Miten kompostorin saa pöhisemään läpi talven? – Salolaisen Pentti Kovalan kompostori on jäätynyt 35 vuoden aikana vain muutaman kerran

1
Salolainen Pentti Kovala vie biojätteitä kompostoriinsa kerran viikossa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Talvi aiheuttaa monelle kompostoijalle päänvaivaa. Miten saada kompostori toimimaan läpi talven, ettei se kylmenisi liikaa?

Lounais-Suomen Jätehuollosta neuvotaan pitämään kompostoria lämpimänä muun muassa välttämällä sen availemista turhan usein. Kompostorin säännöllinen täyttö on kuitenkin kaiken A ja O.

– On tärkeää, että kompostoriin vie jätteitä säännöllisesti, jotta pieneliöillä riittää ravintoa. Joissakin ohjeissa kehotetaan viemään 3–4 kertaa viikossa, mutta oma arvioni on, että pari kertaa viikossa on sopiva määrä, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon ympäristöneuvoja Solja Nurmi.

– Talvella on lisäksi tärkeää, ettei vie kompostoriin liian märkää jätettä, sillä liian märkä komposti jäähtyy ja jäätyy helposti. Nesteet kannattaa valuttaa ruokajätteistä pois jo keittiössä. Ja samalla kun vie jätettä, kannattaa lisätä päälle kuiviketta, Nurmi neuvoo.

Kuiviketta voi ostaa kaupasta tai käyttää omaa lehti- ja neulaskariketta, oksa- ja risuhaketta tai kuivaa haravointijätettä. Kompostorin lämpimänä pysymistä edistää sekin, että kuivikkeen säilyttää lämpimässä. Kompostimassan päälle voi lisäksi laittaa styroksilevyn, ja lumisella säällä kompostorin voi eristää lapioimalla ympärille lunta.

– Ja jos kompostorista löytyy ilmastointiaukko, se on myös hyvä säätää talvella pienemmälle, jotta kompostoriin ei pääsisi niin paljon kylmää ilmaa, Nurmi muistuttaa.

Pentti Kovalan lämpökompostorissa lämpötila oli loppuviikolla noin 45 astetta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Hyvällä huolenpidolla kompostori toimii hyvin läpi talven, Nurmi vakuuttaa. Hänellä on siitä omakohtaista kokemusta.

– Viime vuonna kompostorini lämpötila kävi talvella jopa 60 asteessa. Muuta se vaatii, että kompostoria täytyy hoitaa. Kompostorin lämpötila vaihtelee noin 20–70 asteen välillä, mutta paljon alle 20 asteen se ei saisi laskea.

Menneen joulukuun pakkasilla Nurmen kompostorin lämpötila pääsi painumaan alle 20 asteen, mutta hän sai sen elvytettyä.

– Laitoin kompostoriin kuumalla vedellä täytettyjä pulloja. Vaihtelin niitä muutaman päivän ajan ja sain lämpötilan jälleen nousuun.

Jos kompostorin lämpötila laskee alle 20 asteen, Nurmi kehottaa ryhtymään toimiin.

– Silloin kannattaa laittaa kompostoriin kuumavesipulloja tai kompostiherätettä. Tai jos perheessä on lapsi, lapsi voi pissata pottaan ja pissan voi heittää kompostoriin, jotta sinne saadaan typpeä.

Jos taas kompostori pääsee jäätymään, silloin kannattaa odottaa rauhallisesti kevättä.

– Kompostoria ei pidä lähteä sulattamaan. Keväällä se kyllä herää ja lähtee taas toimimaan, Nurmi toteaa.

Keväällä kompostoriin kannattaa lisätä reilusti kuiviketta, sekoittaa se hyvin ja säätää ilmastointiaukkoa suuremmalle. Heräämistä talven jälkeen voi nopeuttaa myös lisäämällä kompostoriin kanankakkaa tai muuta typpipitoista ainetta lämpimään veteen sekoitettuna.

Jälkikompostoinnin voi tehdä lehtikomposteissa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Solja Nurmen mukaan kompostointi on viime aikoina lisääntynyt. Varsinkin jätelain uudistus, joka edellyttää heinäkuusta 2024 lähtien biojätteen erilliskeräystä kaikissa asuinkiinteistöissä yli 10 000 asukkaan taajamissa, on saanut ihmiset hankkimaan kotikompostoreita.

– Hankinnassa on syytä muistaa, että kun kompostoi ruokajätettä, on kompostorin oltava jyrsijäsuojattu – lehtikompostori ei riitä, Nurmi tähdentää.

Ympäri vuoden toimivan kompostorin on oltava myös lämpöeristetty, mikä nostaa kompostorin hintaa. Moni puntaroikin siksi kompostorin hankintaa tarkasti. Nurmi kuitenkin korostaa, että hankintana se on pitkäikäinen.

– Kompostoria käyttämällä on myös mahdollista säästää jätelaskussa, sillä polttokelpoisen jätteen astian tyhjennysväliä voi silloin harventaa jopa 12 viikkoon. Lisäksi sen sivutuotteena saa ravinteikasta multaa.

Kompostorista saatava multa on kuitenkin sen verran tuhtia tavaraa, että sitä ei voi sellaisenaan lapioida kukkapenkkiin.

– Kompostorimultaa kannattaa jälkikompostoida vaikka haravointijätteen kanssa puolesta vuodesta vuoteen, minkä jälkeen sitä voi laittaa kukkapenkkiin tai kasvimaalle. Tai sitten sitä voi sekoittaa tavallisen mullan joukkoon. Jos kompostoriin laittaa käymäläjätteitä, on jälkikompostointiaika kaksi vuotta.

Kompostorinsa kuivikkeen Pentti Kovala tekee itse käyttämällä oksasilppuria. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Pentti Kovalan kompostori on jäätynyt 35 vuoden aikana vain muutaman kerran

Salolainen Pentti Kovala kiikuttaa kompostoriinsa sangollisen biojätteitä kerran viikossa.

Kahden hengen huushollissa biojätettä ei synny paljoa, mutta vaimo on ahkera ruuanlaittaja, joten perunan- ja munankuoria sekä kalanperkeitä kertyy jonkin verran. Kovalan hyvällä hoidolla kompostori toimii ympäri vuoden.

– Ostin tämän kompostorin yli 35 vuotta sitten. Se oli ensimmäisiä Biolanin lämpökompostoreita, joita oli. Aluksi tein kompostoinnissa monia virheitä, mutta kantapään kautta olen oppinut, Kovala sanoo ja katsoo kompostorinsa lämpömittaria.

On leuto talvipäivä, ja se näyttää noin 45 astetta.

– Jos kompostori ei toimi talvella kunnolla, käyttäjä saattaa laittaa liian vähän kuiviketta. Kuiviketta pitää olla riittävästi, hän vinkkaa.

Kovala kumoaa kompostoriinsa sangollisen biojätettä ja kaataa päälle reilusti oksista silppuamaansa haketta. Sitten hän hämmentää kompostin ylintä kerrosta.

– Moni tekee myös sen virheen, että tyhjentää kompostoria liikaa. Siitä saa tyhjentää kerralla vain alimman, jäähtyneen osan, noin kolmanneksen, Kovala korostaa.

Kovala tyhjentää kompostoriaan viisi kertaa vuodessa. Alaosan tyhjennysluukusta hän lapioi kompostoituneen aineksen puusta tekemäänsä lehtikompostiin jälkikompostoitumaan. Päälle hän laittaa kariketta ja kuivaa haravointijätettä.

– Minulla on tätä varten kaksi lehtikompostia. Toisessa on jo valmista, jälkikompostoitua multaa, jonka levitän tänä keväänä puutarhan puille, pensaille, kasvimaalle ja kukkapenkkiin. Tyhjennettyäni sen alan jälkikompostoida siihen ja toinen komposti saa vuorostaan jäädä muhimaan.

Kovalan lämpökompostorissa lämpötila on talvella yleensä 10–55 astetta. Viime joulukuun pakkasilla lämpötila pääsi alle 10 asteen, mutta se lähti kuitenkin itsestään nousuun ilman lämmettyä.

– Pitkillä kovilla pakkasjaksoilla olen joskus käyttänyt kuumalla vedellä täytettyjä pulloja tai lämmityskaapelia, jotta olen saanut kompostorin jälleen käyntiin ja lämpenemään. Muutaman vuoteen niitä ei ole nyt tarvittu, Kovala sanoo.

Joitakin kertoja Kovalan kompostori on päässyt jäätymään, ja kerran hän teki virheen viemällä sen sisätiloihin sulamaan.

– Silloin siitä alkoi valua nesteitä ja tulla pahaa hajua. Jäätymisiä sattui silloin, kun olin vasta aloittanut kompostoinnin. Mutta sittemmin kokemus on opettanut.

 

Kovala tyhjentää kompostoriaan viisi kertaa vuodessa ja laittaa kompostoituneen aineksen jälkikompostoitumaan lehtikompostiin. Kuva: SSS/Minna Määttänen
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Espanjaan vai Portugaliin, vai peräti Italiaan?
1 kuukausi sitten

Kuka jaksaa tuollaisen kanssa touhuta, jos ei oo kukkapenkkejä tai kasvimaata? Taas on kehitetty uusi ”paskalaki”. Saadaan ihmiset ostamaan kompostoreita. Kyllä tää eläminen Suomessa tulee kohta viherpiipertäjien takia niin kalliksi, et mikä tahansa muu maa tulee halvemmaksi. Italia vois olla hyvä, sinne ne meidän verorahatkin osaksi menee…aikoinaan sellainen maa oli Kreikka.