Mitä kivaa mies voi ostaa itselleen 250 eurolla? No ainakin parikymmentä vuotta vanhan Volkkarin, josta saa pikku laitolla räyhän menopelin koko perheen iloksi.
Paitsi että 250 euron Volkkari meinasi maksaa salolaiselle Tero Ruottiselle aika paljon enemmänkin.
– Melkein meni vaimo ja talo pariin kertaan auton takia, Ruottinen kertoo.
Auton entisöinti on vienyt kolmen vuoden ajan kaiken liikenevän vapaa-ajan ja rahan. Ruottinen myöntää, että joskus on ensimmäisenä mietitty autoon tulevia varusteita ja vasta sen jälkeen asumiseen liittyviä kustannuksia.
Auton tekniikkaa on uudistettu, se on saanut uuden esteettisen ilmeen ja ennen kaikkea siihen on viritetty mahtava ja maltaita maksanut äänentoistojärjestelmä.
Vuoden 1999-mallinen Volkswagen Bora näytti tehneen jo viimeisen matkansa, kun Ruottinen syksyllä 2019 löysi sen ja antoi saksalaisveteraanille uuden elämän.
– Auto oli jo menossa paaliin, ja ajattelin että se pitää pelastaa. Onneksi kerkesin.
– Se oli seissyt puolitoista vuotta. Sisusta oli märkä. Ensin revimme sisustan irti ja autoa kuivatettiin viitisen viikkoa. Kun auto oli saatu kuivaksi, ryhdyimme vaimennushommiin ja levitimme bitumimattoa lattiaan ja kattoon, palkkeihin ja oviin. Sitten vedimme kaiutin- ja RCA-piuhoja, kertoo autohifiä pitkään harrastanut Ruottinen.
Hän puhuu työvaiheista monikkomuodossa, sillä 11-vuotias Aaro-poika on ollut koko ajan mukana projektissa ja hiukan myös osallistunut Volkkarin rakentamiseen.
Koska tavoitteena on tuunata Borasta ennen kaikkea autohifin alttari, Aaron kädenjälkeä näkyy äänentoistopuolella: hän on sukittanut kaapeleita, joiden kautta mahtava bassonjytke kulkee ja ysärihumppa valtaa saksalaisen perheauton.
Ensimmäinen hifi-asennus oli Tero Ruottisen määritelmän mukaan ”90-lukua kunnioittava”.
– Nälkä kasvaa syödessä. Vain lompakko on rajana, hän sanoo ja esittelee nykyistä asennusta, Boran takaluukkuun sijoitettua autohifistin päiväunta, josta Napapiirin sankaritkin olisivat ylpeitä.
On kahdeksankanavainen ESX Xenium X-DSP -prosessori ja löytyy Soundigitalin 400.4. -etupään vahvistimet. Soitin on Alpine Halo 9 isolla kosketusnäytöllä. Ja sitten se subwooferin vahvistin: Stetsomin laite antaa 21 000 Wattia jatkuvaa tehoa ja se jos mikä mahdollistaa Ruottisen perheen poikien perimmäisen tavoitteen:
– Tarkoituksena on saada kovaa soiva auto niin että auton käytettävyys säilyy.
Ovien ja kojelaudan kaiuttimet on jo asennettu, bassokaiuttimen valinta on vielä mietinnässä. Paikka bassolle on tehty lasikuidusta ja vanerista auton vararengaskoteloon. Kotelon tilavuus on 140 litraa ja kontin pohjaa piti nostaa parikymmentä senttiä että kotelo saatiin sinne mahtumaan. Kotelon painoksi Tero Ruottinen laskee 50 kiloa.
Aaro Ruottisen viimeistelemää kaiutinkaapelia Boraan on vedetty yhteensä 40 metriä. Järjestelmä vaatii paljon virtaa, ja akkuja onkin kolme edessä ja kaksi takakontissa.
– Hattuhyllyyn on tehty ovaalinmuotoinen reikä ja vanerinen kaulus, jonka alla on verkko. Basson paineet pääsevät tätä kautta takakontista matkustamoon. Ennen tätä asennusta basso ikään kuin tukehtui, Ruottinen kertoo.
Ja auton alustaan asennetut valot saa luonnollisesti sykkimään musiikin tahdissa!
Pitkään seisseen Volkswagen Boran pellit olivat lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa ja vain etulokasuojat piti uusia. Sen sijaan tekniikassa oli sanomista.
– Vaihdelaatikko ja kytkin olivat ihan lopussa. Pari vuotta sitten asensimme uudet. Alatukivarret, iskarit ja muut alustan osat on myös vaihdettu. Kaikki on tehty alusta loppuun itse, Tero Ruottinen sanoo.
Nyt Borasta löytyy säädettävä alusta, jonka saa laskettua alimmillaan vain 6,5 senttimetrin ”korkeuteen”. Talvikeleillä maavaraa pitää Ruottisen mukaan nostaa senttikaupalla, että autolla pystyy ajamaan.
Työtunteja on kulunut pitkälti yli tuhat.
– Alussa laskin tunteja, mutta jotenkin se unohtui!
Varsinaisia epätoivon hetkiä pitkän projektin aikana ei valtavasta työmäärästä huolimatta koettu.
– Ärräpäät eivät juurikaan lennelleet, vaikka muuten olenkin aika tulinen, Tero Ruottinen sanoo.
Ruottisten Volkswagen Bora on maalattu valkoiseksi niin kutsutulla Raptorilla. Omistajat kuvailevat maalipintaa ”kaukaa kauniiksi”. Ensimmäinen maalauskierros tehtiin massaruiskulla, mutta keväällä se uusitaan maaliruiskulla, joka tekee nätimpää jälkeä.
Sen jälkeen Raptor-pinta näyttää kauniilta lähemmässäkin tarkastelussa.
Auton kattoon on tarkoitus maalata vielä kuva valkoisesta lohikäärmeestä. Sen jälkeen Tero ja Aaro Ruottisen White Dragon Bora on valmis kiertämään ympäri Suomea autotapahtumissa.
Entä mikä on Aaro Ruottisen mielestä ollut mukavinta isän ja pojan yhteisessä projektissa?
– Hauskinta on pistää renkaat paikalleen.
Aaron oma unelma-auto on vielä tuunattua Boraa näyttävämpi laite:
– Bugatti Veyron, 11-vuotias automies vastaa epäroimättä.
