Paikka: Salon keskusta, 9.2.2023, plus kolme astetta, tuuli puuskaista, 7m/s lounaasta. Yleisluonnehdinta: kalseahkoa, ei pakkasta.
Paikka, tarkennus: Penkkarit@Salon, Halikon ja Perniön lukiot, plus 30 astetta, tuuli leuto, lämmin. Yleisluonnehdinta: ilmassa rutkasti riehakkuutta ja positiivisuutta, höystettynä orastavalla haikeudella.
Aika nopeasti käy ilmi, mitä abisato vuosimallia 2023 arvostaa opinahjossaan eniten. Penkkaripäivänä satunnaisesti valittujen abien ja abiryhmien vastauksissa toistuu kaikilla sana yhteishenki. Tätä täsmennetään sanoilla kivat kaverit ja opet, rento ja hyvä meininki.
On selvää, että ainakin SSS:n gallupuhreiksi joutuneet tai päässeet nuoret opiskelijat ovat pitäneet työpaikastaan. Ja mikäpä sen hienompaa!
Penkkarienkin suurimmaksi anniksi paljastuu yhteishenki, mutta heti toisena tulee karkkien heittäminen lapsille kuorma-auton lavalta. Moni muistaa perinteen lapsuudestaan, ja nyt oli siistiä päästä itse ylös lavalle, jota pienenä kunnioittaen katseli vajaan metrin korkeudelta. Sukupolvien sykli on kiertänyt jälleen yhden kierroksen.
Penkkareita vietettiin Salon, Halikon ja Perniön lukioiden lisäksi koko maassa. Salossa viimeistä lukiovuottaan ennen lukuloman alkua juhlisti 213 abiturienttia, Halikossa yli 70 ja Perniössä kolmisenkymmentä.
Kaikkiaan abiturientteja on Suomessa nyt noin 30 000.
Penkkariperinteisiin kuuluu nykyisin ja lukiosta riippuen paljon muutakin kuin perinteinen penkkariajelu kotikunnan tai -kaupungin raitteja pitkin kuorma-auton lavalla palellen, lapsille karkkeja heitellen, lavan sivuille kiinnitettyjen humorististen banderollien liehuessa.
Salon lukiossa nuoremmat tarjosivat aamupäivällä abeille ja opeille Abi-kahvilassa kakkukahvit. Vanhoissa kouluissa vierailujen jälkeen Abi-gaalassa katsottiin video, pidettiin puheita ja jaettiin palkintoja niin abiturienteille kuin opettajillekin.
– Oikein hieno abisato tänäkin vuonna, kiittelee vt. rehtori Maria Liippo. – Fiksuja ja mukavia nuoria, hyvä tunnelma.
Liippo luottaa nuortensa pärjäävän kirjoituksissa hyvin.
Halikon lukiossa aamu avattiin kahvittelulla, menneiden kolmen vuoden muisteluilla ja välitodistusten jaolla. Puheita pidettiin Halikossakin, jossa myös jokainen abeista ja henkilökunnasta sai vuoden se-ja-se -diplomin. Abivideon jälkeen abiturientit kärrättiin ikiaikaisen perinteen mukaisesti kottikärryillä punaista mattoa pitkin kuorma-autojen lavoille.
– Meillä on hieno ikäluokka menossa kirjoituksiin, jo syksyllä tehtiin hyvä avaus. Sanoin aamulla, että muistakaa juhlia, mutta juhlien jälkeen lukea, niin kesäkuun kolmas saa avata palkinnon.
Yhden jälkeen kuorma-autosaattue kulki Salossa ja Halikossa ja taivaalta satoi karkkia.
Perniön lukiolaiset tekivät perinneajelun Perniön kaduilla. Rehtori Arttu Karhulahti kehuu myös vuoden abeja ja penkkariasuja oivallisiksi.
– Hyvin he pärjäävät kirjoituksissa. Koronasta huolimatta, Karhulahti sanoo.
Edessä lukuloma ja viimeinen rutistus
Penkinpainajaisia jouduttiin perumaan edellisinä vuosina koronapandemian vuoksi, mutta tänä vuonna penkkareita vietetään jälleen samoihin aikoihin ympäri Suomen. Salon lukiossa pidettiin Teams-penkkarit vuonna 2021, mikä oli vt. rehtori Maria Liipon mukaan iso murhe monille. Halikon lukiossa ei sinä keväänä penkkareita pidetty, vanhojakin tanssittiin vasta lokakuussa.
Salon lukiossa vietettiin penkkareita nyt 18. kertaa, Halikossa 48:tta ja Perniössä yli 50:ttä kertaa.
Suomessa on runsaat 100 000 lukiolaista, joista abiturientteja on noin 30 000.
Abiturientit jäävät penkinpainajaisten jälkeen lukulomalle ylioppilaskirjoituksia varten. Kevään 2023 kirjoitukset alkavat 14. maaliskuuta äidinkielen ja kirjallisuuden sekä lukutaidon kokeilla. Kokeet päättyvät 29. maaliskuuta järjestettävään reaalikokeeseen ja maaliskuun viimeisenä päivänä järjestettävään saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen.
Nykyiset abiturientit ovat käyneet lukiota poikkeusoloissa. Viime vuonna tehdyn Lukiolaisbarometrin mukaan monilla lukiolaisilla on edelleen vaikeuksia löytää läheisiä ystävyyssuhteita ja omaa yhteisöä.
– Korona-aika on toki sekoittanut nykyabien opintoja, mutta he ovat saaneet etäjaksojen jälkeen rästit hyvin kiinni. Koronatuet ovat myös auttaneet, kertoo Salon lukion Maria Liippo.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Ella Siltasen mukaan koulutuksen rahoituksen lisääminen ja oppimisen tukeen panostaminen vaikuttaisivat myönteisesti opiskelijoiden jaksamiseen.
– Myös opiskelijoiden mielenterveyteen pitäisi panostaa varsinkin nyt, kun opiskeluhuollon palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle. (SSS, STT)
