Poliittista päätöksentekoa varten olisi pitänyt suunnitella tukia, jotka mahdollistaisivat kohdennetut ja tuloihin perustuvat kertaluonteiset tuet, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvosto vuosiraportissaan.
Arviointineuvosto katsoo, että viime vuonna lisämenot sotilaallisiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin tarpeisiin ovat todennäköisesti olleet välttämättömiä, kun taas esimerkiksi ylimääräiset lapsilisät eivät sitä ole olleet.
Neuvoston mukaan osa uusista puolustusmenoista ja muista harkinnanvaraisista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja.
Lisäksi arviointineuvosto arvioi, että tuet kohonneiden sähkönhintojen kompensoimiseksi ovat olleet aiheellisia haavoittuvimmassa asemassa oleville kotitalouksille.
– Sen sijaan sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen on kohdentamaton toimenpide, eikä sillä tavoiteta tehokkaasti eniten tuen tarpeessa olevia kotitalouksia, arviointineuvosto sanoo raportissaan.
Kahdella seuraavalla hallituskaudella sopeutustarve 1-1,5 miljardia vuodessa
Talouspolitiikan arviointineuvosto iski pöytään myös karut luvut julkisen talouden sopeuttamisesta seuraavien hallituskausien aikana. Arviointineuvoston mukaan seuraavan kahden hallituskauden aikana julkista taloutta on sopeutettava 1–1,5 miljardilla eurolla vuosittain.
Laskennallisesti tämä tarkoittaisi jopa 12 miljardin sopeutuksia. Valtiovarainministeriö (VM) on aiemmin arvioinut, että sopeutustarve on yhdeksän miljardia euroa seuraavan kahden hallituskauden aikana.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko Vilmunen ei ottanut suoraan kantaa siihen, miten sopeutus on tehtävä, sillä se on poliittinen päätös.
Arviointineuvoston mukaan VM:n ja sen arviot ovat samaa suuruusluokkaa.
– Numerot eivät ehkä ole ensisijainen viesti, vaan ennen kaikkea se, että painetta on aika merkittävästi julkiselle sektorille, Vilmunen sanoi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi raportin julkistustilaisuudessa pitävänsä VM:n ja arviointineuvoston näkemyksiä sopeutustarpeesta perusteltuina. Hän sanoo, että menot ja tulot ovat epäsuhdassa ja asia pitää korjata.
– Samalla sanon, että siitä tulee uskomattoman vaikeaa. Tuo arvio ei ota tarpeeksi huomioon sitä, että entä jos ulkoiset kriisit eivät olleetkaan vielä tässä, Saarikko sanoo.
Hän lisää, ettei puhu ainoastaan suhdanteista, vaan myös sellaisista ulkoisista shokeista, joita tällä vaalikaudella on ollut.
– Sellainen riski on ikään kuin jatkuvasti olemassa.
Valtiovarainministeri lisäksi painotti, että toivottavasti vaaleissa keskusteltaisiin muustakin kuin leikkauslistoista.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolestaan sanoi SDP:n julkistaessa talouspoliittiset linjauksensa, että hän pitää erittäin tärkeänä, että sopeutustoimet ovat kytköksissä kansainväliseen suhdannetilanteeseen.
– Mikäli olemme menossa kohti taantumaa ja suhdannetilanne heikkenee nopeasti, juuri silloin leikkaustoimilla saadaan enemmän haittaa kuin hyötyä aikaiseksi, hän sanoo.
Marin kuitenkin lisäsi SDP:n olevan valmis mittaviinkin sopeutustoimiin sekä tulosopeutukseen että menosopeutukseen.
Veronkevennyksiin vähän mahdollisuuksia, työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma
Arviointineuvoston raportissa todetaan, että veronkevennyksiin on tulevina vuosina hyvin vähän mahdollisuuksia. Raportin mukaan mahdolliset veronkorotukset olisi suunniteltava hyvin, sillä huonosti kohdennetut veronkorotukset voivat heikentää kannustimia ja johtaa kasvun hidastumiseen.
– Veronkorotuksiin voidaan pyrkiä esimerkiksi lopettamalla joidenkin tuotteiden verottaminen alemmalla arvonlisäverokannalla, rajoittamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia ja korottamalla kiinteistöverotusta, raportissa sanotaan.
Vaikka hallituksen työllisyystavoitteeseen on hallituskauden aikana päästy, työmarkkinoita vaivaa raportin mukaan kohtaanto-ongelma eli se, että työntekijät ja työnantajat eivät kohtaa. Vilmunen sanoi, että ammattitaitoisen työvoiman puute ei ratkea kotimaisin resurssein.
”Lisäbudjetissa näkyy hyvinvointialueiden valuvika”
Hallitus pääsi tiistaina sopuun lisäbudjetista. Vuodenvaihteessa aloittaneille hyvinvointialueille esitetään kehysten puitteissa tälle vuodelle yhteensä 500 miljoonan euron lisärahoitusta.
Hyvinvointialueille maksettavasta rahasta 350 miljoonaa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista ensi vuoden maksatuksesta. Lisärahoitus maksettaisiin kevään aikana. Tämä vaatii lakimuutosta.
Kokonaan uutta rahaa sote-palveluihin on siis 350 miljoonaa euroa.
Arviointineuvosto on aiemmissa raporteissaan katsonut hyvinvointialueiden rahoitusmallin olevan siinä mielessä ongelmallinen, että raha hyvinvointialueille tulee suoraan valtioilta. Neuvoston varapuheenjohtaja, julkistalouden professori Jukka Pirttilä sanoo, että hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, joka toisi niille menokuria.
– Tässä (lisäbudjetissa) näkyy ehkä ensimmäistä kertaa tällainen jonkinlainen valuvika, joka hyvinvointialueilla on, Pirttilä sanoo.
Vilmunen on samoilla linjoilla. Hän sanoo ison kysymyksen olevan se, turvaako rahoitusmalli hyvinvointialueilla riittävät kannusteet siitä, että niissä pystytään pitämään menokuria.
Viivi Salminen
