Salo on säästynyt rajulta velkaantumiselta, vaikka kaupunki on ollut taloudellisesti tiukoilla jo toistakymmentä vuotta.
Viime vuoden tilinpäätösennusteen mukaan Salolla oli vuoden 2022 lopussa lainaa 84,7 miljoonaa euroa.
Uutta pitkäaikaista lainaa ei otettu vuoden sisällä yhtään, ja vanhoja lainoja lyhennettiin 16,5 miljoonalla eurolla.
Asukaskohtainen lainamäärä väheni 309 eurolla ja oli vuoden lopussa 1 660 euroa asukasta kohti.
Luku jää alle puoleen Manner-Suomen kuntien keskiarvosta, joka oli jo edellisvuonna lähes 3 500 euroa asukasta kohti.
Salon lainamäärä on heilahdellut viime vuosina sadan miljoonan euron molemmin puolin.
Vuonna 2014 käytiin 114 miljoonassa eurossa, mikä tarkoitti silloisella asukasluvulla 2 100 euroa asukasta kohti.
Lainamäärä pieneni kolmen vuoden ajan ja painui vuonna 2017 jo 87,5 miljoonaan euroon. Sen jälkeen käyrä kääntyi jälleen kasvuun.
Vuonna 2019 Salolla oli lainaa 112 miljoonaa euroa eli 2 161 euroa asukasta kohti.
Koronavuodet ja valtion apupaketit ovat parantaneet kaupungin tilinpäätöksiä, ja lainamääräkin on laskenut kolme vuotta peräkkäin.
Kaupunkilaisen näkökulmasta velkamäärä on valtava, on summa alle tai päälle sadan miljoonan euron.
Salolaista hapottaa ehkä vähemmän, jos lukuja vertaillaan muihin samankokoisiin kaupunkeihin.
Asukasluvultaan Saloa pykälää pienemmässä Kotkassa pitkäaikaista lainaa oli vuoden 2021 tilinpäätöksessä 261 miljoonaa euroa eli 5 095 euroa asukasta kohti.
Salon edelle asukasluvussa nousseella Porvoolla lainaa oli runsaat 140 miljoonaa euroa eli 2 744 euroa asukasta kohti.
Samaan kokoluokkaan kuuluvalla Mikkelillä on lainaa 298 miljoonaa euroa eli 5 721 euroa asukasta kohti.
45 000 asukkaan Lohjalla lainaa oli 193 miljoonaa euroa eli 4 200 euroa asukasta kohti.
Salon eteläisellä naapurilla Raaseporilla lainaa oli 111 miljoonaa euroa eli 4047 euroa asukasta kohti.
Entä takaukset esimerkiksi kaukolämpöyhtiössä, ja entä kuka takaa jätteenpolttolaitoksen sadan miljoonan velat?
Meinaatko jätteenpolton olevan riskibisnes,jätteet ja niiden tuottaminen ihmisiltä ei lopu.
Kierrätysastetta pitäisi nostaa, jäte on kauppatavaraa.
Siinä mielessä jätteen poltto on riskibisnes.
Investoija. Onko niin, että Salo ei oikein tiedä, mitä tarvitsee. Siksi ei investoida, eikä tarvita velkaa. Vanhuspalvelut lienevät sinoa selvä poikkeus tästä.
Seuraava hallitus tuskin tulee syöttämään kunnille sellaista määrää rahaa, että niillä lyhennetään velkoja. Taisi olla valtion nykyinen velkamäärä jo 7000 €/henkilö lapset ja vanhukset mukaanlukien. Tavallisella salolaisella perheellä on siis oikein hyvä keskiluokan henkilöauto velkataakkana. Vain maksusuunnitelma puuttuu.