Meri-Halikon koulun kaikki oppilaat siirretään väistötiloihin Mustamäen kouluun ensi syksystä alkaen.
Syynä on tuore sisäilmaraportti, jonka mukaan koulunkäyntiä ei saa jatkaa enää nykyisissä koulurakennuksissa kuluvan kevään jälkeen.
Pahentuneista sisäilmaongelmista kerrottiin koulun oppilaiden huoltajille järjestetyssä vanhempainillassa tiistai-iltana.
Meri-Halikon alakoulun oppilaat siirrettiin sisäilmaongelmien takia Mustamäkeen jo viime elokuussa.
Koulun mahdollisia tulevaisuuden tilaratkaisuja esiteltiin vanhemmille tiistaina. Salon Seudun Sanomien tietojen mukaan sivistyspalveluiden virkamiehet ovat valmistelleet kolme päävaihtoehtoa.
Yksi vaihtoehto on, että alueen oppilaat ohjataan pysyvästi Mustamäen kouluun ja Meri-Halikon koulu lakkautetaan.
Kaksi muuta vaihtoehtoa perustuvat moduulikouluun, joka pystytettäisiin Vartsalan päiväkodin naapurissa sijaitsevalle kentälle.
Koulu olisi tarkoitettu pienille lapsille, eli siinä opiskelisivat joko 1–2-luokkalaiset tai 1–4-luokkalaiset. Vanhemmat oppilaat ohjattaisiin joko Mustamäkeen tai Armfeltin kouluun.
Kokonaan uuden koulun rakentaminen tai vanhojen rakennusten korjaaminen eivät ole vaihtoehtojen joukossa.
Uuden moduulikoulun hankintakin veisi niin paljon aikaa, että opiskelu jatkuisi omassa kyläkoulussa todennäköisesti vasta vuonna 2024.
Meri-Halikon koulun tulevaisuutta käsiteltiin kaupunginhallituksen ja opetuslautakunnan yhteisessä iltakoulussa maanantaina.
Tiistaina olivat vuorossa oppilaiden huoltajat, ja kaikille avoin keskustelutilaisuus koulun tilaratkaisuista järjestetään ensi tiistaina kaupungintalolla.
Kuntalaisille annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä asiasta helmikuun aikana, ja opetuslautakunta käsittelee koulun tulevaisuutta 7. maaliskuuta.
Sen jälkeen asia etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi.
Meri-Halikon koulussa on nyt 53 oppilasta. Oppilasennusteiden mukaan määrä laskee 30–35:een lähivuosina.
Salon kaupunginvaltuusto linjasi helmikuussa 2020 oppimisympäristöselvityksen yhteydessä, että alakoulujen kriittinen oppilasmäärä on 42.
Jos oppilaiden lukumäärä alittaa kolme kertaa viiden vuoden aikana 42:n rajan, kolmannen alituskerran jälkeen mietitään, onko koulun jatkaminen tarkoituksenmukaista.
Valtuusto päätti samalla, että koulujen äkillisten väistötila-, peruskorjaus- tai investointitarpeiden yhteydessä tarkastellaan ensisijaisesti mahdollisuutta sijoittaa oppilaat olemassa oleviin kouluihin.
Valtuuston linjaus oli pohjana, kun Salon sivistyspalveluissa valmisteltiin viime syksynä esitystä Meri-Halikon alueen oppilaiden siirtämisestä Mustamäen kouluun.
Asia ei kuitenkaan edennyt opetuslautakuntaan asti, koska sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor veti esityksensä pois ennen lokakuun kokousta.
Kaupunki päätti järjestää koulun tilanteesta kaikille avoimen keskustelutilaisuuden ja antaa kuntalaisille mahdollisuuden palautteen antamiseen.
Opetuslautakunta pui palautteita iltakoulussaan marraskuussa ja päätti ottaa aikalisän. Virkamiehille annettiin tehtäväksi valmistella koulun tilaratkaisut uudelleen ilman kiirettä.
Ajatus Meri-Halikon koulun lakkauttamisesta herätti voimakasta vastarintaa kylillä viime syksynä. Koulun puolesta kerättiin pikavauhtia lähes 700 nimen adressi, jossa vaadittiin uuden koulun rakentamista.
Wartsalan ja Angelniemen kyläyhdistykset ovat toivoneet, että vanhojen rakennusten tilalle rakennettaisiin uusi päiväkoti ja koulu Märynummen tapaan.
Kaupunki on arvioinut, että uuden koulun rakentaminen Meri-Halikkoon maksaisi 2,5–3 miljoonaa euroa.
On se kumma kun vanhan Halikon koulut yksitellen homehtuvat pikkuhiljaa. Onko tämä jotenkin suunniteltua, että ei hoideta kiinteistöjä, jotta niistä pääsee sitten eroon ja keskitetään oppilaat isoihin yksiköihin? Märyyn sentään saatiin uusi koulu, mutta jos vanhasta ois pidetty huolta, niin uutta ei olisi tarvinnut rakentaa. Märyn koulussa itse kävin ala-asteen 80-luvulla ja vanhemmat sisaretkin, eikä mitään ongelmia. Heti kuntaliitoksen jälkeen alkoi näitä sisäilmaongelmia esiintymään. Koulukohtaiset talkkarit saivat kenkää ja siirryttiin vuokrafirmoihin. Sitä saa mitä tilaa…
Kyllä se on ajan tyyli rakentaa .
Ei ole rakennusvirhe tms vaan sen ajan tyyli, kun paremmasta ei ole ollut tietoa. Homehtuu se hirsitalokin ajan saatossa.
Ratkaiau on erittäin kannatettava tämä moduulikoulu eikä mitään uutta monumenttia.
Jos hirsitalon katto ja ulkoseinät pidetään kunnossa, niin hirsitalo ei homehdu. Ellei sitä tiivistetä pulloksi. 1800-luvulla rakennetut hirsitalot ovat pystyssä kun Salon uudet rakennukset on jo purettu homeisina. Hirsitaloon ei koskaan saisi rakentaa koneellista ilmanvaihtoa.
Lasten terveys edelle ja Meri-Halikon koulut maan tasalle ja lapset mustamäkeen. Se on viisain, järkevin, helpoin sekä halvin ratkaisu.
Silloin kun mietitään kaupungin elinvoiman kannalta tärkeitä asioita, ei kannata pohtia niitä kaikkein halvimpia ratkaisuja. Pienet moduulikoulu-ratkaisut ovat erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto Salon reuna-alueille.
Kesäksi, viikonlopuiksi ja lomien ajaksi kaikki ikkunat kiinni ja ilmanvaihdot pois päältä. Siellä home ja bakteerit saavat muhia.
Mikähän tämän koulun rakennusvuosi on? Luonnonkiviperusta, joka nykyään on jo pelkästään purettuna kymppitonnin arvoinen, viittaisi aikaan jolloin rakennusten rungot tehtiin hirrestä. Mutta ulkoverhoilu on myöhempää aikaa, asbestimineriittiä. Peltikatto vaikuttaa uudehkolta ja hyväkuntoiselta. Jos talossa on hirsirunko, ja noinkin kunnollisen kivijalan päällä se on oletettavasti pääosin ehjä, ei muuta kun seinien pintamateriaalit pois sisältä ja päältä. Sitten hengittävämpiä rakennusmateriaaleja tilalle. Koulusta tulee yhtä hyvä kuin nyt jälleen uutena rakennettavat hirsikoulut. Vai aikooko kaupunki huutokaupata koulurakennuksen muutamalla tonnilla jollekin kesämökiksi?
Äitini kävi ennen sotia ko. koulua ja ilman ongelmia eli mineriitit pois ja sisältä mahdolliset muovimatot. On varmasti turvallisempi rakennus kuin nykyiset itä-osaajien pystyttämät uudisrakennukset.
Näinhän se on. Ensin oli hengittävät terveet koulut. Sitten ne tiivistettiin, ettei vedä ja kulu energiaa. Tiivis tuli ja sisäilma pilaantui. Seuraava vaihe on palata alkuun. Sitä ei monikaan nykyrakentaja, saati asiantuntija tai konsultti halua ymmärtää.
Tiiveys ja hengittävyys ovat kaksi eri asiaa.
Myös nykyään on sallittu rakentaminen vanhoilla metodeilla,esimerkiksi voit tehdä vaikka vanhaan tyyliin rintamamiestalon. Ei tarvita muoveja eikä koneellista uimastointia. Piippu keskelle taloa ja sauna sadan metrin päähän,ei tule vesivahinkoja. Eipä kauppiaat paljoa mainosta perinnerakentamista.,ei menis koneet ja muovinrämmäleet kaupaksi!