Hyvinvointialueiden valtuutetut valittiin alueperustein, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta tutkimuksesta.
Kuntaperusteinen äänestäminen oli tyypillistä tammikuun 2022 aluevaaleissa, jossa hyvinvointialueiden valtuutetut valittiin. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä äänesti aluevaaleissa omassa kunnassa asuvaa ehdokasta.
Tutkimuksen mukaan asukasmäärältään suurimmissa kunnissa omassa kunnassa asuvia soveltuvia ehdokkaita löytyi helpoimmin myös äänestäjien ensisijaisista puoluevaihtoehdoista.
Pienemmissä kunnissa äänestäjät punnitsivat tutkimuksen mukaan useammin, onko omassa kunnassa asuvan ehdokkaan saaminen aluevaltuustoon tärkeämpää kuin oman ensisijaisen puolueen ehdokkaan äänestäminen. Tästä asetelmasta hyötyi eniten keskusta, jonka äänistä noin viidennes tuli vakiintuneen puoluekantansa vastaisesti äänestäneiltä liikkuvilta äänestäjiltä.
Tutkimuksen mukaan monet pienten kuntien äänestäjät halusivat turvata äänestysratkaisuillaan nimenomaan paikallisten palvelujen, kuten terveyskeskusten, säilymisen omassa kunnassa.
Äänestysprosentti jäi matalaksi
Äänestysaktiivisuus Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa jäi 47,5 prosenttiin, mistä kärsivät tutkimuksen mukaan erityisesti perussuomalaiset ja vihreät. Näiden puolueiden kannatus jäi aluevaaleissa selvästi puolueiden eduskuntavaalikannatusta matalammaksi.
Tutkimus perustui rekisteri- ja tulostietoihin, media-aineistoihin sekä aluevaalien jälkeen Kantar TNS:n keräämään valtakunnalliseen valitsijakyselyyn, johon vastasi noin 1 400 ihmistä.
