Salon keskustassa on vireillä toistakymmentä kaavamuutosta, joissa tavoitellaan asuinkerrostalon rakentamista. Hankkeissa puhutaan yhteensä sadoista uusista asunnoista (SSS 3.2.).
Viime vuosina tehdyt kaava-aloitteet on listattu kaupungin uudessa kaavoituskatsauksessa vuodelle 2023.
Salon maankäyttöpalveluiden johtajan Raimo Inkisen mielestä aloitteiden suuri määrä kertoo, että kiinteistönomistajilla on kiinnostusta investoida. Kaupunki taas haluaa edistää rakentamista.
Lähtökohta on lupaava.
Uusien asuntojen rakentaminen on ollut Salossa pitkään verkkaista. Suurin syy lienee kaupungin asukasluvun laskussa, joka on jatkunut toistakymmentä vuotta.
Samaan aikaan Salon kaupungin toimintaa ovat värittäneet talouden tasapainottaminen ja säästöt.
Säästöjen ja eläköitymisten takia Salon kaavoitusosasto on supistunut pieneksi. Hankkeet eivät etene, koska tekijöitä ei ole.
Käänne tapahtui viime kunnallisvaalien jälkeen. Poliittiset päättäjät alkoivat puhua, että keskustaan on saatava torninostureita.
Kunnallisessa elämässä muutokset vaativat aikaa, ja asioiden pitää edetä tietyssä järjestyksessä.
Salossa saatiin joulukuussa hyväksyttyä uusi strategia. Siinä mahdollistava kaavoitus nostettiin yhdeksi kaupungin kärkihankkeista.
Mikä tärkeintä, päättäjät ovat antaneet korjausliikkeeseen rahaa.
Kaupunki varautui talousarviossaan neljän uuden työntekijän palkkaamiseen. Virat ovat tulossa hakuun alkuvuoden aikana.
Kaavoitus kuuluu Suomessa aloihin, joissa kärsitään työvoimapulasta. Salokaan ei voi olla varma, että se saa avoimiin virkoihinsa hakijoita.
Kaupungin on varauduttava mahdollisuuteen, että kaavoituksen edistäminen on hoidettava osin ostopalveluilla. Konsulttien käyttöä on perinteisesti karsastettu, ja kaavoitus on haluttu pitää omissa käsissä.
Tilanteessa, jossa Salon keskustan asuntorakentaminen näyttäisi orastavan virkistymisen merkkejä, pitää miettiä ensisijaisesti asiakasnäkökulmaa.
Kiinteistönomistajien investointihalukkuus on hyödynnettävä, eikä kaupunki voi myydä ei-oota sillä verukkeella, ettei se saa palkattua työntekijöitä.
Kerrostaloasuminen itsessään ei herätä kaupungin keskustaa kukoistukseen. Asunnot ovat koteja. Kodeissa tarvitaan kotirauhaa. Silloin ympärille ei enää halutakaan yleisiä paikkoja ohikulkevine ihmisineen. Näin on hiljentynyt muun muassa Helsingin keskusta, kun liikaa asumista tuotiin liian keskelle kaupunkia. Kaupunki on nimensä mukaan kauppapaikka. Asuinalueet ovat erikseen.
Kaupungit ovat hallinnon, kirkon, oikeuslaitoksen, sivistyksen ja kaupan keskuksia.
Helsingin keskusta tyhjenee hintojen ja autoilun vaikeutumisen vuoksi. Aika paljon on väkeä, joka mieluummin kerrostalossa asustaa.
Höpöä, siellä Helsingin keskustassa Aleksanterinkadulla ei ole ikinä asunut kuin pormestari, joku talonmies ja Domus Litoniissa pari asukasta. Kallio tai Kamppi eivät ole keskustaa, ja lisähuomiona perushelsinkiläisenä voisin sanoa, että Kallio tai Punavuori eivät ole mitään hienostoaluetta, eivätkä ole ikinä olleetkaan kuin junantuomien mielissä.
Salolaiset käyvät Lidlissä ja ostavat vaatteensa netistä. Kukaan vähääkään raamattua lukenut ei kuulu kirkkoon, joten sitäkään ei keskustassa tarvita. Miten olisi jos jätettäisiin rakentamatta ja säästettäisiin rahat tulevaan käyttöön, jos vaikka joku keksisi uuden Nokian ja sitten aloitettaisiin keskustan uudelleen suunnittelu ja rakennustyöt. Nyt Salo ei kaipaa rakentamista.
Salon keskustan rakennuskanta sen ikäistä ja kuntoista että 90% pitäisi rakennuksista vetää caterpillarilla tasaiseksi!! Sama kyllä koskee suurinta osaa myös eri asunalueita, asuinalueiden rakennuskanta alkaa olemaan yli 50-vuotta vanhaa ja homeista purkukuntoista rakennusta täynnä!!!
Saloon ei kannata rakentaa,ei edes muuttaa,työttömyys hurjaa,rikollisuus/huumeongelma rehottaa,poliisia yleisesti ei täällä Salossa ei edes kiinnosta,kuoleva kaupunki valtavine ongelmineen.
Asunto myynnissä,eikä ketään kiinnosta vanha -75 rakennettu remonttitarpeessa oleva rakennus.