Salon seutu nousi jälleen maan kärkikolmikkoon, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK vertasi Suomen seutukuntien vetovoimaa yritysten näkökulmasta.
Salon seutu eli Salo ja Somero sijoittuivat 25 seutukunnan joukossa kolmanneksi Seinäjoen ja Rauman jälkeen. Kärkikolmikko oli sama myös edellisessä kyselyssä kaksi vuotta sitten.
Salon seutu on pärjännyt hyvin myös EK:n aiemmissa vertailuissa. Vuonna 2019 sijoitus oli kuudes, vuonna 2017 kahdeksas ja vuonna 2015 kuudes.
Kuluvan vuoden Kuntaranking-aineiston perusteella paremmuusjärjestykseen on pantu myös Suomen 20 suurinta kaupunkia.
Salo sijoittui yksittäisten kaupunkien vertailussa kolmanneksi Seinäjoen ja Espoon jälkeen.
EK:n vertailu on salolaisesta näkökulmasta imartelevaa luettavaa. Mikä menestystä voi selittää?
EK:n johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan Salon seudun tuloksessa pistää silmään erityisesti tasaisuus. Seutu kerää tasaisesti pisteitä kaikilla osa-alueilla, eikä ole huono missään.
Ranking perustuu tilastovertailuun, jossa käytetään aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja ja jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes tuloksesta perustuu yrityskyselyyn.
Salo saa hyviä tuloksia esimerkiksi tilastoissa, joissa verrataan yritysten lukumäärää, yrittäjyyttä ja yritysten seudullisia toimintaedellytyksiä.
Lyhyesti: Salo on korkean yritysaktiivisuuden alue, ja sen yrittäjät ovat keskitasoa tyytyväisempiä kuntapäättäjiinsä.
– Salon seudulta vastasi 38 yritystä, joissa on yhteensä yli tuhat työntekijää. Joukossa on pienempiä ja isompia yrityksiä. Meidän aineistomme perusteella näkyy, että joukossa on enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä, Jari Huovinen kertoo.
Kaikkiaan EK:n kyselyyn vastasi maanlaajuisesti 2 193 EK:n jäsenyritystä ympäri maata. Yrityksissä on kaikkiaan yli 165 000 työntekijää.
Yrityksille tehdyssä kyselyssä on pyritty selvittämään kolmea peruskysymystä.
Päätöksenteko kunnissa mittaa muun muassa, miten yritysten hankkeet etenevät ja miten kunnissa tehdään yritysvaikutusten arviointeja.
Yrityksiltä on kysytty myös, onko niillä mahdollisuuksia osallistua palveluiden tuottamiseen julkisten hankintojen kautta. Lisäksi on arvioitu, onko erilaisille ja eri tilanteissa oleville yrityksille tarjolla yrityspalveluita.
– Salon seudulla ehkä suurimpia kehittämiskohteita ovat yrityspalvelut. Pitkän linjan pk-yritysten vastauksista voi päätellä, että siellä ehkä koetaan, ettei heitä kuulla riittävästi, Jari Huovinen sanoo.
EK:n kuntarankingin mukaan kunnat saivat kyselyssä mittaushistorian korkeimmat arvosanat, ja yrityksiltä tuli omille kunnille selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Se ei silti tarkoita, että asiat olisivat priimakunnossa. Seutukuntien väliset erot ovat myös hyvin pieniä.
– Vaikka menestys on hyvä, Salon seudullakin on kehitettävää kaikilla osa-alueilla, Jari Huovinen korostaa.
Huovinen kannustaa kuntia avoimeen ja rakentavaan keskusteluun tulosten juurisyistä.
Hänen mukaansa selitystä menestykselle tai sen puutteelle haetaan usein ensin kuntien yrityspalveluista tai kehitysyhtiöiden toiminnasta. Niillä on vaikutusta, mutta tyytymättömyys voi kummuta muualtakin.
Yritysten antamassa vapaassa palautteessa tuli ilmi esimerkiksi yritysten turhautumista paikalliseen poliitikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön.
Yritysten näkökulmasta ongelmat näkyvät poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona.
Kuntaranking 2023: Seinäjoki taas ykkönen
1. Seinäjoen seutukunta (sijoitus 1. vuonna 2021)
2. Rauman seutukunta (2.)
3. Salon seutukunta (3.)
4. Tampereen seutukunta (8.)
5. Turun seutukunta (4.)
6. Porvoon seutukunta (uusi)
7. Helsingin seutukunta (5.)
8. Lahden seutukunta (11.)
9. Ylä-Savon seutukunta (12.)
10. Jyväskylän seutukunta (6.)
Salo kolmas kaupunkivertailussa
Kuntaranking-aineiston perusteella on tehty myös suuntaa antava vertailu, jossa on pantu paremmuusjärjestykseen 20 Suomen suurinta kaupunkia. Suluissa on sijoitus vuonna 2021 ja perässä kunnan saamat pisteet.
1. Seinäjoki (1.) 71 pistettä
2. Espoo (2.) 68
3. Salo (3.) 63
4. Vantaa (4.) 60
5. Helsinki (5.) 56
6. Tampere (9.) 56
7. Lahti (8.) 54
8. Vaasa (10.) 52
9. Jyväskylä (6.) 51
10. Joensuu (7.) 49
11. Turku (11.) 46
12. Rovaniemi (13.) 43
13. Kuopio (14.) 41
14. Hämeenlinna (15.) 41
15. Oulu (12.) 33
16. Pori (17.) 29
17. Kouvola (18.) 28
18. Lappeenranta (16.) 28
19. Mikkeli (19.) 24
20. Kotka (20.) 20
Miten tässä nyt näin kävi. Aivan toisenlaisen kuvan saa Salon Yrittäjien yhdistyksen kirjoittelusta?
Tekstaripalstallakin lentää kahvit näytölle.
Mitä ja mistä on niitä tilastoja kerätty kaupungin virkailijoiden toimesta ja tiedot koottu siten, että kaikki näyttää hyvin menevän. Yrittäjien tiedot ja tuntemukset ovat tosiasiaa siitä, miten heillä menee ja miltä tulevaisuus näyttää.
Nämä vetovoiman arvioinnit tuntuvat hyvin sattumanvaraiselta.
Jos tarkastellaan moottoritie- ja junayhteyksiä Helsingistä, teollisten toimitilojen edullisuutta, asuntojen halpaa hintatasoa, ruuhkattomuutta eli käytännössä väen vähyyttä, sekä puolueiden muuttuneita voimasuhteita, Salo on varmasti elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimainen. Toinen asia sitten on, moniko yritys käytännössä saapuu Saloon hyödyntämään näitä seikkoja, löytyykö täältä nuorta osaavaa työvoimaa, ja minkälainen vastaanotto uusille yrityksille Salossa ennestään toimivien vanhojen yritysten keskuudessa on. Asukaslukukaan ei vaan ole tahtonut kasvaa, edellä luetelluista vetovoimatekijöistä huolimatta.
Yrittäjiä on Salossa ollut aina hyvin paljon. Asukasluku on kasvanut paljon siihen mitä se oli vaikka parikymmentä vuotta sitten.
Mikseivät ne yrittäjät työllistä?
Toki joka pienimmänkin maalaiskunnan asukasluku on kasvanut, jos vertailuvuosi haetaan riittävän kaukaa historiasta ja ennen kuntaliitoksia. Salon kukoistuksen päiviä nähtiin viimeksi vuonna 2012. Siitä lähtien väki on vähentynyt ja asuntojen arvo laskenut jotakuinkin tasaista tahtia. Liiketilojakin on nyt tyhjänä ennätysmäärä monien pienyritysten lopetettua tai muutettua vilkkaammille markkina-alueille. Kysymys kuuluukin, aikooko joku kääntää suunnan.
Salo ei kukoistanut Nokian aikoina. Työllisyys ei ole hyvinvoinnin mittari. Nyt on paljon paremmin.
Näppärästi lisääntyi 25.000:sta 55.000:een, mutta sitten tulikin peliin työntövoima.
Tarkistas luvut. Salolaisia on pari tuhatta vähemmän kuin 20 vuotta sitten.
Salon asukasmäärä kasvoi kun ympäristökunnat liitettiin siihen.
Se johtuu varmaan siitä kun Salo on Turun ja Helsingin valtien varrellä. Muita kasvukeskuksia Kemiö, Paimio, Lohja ja jonkun verran Raaseporin suuntaa. Ehkä paras tekijä on kun täällä on nykyään tilaa ja paljon tyhjää toimistotilaa ja kaikenlaisia kiinteistöjä. Tyhjät rakennukset on hyvä vetovoima, ei tarvitse rakentaa, halvat vuokrat.