Vuonna 2009 Salon Vesi alkoi pumpata juomavettä Kiikalan ja Someron harjualueilta. Paikalliset vastustivat hanketta ja pian ongelmiakin alkoi kasaantua. Käytännössä Salo joutui vesipulassaan pumppaamaan Kiikalasta vettä kuormittaen luontoa ja pohjavesivarantoja. Tästä koitui seurauksia arvokkaaksi katsotulla Natura-alueella. Kymmenen vuoden ja miljoonien hukattujen eurojen jälkeen koko vedenotto kiellettiin. Jäljelle jäivät ennallistamistyöt ja rahariidat.
Vesisotaa on luvassa myös toisaalla. Tällä kertaa kyse ei ole juoma- vaan jätevedestä. Varsinais-Suomen ely-keskus vaatii Saloa rakentamaan siirtoviemärin Kiskoon. Näin Kiskosta tulevat jätevedet voitaisiin johtaa Saloon puhdistettavaksi. Tällä hetkellä vedet pumpataan Toijan puhdistamon kautta Kiskon pahasti rehevöityneeseen Kirkkojärveen.
Veden pumppaaminen on jatkunut vuosikymmeniä. Toki se ei ole ainoa syyllinen järven huonoon kuntoon, mutta ei se ole auttanutkaan. Salon Veden mukaan puhdistamolla ei ole merkittävää vaikutusta järven tilaan. Paikalliset suojelijat ovat toista mieltä ja kokevat tulleensa kaupungin pettämiksi.
Toijan jätevedenpuhdistamo sai nykyisen ympäristölupansa vuonna 2018. Tuolloin lupapäätökseen vaikutti, että Salon Vesi lupasi rakentaa siirtoviemärin vuoteen 2021 mennessä. Kaupungin talousarvioon ehdittiin varata hankkeelle rahatkin, mutta sittemmin ne vedettiin takaisin. Putkea ei koskaan rakennettu.
Toijan puhdistamon kysymys on tällä hetkellä viranomaisten harkinnassa. Jos Salo joutuu lopulta putkenrakennushommiin, hinta mitataan miljoonissa. Syksyllä viemärin kustannuksiksi arvioitiin 6,5 miljoonaa. (SSS 20.8.) Todennäköisesti rakentamisen hinta on tuosta noussut reippaasti.
Salo on runsaiden vesistöjen kaupunki. Se on myös Itämeren rantakaupunki. Laajat etäisyydet eivät tee juoma- tai jätevesiasioiden ratkaisusta helppoa. Varsinkin kun yhtälön toisella puolella ovat aina luontoarvot. Lisäksi nykyinen kaupunki on perinyt laajan ja hajanaisen vesihuollon verkoston vanhoilta pikkukunnilta, kaikkine korjaustarpeineen.
Kaupunki on itse linjannut, että sen tavoitteena on ”saavuttaa pintavesien ja Itämeren hyvä tila sekä turvata pohjaveden hyvä laatu”. Tästä huolimatta se on toistuvasti toiminut toisin. Tämä herättää epäilemään, onko kaupunki ihan tosissaan omien vesiensuojelun linjaustensa kanssa.
