Susien kiima-aika on alkamassa helmikuussa. Se saa nuoret sudet liikkeelle, ja susihavainnot yleistymään.
– Havaintoja alkaa tulla paljon, kun nuoret sudet lähtevät laumasta, perniöläinen luontoharrastaja Jarmo Markkanen huomauttaa.
– On tärkeää, että ihmiset eivät tyydy pelkästään puhumaan susista, vaan ilmoittavat havainnoistaan riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille. He kirjaavat havainnot riistakeskuksen suurpetohavaintojen Tassu-järjestelmään, joka mahdollista susikannan arvioimisen.
Perniön suunnalla puhutaan seitsemän suden laumasta tehdyistä havainnoista. Markkanen sanoo niiden olevan peräisin marraskuulta, jolloin maassa olivat ensimmäiset hyvät lumet ja jäljet näkyvissä. Lauma on liikkunut muun muassa Kiskossa, Perniössä ja Tenholassa.
– Sudet ovat kiertäneet Villilästä Ervelän, Tuohitun ja Ylikulman tienoille, Markkanen kertoo marraskuun jäljistä.
– Myöhemminkin on tullut ilmoituksia laumahavainnoista, mutta niitä ei toistaiseksi ole kirjautunut Tassu-järjestelmään.
Viime aikoina susihavaintoja on ilmoitettu myös Kiikalasta. Alustavien veikkausten mukaan alueella nähty susi on Somerniemen laumasta.
Susi saattaa herättää kuumia tunteita, mutta Suomen riistakeskuksen Kiskon piirin petoyhdyshenkilö, salolainen Anders Fagerholm kehottaa panemaan jäitä hattuun, ottamaan rauhallisesti ja selvittämään asioita luotettavista lähteistä.
– Jos kohtaa suden tai epäilee sellaisen liikkuvan alueella, kannattaa ottaa yhteys paikalliseen petoyhdyshenkilöön. Meidän nimemme löytyvät riistakeskuksen nettisivuilta.
Fagerholm sanoo, että ilmoittamiskynnys tuntuu nousseen. Hän kannustaa tarttumaan rohkeasti puhelimeen.
– Parempi soittaa meille kuin uskoa kuulopuheita tai sosiaalista mediaa, jossa asiat usein vääristyvät, Fagerholm painottaa.
Hän muistuttaa, että jälkiä tutkittaessa kulkutapa kertoo usein eläimestä enemmän kuin yksittäiset jäljet.
Sekä Anders Fagerholm että Jarmo Markkanen kuuluvat Salo–Raaseporin susireviirialueen yhteistyöryhmään.
– Tärkeintä työssä on tiedon välittäminen. Tieto liikkuu eri tahoja edustavien ryhmäläisten välillä, ja tarvittaessa tiedotamme muillekin, Fagerholm toteaa.
Susireviirityöryhmä kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa.
– Käymme läpi, mitä susirintamalle kuuluu. Käsittelemme huolet ja päivänpolttavat asiat. Mukana ovat niin lampurit, metsästäjät ja poliisi kuin riistanhoitoyhdistysten edustajat ja luonnonsuojelijatkin. Viimeksi ryhmään on liittynyt kaupunki koulukyytien takia. Pyrimme kartoittamaan muuttuvaa susitilannetta, Fagerholm sanoo.
Hän painottaa, että ryhmässä on tärkeää puhua rehellisesti.
– Susireviirityöryhmässä ei ratkaista asioita, vaan otetaan ne puheeksi ja tarvittaessa yhteyttä muihin tahoihin. Tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia tilannetta päällä. Aika harvoin sellaisia onkaan, Fagerholm huomauttaa.
Hän toivoo, että susireviirityöryhmät tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä myös keskenään pysyäkseen ajan tasalla susiasioissa.
– Somerniemen ja Paimion vastaperustetut reviirityöryhmät ovat alkaneet rakentaa omia verkostojaan.
Murheet jäivät petoaitojen taakse
Sudet liikkuvat lähellä lammastilaa, mutta väistävät sähkölankoja.
Salo–Raaseporin susireviirin yhteistyöryhmän koollekutsuja, kiskolainen Anna-Maria Lamminen kasvattaa lampaita. Tilalla on myös hevosia, aasi, kanoja, kissoja ja koira.
– Susista ei ole ollut mitään murhetta sen jälkeen, kun rakensimme petoaidat ja pidämme ne kunnossa, Lamminen kertoo.
– Osa laidunten aidoista on matalampia ja harvemmalla lankavälillä, mutta niitä käytetään vain päivällä. Yönsä eläimet viettävät aina turvallisissa olosuhteissa. Sudet liikkuvat lähellä, mutta sähkölankoihin ne eivät koske.
Sudet tappoivat Lammisen kaksi lammasta silloin, kun reviiri oli muodostumassa seudulle.
– Emme olleet osanneet varautua, eikä meillä ollut vielä petoaitoja, hän kertoo.
– Sen jälkeen kuljetimme eläimet aina hämärän tultua sisälle, kunnes saimme aidat rakennettua.
Anna-Maria Lamminen on kohdannut suden sekä hevosen, lampaiden että koiran kanssa, mutta tilanteet ovat olleet rauhallisia.
– Olemme pysähtyneet ihastelemaan sutta, ja susi on jäänyt välimatkan päähän haistelemaan ja katselemaan. Siitä se on siirtynyt rauhassa metsään, hän kertoo.
– Hevosen kanssa jatkettiin tyynesti matkaa. Laidunaitojen sisäpuolella olleet lampaat pysyivät koko ajan rauhallisina.
Lamminen toteaa koiran olevan erittäin kiinnostunut susien tuoksuista, joten sen kanssa on oltava tarkkana. Koira ulkoilee aina valvottuna, eikä sitä päästetä yksinään edes käymään ulkona.
Perheen lapset ovat kulkeneet metsän läpi kilometrin matkan koulubussille.
– Kaikki on sujunut ongelmitta. Meidän näkökulmastamme susista ei ole haittaa. Nautimme luonnossa liikkumisesta ja maaseudun rauhassa asumisesta, Lamminen korostaa.
Sudet puhuvat radiossa helmikuussa
Ohjelmaa on äänitetty muun muassa Salossa ja Somerolla.
Salo–Raaseporin susireviirillä ja Somerolla Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä sekä Kirkkonummella, Helsingissä, Humppilassa ja Hailuodossa äänitetty radioessee Eläinharha – Eläimet eivät puhu esitetään Yle Radio 1:ssä sunnuntaina 19. helmikuuta.
Linnut laulavat, lehmät ammuvat, sudet ulvovat ja koirat haukkuvat, mutta ihmisen määritelmän mukaan vain ihmisellä on kieli ja eläimet ääntelevät. Radioesseessä kirjailija, suomalaisen eläinoikeusliikkeen perustaja Mia Takula ja äänisuunnittelija, muusikko Ellen Virman pohtivat eläinten puhetta ja miettivät, puhuvatko ne sittenkin, voivatko eläimet osata jopa useampia kieliä ja ymmärtävätkö ne enemmän ihmisen viestintää kuin ihminen niitä. Asiantuntijoiden avulla selviää, miten ja mistä susi, kurki ja härkä puhuvat.
Ohjelmassa kuullaan salolaisen Jarmo Markkasen äänityksiä susiperheen keskusteluista.
– Minulla on satoja äänitteitä vuodesta 2014 alkaen. Käyn kuukausittain tallentamassa susien ääntelyä. Nykyisille äänityslaitteille vain tuuli on ongelma, hän sanoo.
Takulan ja Virmanin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa ohjelmassa yritetään ylittää lajien välisen kommunikaation rajoja myös soittamalla somerolaiselle Nunnu-härälle ja humppilalaiselle Kookka-kurjelle Virmanin näille säveltämää musiikkia. Radioessee tulee kuunneltavaksi myös Yle Areenaan.
