Linjuri kiinnostaa Salon Teatteria: Olisi valtavan hienoa! Kiinteistönomistaja Nieminen: Mikä ettei?

4
Tästäkö teatteri? Lukijoiden ideariihen mukaan hyvinkin. Kauppakeskus Linjurin Anttilan täyttämään liiketilaan mahtuu, mutta riittäkö korkeus?

Salon Teatterissa ollaan alustavasti kiinnostuneita ideasta, että se muuttaisi vakavasti vajaakäytössä olevaan kauppakeskus linjuriin.
– Se olisi valtavan hienoa, jos tällainen yllättävä projekti lähtisi liikkeelle ja joskus jopa toteutuisi, Salon Teatteri ry:n puheenjohtaja Marjukka Paajolahti-Halme sanoo.
Hyvät ja varsinkin lennokkaimmat ideat tyrmätään usein rahalla. Ideaa ei ole kukaan vielä täysin tyrmännyt, mutta kysymys rahasta on tässäkin mitä oleellisin. Siihen Paajolahti-Halmekin tarttuu heti seuraavassa lauseessa.
– Kun tai jos rahaa löytyy, olemme alustavasti kiinnostuneita. Muutostyöt ja remontti vaatii varmastikin paljon rahaa. Sen sanon heti, ettei Salon Teatterilta sellaisia rahoja löydy. Jos löytyisi hyvä haltijatar eikä euroja tarvitsisi miettiä, sinne saisi ihan mielettömän hienot tilat, yhdistyksen puheenjohtaja sanoo.

Salon Seudun Sanomat julkaisi tiistain lehdessä lukijoiden ideoita Linjurin elävöittämiseksi. Yksi idea oli, että omista kosteusvauriotiloistaan Mariankadulta toistaiseksi Kulttuuritalo Kivaan ja Annankadulle muuttanut Salon Teatteri muuttaisi pysyvästi Linjuriin. Idean esittäjä perusteli ajatustaan sillä, että Linjuriin pääsisi kätevästi parkkihallin kautta ja että pysäköintitilaa olisi riittävästi.
Sama idea on ollut esillä aiemminkin SSS:n Tekstarit-palstalla.

Linjurin toinen kerros tyhjenee edelleen, kun Kuismakin lopettelee toimintaansa. Kuisman jälkeen toisessa kerroksessa toimii enää vain korujen, kellojen ja lahjatavaroiden erikoisliike Kultaisimmat.
Salon Teatterin puheenjohtaja Paajolahti-Halme sanoo, ettei asiasta ole varsinaisesti vielä keskusteltu teatterin hallituksessa. Silti hän näkee ideassa monia hyviä puolia.
– Sijainti keskellä kaupunkia, helppo tulla junalla ja bussilla, katettu parkkihalli heti vieressä tulla ja jättää auto talvimyrskyssäkin… Sijainnin ansiosta markkinointi Salon ulkopuolellekin olisi entistä helpompaa. Ylipäätään paljon hyvää yleisön ja teatterinkin kannalta.

Hyvien puolien jälkeen tulevat mutta-alkuiset lauseet. Yksi mutta koskee katsomon vaatimaa korkeutta.
– Anttilan ennen täyttämä tilahan on valtaisa. Mutta korkeus… Teatterissahan ei voi istua tasalattialla, mutta ehkä tämä olisi ratkaistavissa. Lisäksi tarvittaisiin tilaa lavasteille, tekniikalle ja sosiaalitiloille. Äänieristys ja akustiikka on yksi asia, Paajolahti-Halme listaa.
Avoimia kysymyksiä ja rakenteisiinkin liittyviä haasteita olisi luvassa paljon, jos muuttopuuhiin päästäisiin. Mutta niin olisi hyviäkin puolia. Yksi niistä on kaupunkikeskustan elävöittäminen.
– On surullista, että keskellä kaupunkia on niin paljon tyhjää tilaa. Olen varma, että Salo nousee. Salo ei ole kuoleva kaupunki, Paajolahti-Halme sanoo.

Teatterihanke saa tukea myös kauppakeskus Linjurin omistajalta kiinteistöneuvos Jorma Niemiseltä.
– Mikä ettei. Ihan varteenotettava idea, Nieminen summaa.
Jorma Nieminen on todennut aiemmin (SSS 4.2.),että Linjurin toinen kerros pitäisi muuttaa kokonaan muuhun kuin kaupan käyttöön.Nieminen totesi, että tilaan voisi sopia toimintaa terveydenhuollon, käsityöläisyyden ja kulttuurin saralta. Kaupan lisäneliöille Nieminen ei nähnyt Salossa tällä hetkellä tarvetta.
– Tilaa Linjurissa on paljon. Anttilan tilan korkeus on 3,5 metriä, kyllä sinne saisi katsomoon kallistusta 1,5 metrin edestä.

Nieminen toteaa, että Kulttuuritalo Kiva on joka tapauksessa Salon Teatterille väliaikainen ratkaisu, eikä Mariankadun kosteusvaurioista taloa kannata remontoida. Teatteritoimintaa Kivassa rajoittaa lavan pienuus ja lavastus- ja takahuonetilojen puute. Sinänsä talo on hyvässä kunnossa tekniikkaa myöten.
– Kiva sopii hyvin konserttien ja sen tapaisten järjestämiseen, ja käyttöä sillekin pitää olla. Sen remontti maksoi miljoonan verran, ja sen lisäksi asennutin sinne maalämmön, Nieminen sanoo.
Myös Niemisellä on Teatteri Linjuriin -hankkeesta sanottavana iso mutta.
– Eihän kulttuurilla rahaa ole. Muutto ja muutostyöt vaatisi kaupungilta rahaa. Idean lähtökohta on silti hyvä, eikä vuokratasokaan tulisi olemaan lähelläkään uuden kauppakeskuksen vuokratasoa, Nieminen sanoo.
Nieminen muistuttaa, että Linjurin kohdalla puhutaan Salon kalleimmasta tonttimaasta ja että yksin parkkihallinkin pystyttäminen on maksanut miljoonia.

 

Nieminen kauppahallista: Liian pieni väestöpohja

Kauppakeskus Linjurin omistaja Jorma Nieminen kommentoi teatterin lisäksi muita lukijoiden Salkkarin kyselyssä (7.2.) esittämiä ideoita Linjurin elävöittämiseksi.

Kauppahalli: Se oli ensimmäisenä mielessäni, kun ostin Linjurin 2017. Mutta ei se sovi tänne. Salossa on ihan liian pieni väestöpohja. Salossa ei elä myymällä mausteita, isoissa kaupungeissa sellainenkin voi onnistua. Jos Linjurissa olisi elintarvikekauppa, joka tekisi yhteistyötä erikoistuotemyyjien kanssa, se voisi toimiakin.

Sisäkartingrata, sisäleikkipuisto, peuhupaikka: Linjuri on kartingradalle liian kallis paikka. Sisäleikkipuistoa ja -peuhupaikkaa yksi Salossa jo yrittikin, ei onnistunut.

Yleinen sauna: Meillä on jo hieno uimahalli, jossa on hienot olosuhteet. Ei mitään järkeä.

Vanhusten päivätoimintakeskus: Jos sellainen tehtäisiin, sitä käyttäisi pieni määrä vanhuksia ja tilaa menisi muutama sata neliötä. Tilaa jäisi silti teatterille ja muulle.

Sote-palvelut: Ne sopisivat Linjuriin. Esimerkiksi välinevuokraamo, rokotuspiste, fysioterapiatoiminta… Mutta näidenkin jälkeen tilaa olisi muulle toiminnalle, esimerkiksi teatterille.

 

Kauppakeskus Linjuri täyttää huhtikuussa 30 vuotta

KauppakeskusLinjuriaalettiin rakentaa Salossa syvimmän laman aikana vuonna 1991.

Vuonna 2013 Citycon iloitsi, että Linjurin täyttöaste oli Suomen kärkeä: tyhjänä oli vain yksi 40 neliön liiketila (Anttilan kahvila). Silloin kävijämäärä oli noin 2,7 miljoonaa ja myynti noin 33,4 miljoonaa euroa.

Kauppakeskuksen suurin vuokralainen Anttila aloitti Linjurissa 1993 ja lopetti toimintansa loppuvuonna 2016. Ensimmäisen kerroksen K-market lopetti samana vuonna huhtikuussa.

Anttilan jälkeen Linjurista ovat lähteneet mm. Alko ja Posti, Intersport, K-kenkä, Salon kaupungin hyvinvointipiste, parturi-kampaamo ja parikin pikaruokaravintolaa.

Muovitarvikeyritys Kuisma kertoi tammikuussa lopettavansa Linjurissa.

Linjurin alakerrassa toimii yhä kuusi yritystä.

Kiinteistöneuvos Jorma Nieminen osti Cityconin 88,5 prosentin osuuden Linjurista toukokuussa 2017.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Anttilassa työskennellyt
1 vuosi sitten

Namila ois varmaan pysynyt pystyssä jos koronaa ei olis tullut. Ja kukaan ei taida muistaa, Anttilan aikaan toisessa kerroksessa oli kaksikerroksinen kahvila. Siinä kulmassa ainakin ois korkeutta. Varmasti saisi jonkinlaisen teatterin.

Mä vaan
1 vuosi sitten

Muistaa kyllä. Se nurkkaus olis teatterille paras.
Linjurin mahtuu silti muutakin toimintaa.

Opiskelu- ja työmatkat bussilla 30v ajalla
1 vuosi sitten

Se Linjurin kulmaus, jossa Anttilan lounas-kahvila toimi, on hienompia paikkoja em toimintaan, mitä Salossa löytyy. Varsinainen näköalakahvio sanan täydessä merkityksessä, etenkin aurinkoisina aamupäivinä. Myös Linjurin odotustilat matkustajille takaisin, sillä odotteleminen ulkona vetoisella seinustalla seisten kysyy kanttia ihmisiltä. Likaiselle, nuorten syljeksimälle, kadullekaan ei laukkujaan voi laskea käsistään, vaikka painavatkin.

Elävä Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Salo
1 vuosi sitten

Mahtavaa jos saisimme Linjuriin Salon modernin kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen, Linjuriin myös esille Marimekkokokoelma, SSKKYn artesaaniopiskelijoiden näyttely sekä Made in Salo kännykkänäyttely. Tyhjille seinille kaupungin omistamia ja nyt tilanpuutteen takia varastoimia taideteoksia. Viinibaari-kahvila-bistro, joka palvelisi ihan kaikkia myös lounasaikaan. Otetaan mallia esim. Espoon Emma modernin taiteen museosta tai Tallinnan vastaavasta.