Pelastuslaitoksen toissa lauantaina maasta vinssaama lämminveriravuri Victoria Beat voi paremmin kuin viikko sitten, mutta kunnossa se ei vielä ole. Tiineenä oleva tamma on voinut jo viikon verran käydä makuulle niin, että on päässyt omin voimin jaloilleen.
Nousussa on yhä vaikeuksia, sillä takapää on heikko. Eläinlääkäri epäilee, että sen selässä on hermovaurio.
– Nyt sille on annettu kipulääkettä yli viikon. Laserhoitoa ei voi antaa tiineyden takia, hevosen salolainen omistaja Terhi Jormanainen kertoo.
– Tamman vointia seurataan koko ajan. Sitä hoidetaan lämpösavella ja Arnica-linimentillä, ja sen takaosan päällä pidetään villaloimea.
Tamma joutui varmuuden vuoksi seisomaan lauantaiaamupäivästä tiistai-iltapäivään, jotta se ei toistamiseen kaatuisi huonoon asentoon. Kolmen vuorokauden jälkeen sen uskallettiin antaa laskeutua makuulle nukkumaan.
– Juoksin heti antamaan kipulääkettä eläinlääkärin ohjeen mukaan. Sillä haluttiin varmistaa se, että väsynyt tamma pystyisi nousemaan itse ylös, kun se herää, Jormanainen kertoo.
Herättyään hevonen ei kuitenkaan onnistunut pääsemään jaloilleen.
– Mies rauhoitteli eläintä ja minä soitin palokunnalle. Kun paloauto taas pakitti tallin ovelle, tamma rykäisi kaikki voimansa ja pääsi pystyyn seiniä vasten osuen, Jormanainen sanoo.
– Se kai ymmärsi, että pelastajat ovat taas tulossa ja päätti toimia itse.
”Se on ottanut karsinassa olon hyvin, vaikkei ole eläissään ollut koko päivää sisällä. Yleensä kaikki hevosemme ovat ulkona aamusta iltaan.”
Victoria Beatia kutsutaan kotitallilla Perttelissä Vickaniksi kuten kaimaansa Ruotsin prinsessa Victoriaa. Vickan on viime tiistain jälkeen käynyt makaamaan pariksi kolmeksi tunniksi kahdesti päivässä, ja saanut kammettua itse itsensä ylös.
– Takapää on yhä heikko, Jormanainen toteaa.
Alkuun Vickan alkoi vaappua huolestuttavasti aina, kun sen keskittyminen herpaantui. Nyt se horjuu heti, jos innostuu vähänkin.
– Onneksi olemme saaneet pidettyä sen rauhallisena sisällä. Se on ottanut karsinassa olon hyvin, vaikkei ole eläissään ollut koko päivää sisällä. Yleensä kaikki hevosemme ovat ulkona aamusta iltaan, Jormanainen kertoo.
Vickanilla on vuoroteltu seuralaista: aamupäivisin sen viereisessä karsinassa on lämminveriruuna ja iltapäivisin vuoron ottaa vastapäisessä karsinassa asuva kantava tamma.
Jormanainen sanoo Vickanin syövän kohtalaisesti ja juovan. Vuorokauden ympäri sisällä olevan hevosen karsinaa on siivottava tämän tästä.
– Kuivikkeita pitää vaihtaa jatkuvasti, ettei pääse kertymään mitään turvepatjaa, johon se voisi kompastua.
Salon Seudun Sanomat on kertonut 12-vuotiaan Vickanin tilanteesta siitä lähtien, kun Varsinais-Suomen pelastuslaitos kävi nostamassa karsinansa lattialle yön aikana romahtaneen ravitamman jaloilleen. Noin 500-kiloinen eläin vajosi heti uudestaan, kun liinat löysättiin. Kannattelu pystyttiin lopettamaan vasta iltakuudelta. Viimeksi kerrottiin, miten eläinlääkäri oli käynyt alkuviikosta ottamassa verikokeita ja toteamassa ultraäänitutkimuksella varsan olevan kunnossa (SSS 14.2.2023).
Kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran varsoneen tamman kantoaika ja synnytys menivät normaalisti. Terhi Jormanainen toivoo hartaasti, että Vickanin koettelemus päättyy parhain päin. Synnytykseen on vielä kolme kuukautta aikaa, joten tammalla on aikaa parantua siihen mennessä.
Jormanaisen oma elämä on täysin pysähdyksissä. Yöllä herätyskello soi tunnin välein, jotta hän saa tarkistettua Vickanin tilanteen kännykästään. Eläintä vahditaan varsomiskameran avulla.
– Sitä on tarkkailtava, jotta ehtii auttamaan, ettei se esimerkiksi tukehdu, jos se kaatuu holtittomasti. Epätoivo ja väsymys meinaavat iskeä välillä. Se rupeaa näkymään sekä peilistä että ympärillä, kun kotitöitä ei pysty tekemään, Jormanainen hymähtää.
Maanantaina Vickanin luokse oli tulossa lohjalainen kiropraktikko Outi Holopainen. Jormanainen toivoo, että tämä keksisi ongelmaan ratkaisun.
