapteenina. Angelniemi liikennöi muun muassa Vuohensaareen. Lukkarinkujan varrella taas on asunut lukkari Lehtinen.

Pajavaarinkadusta kerrotaan, että sen ja Ylhäistentien risteyksessä sijaitsi aikoinaan Lindholm -nimisen sepän paja. Kun seppä lopetti työnsä, pajaan muutti vanhuudenpäivikseen Kärkän krouvin torppari, jota alettiin kutsua pajan vaariksi.

Vuonna 1888 nimetyn Rummunlyöjänkadun nimelle on useampia selityksiä. Nimenantoperusteena kerrotaan olleen sammutusvälinevarastossa säilytetty rumpu, jota oli käytetty entisaikoina tulipalon sattuessa. Todennäköisenä selityksenä voidaan Tuomen mukaan pitää myös kadun varrella asunutta Pelastusarmeijan rummunlyöjää Pappa-Velleniusta. Hän oli kaikkien salolaisten hyvin tuntema ja pidetty harmaapartainen ukko.

Entä kuka oli Vanumamma, jonka mukaan on nimetty Ollikkalan Vanumammantie? Hän oli Salon Vanutehtaan johtaja Aino Aleksandra Elkiä. Vanutehtaankadun ja Vanumammantien kulmauksessa sijaitseva tehdas lopetti toimintansa 1970-luvulla. Elkiän entinen asuintalo löytyy yhä Vanumammantieltä.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Olli
1 vuosi sitten

Hienoa historiikkia, Salossa on myös Kerimanninkatu, mistä lienee nimensä saanut, tietääkö joku?