Salon Moisionkoskessa käy kova kuhina. Paikalla on satoja sinisorsia, joista osa uiskentelee sulassa vedessä ja osa tepastelee joen törmällä. Juttuakin sorsilla riittää ilmoille jatkuvasti kajahtelevista krääk-äänistä päätellen.
Salon Moisionkoski on sinisorsan talviparatiisi. Tarjolla on sulaa vettä ja ihmisten tarjoamaa purtavaa.
Salolainen Hannu Röyhkiö kurvaa paikalle polkupyörällä. Sorsat tunnistavat Röyhkiön, joka käy ruokkimassa sorsia lähes päivittäin.
– Rohkeimmat ottavat leipää kädestä ja naputtelevat kenkää, Röyhkiö kertoo.
Röyhkiön jokapäiväinen kuntolenkki kulkee Enolasta torin kautta Citymarketiin ja Moisionkoskelle.
– Täällä käy paljon ihmisiä katsomassa ja ruokkimassa sorsia. Nämä ovat mukavia kavereita, Röyhkiö sanoo sorsia katsellen.
Salossa talvehtivien sinisorsien määrä on kasvanut jatkuvasti. Kymmenisen vuotta sitten Salon keskustan alueella, lähinnä Moisionkoskessa ja Vähäjoessa talvehti arviolta viitisenkymmentä sorsaa.
Muutama vuosi sitten Moisionkoskessa oleili noin sadan linnun parvi ja tällä hetkellä Moisionkoskessa talvehtii jo pari-kolmesataa sinisorsaa.
– Moisionkosken lisäksi sinisorsia on tänä talvena Salon keskustan alueella ainakin Vähäjoessa ja vedenpuhdistamon laskuojissa, kertoo lintumies Seppo Sällylä.
Sällylän mukaan sinisorsia eli kansankielellä pullasorsia löytyy miltei joka kaupungista.
– Helsingissä ja Turussa niitä on tuhansia, tietää Sällylä.
”Rohkeimmat ottavat leipää
kädestä ja naputtelevat kenkää.”
Linnuille on monin tavoin edullisempaa jäädä talvehtimaan Suomeen kuin lähteä pitkälle muuttomatkalle etelämmäs. Muuttomatka saattaa tyssätä esimerkiksi metsästäjän luotiin.
– Muuttomatka on myös fyysisesti linnulle todella raskas, Sällylä sanoo ja jatkaa.
– Lisäksi linnut ovat keväällä aikaisin hyvissä voimissa valmiina pesimään.
Sällylän mukaan Moisionkosken sinisorsat saattavat kuitenkin vielä lähteä muuttomatkalle, mikäli keli muuttuisi radikaalisti ja koski jäätyisi.
– Linnut eivät tunne kalenteria. Muuttomatkalle lähdetään, kun olosuhteet käyvät mahdottomiksi.
Talvehtimaan jääneet sinisorsat kestävät hyvin pakkasta paksun höyhenpukunsa ansiosta, mutta ne tarvitsevat elämiseen avovettä. Sinisorsat ovat kasvissyöjiä ja ne haalivat ravinnokseen pääasiassa vesikasveja. Vettä tarvitaan myös peseytymiseen.
– Sorsat etsivät lähimmän paikan, jossa on avovettä. Sitä löytyy ainakin ulkosaaristosta ja tiukan paikan tullen Tanskan salmista.
Sällylän mukaan sorsien ruokkiminen on niin kauan hyvä asia, kun se on pienimuotoista ja sitä tehdään järkevästi.
– Sorsille soveliasta ruokaa ovat viljat, kuten kaura ja vehnä. Homeiset leivät ja ruuantähteet eivät sen sijaan ole sorsien ravintoa ja ne voivat houkutella paikalle ei toivottuja -vieraita, kuten rottia, Sällylä sanoo.
Salon kaupunki onkin joinain vuosina kieltänyt sorsien ruokkimisen hygieniasyihin vedoten.
– Rottia tuskin tulee ongelmaksi asti, jos ruokinta on pienimuotoista, Sällylä toteaa.
Kylmä alkutalvi ja marjakato häätivät linnut etelään
Suomeen jäi tänä vuonna talvehtimaan viime vuosia vähemmän lintuja. Syynä tähän ovat kylmä alkutalvi ja kehno pihlajanmarjasato.
– Pihlajanmarjoja ei viime syksynä ollut käytännössä lainkaan, minkä takia rastaita, tilhiä, peippoja ja järripeippoja jäi Suomeen talveksi vain hyvin vähän, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.
Talvi sai etelässäkin varman otteen jo marraskuussa ja ilma jatkui kylmänä pitkälle joulukuuhun.
– Moni lintu lähti muuttomatkalle olosuhteiden muuttuessa talvisiksi poikkeuksellisen aikaisin, Södersved kertoo.
Lintujen vähyys näkyi myös tammikuussa järjestetyn BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtuman tuloksissa.
– Lintulaudoilla vieraili tänä vuonna selvästi viime vuosia vähemmän lintuja.
Södersvedin mukaan Suomeen on saapunut vasta yksittäisiä muuttolintuja, kuten Hangossa bongattu kiuru.
– Seuraavan lämpimän jakson aikana lintuja odotetaan tulevan enemmän. Selvä kevään merkki on pelloilla viihtyvä töyhtöhyyppä, Södersved sanoo.
Yksi lintumaailman merkki lähestyvästä keväästä on käsillä eli pöllöjen soidin on alkanut.
– Salon seudulla voi kuulla ainakin lehtopöllön, sarvipöllön, varpuspöllön ja huuhkajan ääntelyä, vinkkaa Södersved.
Moisionkoskessa asuu kööpenhaminalainen
Moisionkosken sinisorsaparvesta erottuu yksi sorsa. Kyseinen koiraslintu poikkeaa väritykseltään muista koiraista, sillä sen yleisväri on ruskea ja rinta on valkea.
Lintumies Seppo Sällylän mukaan kyseessä on niin sanottu ”kööpenhaminalainen”. Nimi tulee siitä, että kyseisen värisiä sinisorsia on havaittu nimenomaan Kööpenhaminassa.
– Erilaisia värimuunnoksia on paljon. On muun muassa täysin mustia (melanistinen), valkoisia (akbiino) ja keltaisia (flavistinen) lintuja.
Sällylän mukaan Salossa on tavattu esimerkiksi mustavalkoisia variksia.
– Kyseessä ovat geneettiset värivirheet, jotka johtuvat usein väärästä ja yksipuolisesta ravinnosta.
– Mitä enemmän lintulaji on ihmisen kanssa tekemisissä eli laji urbanisoituu, sitä enemmän löytyy värivirheitä, Sällylä sanoo.
Väripoikkeamat ovat erittäin yleisiä puluilla eli kesykyyhkyillä.
Todella mukavaa nähdä paljon sorsia.
Koskessa asuu myös minkki, joka oli taannoin lehtikuvissa ”saukkona”. Tämä minkkikanta pitää saada vähennettyä tai kokonaan pois. Voisiko kaupunki laittaa kosken reunoihin minkinloukkuja tai järjestää sen yhteistyössä paikallisten metsästäjien kanssa.
Jos siellä asuisi minkki ,niin ei olisi sorsia hirveästi.
Olihan siitä minkistä lehdessä kuvakin. Saattoi kyllä olla ohikulkumatkalla tai sorsia niin paljon että ruokaa riittää. Tuonne se ei kuitenkaan kuulu.
Onko tuossa lähellä virallinen lintujen ruokintapaikka?
Vai onko vain ns omatoimisesti sinne alettu kantaa linnuille ruokaa?