Turun ja Helsingin välille suunnitteilla oleva Tunnin juna sai tammikuun lopulla kylmää kyytiä, kun valtiovarainministeriö julkisti ratahanketta koskevat laskelmat.
Tunnin juna – sekä kaksi muuta vireillä olevaa ratahanketta – julistettiin laskelmassa taloudellisesti kannattamattomaksi. Taloudelliset hyödyt todettiin pienemmäksi kuin radan kulut.
Raideliikennekonsultti Antero Alku on sitä mieltä, että ministeriön paperin pitäisi olla kuoliniskun sijaan kehittämisen lähtökohta.
– Tunnin junassa on tähän mennessä haettu mahdollisimman kalliilla minimaalisia hyötyjä. Eihän siitä tule mitään, hän sanoo.
– On lähdettävä miettimään, mitä muuta me voimme radalla tehdä kuin ajaa Helsingistä Turkuun.
Mistä lisähyötyjä sitten saataisiin?
Antero Alku nostaa esiin lähijunaliikenteen mahdollisuudet. Se on hänen mielestään laiminlyöty Tunnin juna -hankkeessa ja valtiovarainministeriön laskelmassa.
– On puhuttu vain siitä, miten päästään mahdollisimman nopeasti Helsingistä Turkuun tai Turusta Helsinkiin. Yhdyskuntarakennetta voitaisiin kehittää myös radan varrella, mutta siihen ei ole kiinnitetty huomiota.
Alku korostaa radan muuttuvan hyödylliseksi vasta sitten, kun siinä kulkevien junien kyytiin voi nousta.
– Raide ilman asemaa on pelkkä haitta.
Alku kävi tiistai-iltana puhumassa raideliikenteestä Halikossa Halikon Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa. Hän korosti lähijunaliikenteen olevan Salolle tärkeää myös Helsingin suuntaan. Salon osuudella ratahanketta hän näkisi monta asemaa.
– Lisäämällä asemia saadaan enemmän matkoja, ja rata palvelee suurempaa määrää ihmisiä.
– Jos radan kannattavuutta laskettaisiin suuremmalla liikennemäärällä, tulos olisi erilainen.
Hyötyjä saataisiin myös ottamalla huomioon muutkin kuin työmatkalaiset, sanoo Alku.
Hän totesi liikennetutkimusten osoittavan, että vain kolmannes raideliikenteestä on työ- ja opiskelumatkaliikennettä. Saman suuruiset osuudet muodostavat myös asiointiliikenne ja vapaa-ajan matkustaminen.
– Jos me tuijotamme vain työmatkaliikennettä, olemme haukkaamassa vain kolmasosaa. On virhe ajatella vain työmatkaliikennettä.
Tunnin junan kustannuspuolta Alku karsisi laskemalla radalle suunniteltua maksiminopeutta. Tämä tekisi rakentamisesta halvempaa.
Hänen mielestään ei ole mielekästä laskea radalle 300 km/h nopeuksia, koska ”kukaan ei kuitenkaan ostaisi niin lujaa kulkevia junia”.
– Junien hinnat nousevat nopeuden lisääntyessä todella paljon.
Mikäli Salon ja Espoon välille tulisi uusi rataosuus, se lyhentäisi väliä 35 kilometriä. Alku näkee tämän merkittävänä mahdollisuutena matka-ajan lyhentämiseen.
Alku muistutti kuulijoita myös siitä, että Tunnin junasta puhuminen on tärkeää. Tunnin mittayksikössä on hänen mielestään järkeä.
– Se on luonnon vakio. Ihminen on kautta historian kulkenut tunnin matkan, ja tunnin kävelymatka on määrittänyt kaupungin koon. Rautatie teki mahdolliseksi asua kauempana kuin tunnin kävelymatkan päässä.
Tämän hetken arvio on, että Tunnin junan matka Salosta Helsinkiin kestäisi IC-junalla 57 minuuttia.
Romujunien lunastus etenee
Helsinkiläinen raideliikennekonsultti Antero Alku on myös Suomen Lähijunat -startup-yhtiön omistaja.
Yhtiö puuhaa parhaillaan paikallisjunia Varsinais-Suomen rautateille. Ensimmäisenä listalla on Turun ja Uudenkaupungin välinen yhteys. Tämän jälkeen tulisi Salon ja Naantalin väli.
Yhtiö on jo tehnyt tarjouksen VR:n hylkäämistä romujunista, ja kauppa pitäisi pystyä sinetöimään keväällä.
Alku sanoo, että tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä.
– Ennen kuin määräaika kuluu umpeen, junat lunastetaan.
Alku ei kuitenkaan paljasta, mistä hankkeen rahoittajat ovat löytyneet.
– Rahamaailman ihmiset eivät tykkää julkisuudesta.
Juna pitää saada. Pitää vain keksiä perusteet radan rakentamiseksi.
Tätä tilaisuutta ei kauheasti mainostettu, eikä siellä montaa ihmistä edes ollut. Kerran tilaisuus oli kaikille avoin. Moni, joita asia todella koskee, maanomistajat, olisivat olleet kinnostuneita. Oliko tahallista? Saako niitä slidejä jälkeenpäin mistään? Ja en mä nyt tiedä onko nimby asenne niin huono asia jos se todella koskee sua ja sun tonttia, taloa, omaisuutta. Jokaisella on oikeus puolustaa omaisuuttaan. Jos rataa vastustaa ihan vastustamisen vuoksi, ei ole nimby ajattelua.
Ettei nyt vaan olisi tullut jutun myötä ilmi myös Salon ongelma jossain mittakaavassa. Eli hävisikö Nokian myötä Salosta liikaa myös luovuutta? Kun seuraa suurinta osaa kommenttiketjuista ja tekstareita niin ei ole enää tietoakaan siitä miten ”brainstorming” toimii vaan kaikki ideat ammutaan alas sen enempää miettimättä. Henkilökohtaisesti olen soveltanut mottoa: ei niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi kehittää.
Väyläviraston julkaisun 50/2020 hankearvioinnin sivulla 16 mainitaan, että matka lyhenee noin 21 kilometriä. Olisi hyvä avata, mistä konsultin mainitsema 35 kilometrin lyhennys tulee. Vai onko vain mukavampaa puhua todellisuutta suuremmasta matkan lyhenemisestä?
No nythän se on selvää, kun oikein konsultti sen tietää.
Olen useamman konsultin toimintaa nähnyt viime vuosien aikana, ja ei kovin vakuuttavaa kuvaa ole jäänyt toiminnasta. Useimmiten puheet täysin fiktiivisiä ja huomaa, että konsultilta puuttuu työkokemus alalta kokonaan! Suomeksi sanottuna konsultit rahastavat täysin hyödyttömillä höpinöillaan!
Kyllä konsultti töitä tarvii. Muuta järkeä siinä tunnin junassa ei olekaan.
Onko ymmärrettävä niin että hanke ollut tähän asti järjetön? Nyt Alku kävi puhaltamassa siihen järkeä. Onko olemassa mahdollisesti muitakin järjettömiä hankkeita?