Salon tapahtumakoordinaattoriksi valittu Karolina Blom sanoo tunteneensa tehtävän omakseen heti, kun näki sitä koskevan hakuilmoituksen.
– Luin niitä vaatimuksia tyyliin ”joo, tuon mä osaan, tuota mä olen tehnyt, ja tuotakin…” Tää on ihan mun homma! Ihanaa, että tulin valituksi!
Blomilla on takanaan parinkymmenen vuoden työura kulttuurin moniottelijana. Hän on tullut salolaisille tutuksi näyttelijänä, mutta cv:stä löytyy paljon muutakin: Lasten laulukaupungin toiminnanjohtaja, 12 vuotta sairaalaklovnina, juontaja, ääninäyttelijä, valmentaja ja kulttuurituottaja.
– Lasten laulukaupunki oli hyvä koulu ison tapahtuman järjestämiseen. Tiedän, mitä sellaisen pystyttäminen vaatii sähköistä alkaen. Se helpottaa, kun alan myymään Saloa tapahtumanjärjestäjille. Kaikki, mitä olen tehnyt parinkymmenen viime vuoden aikana, auttaa minua tässä työssä.
Karolina Blomin suuri etu kahden vuoden pestissä on, että hän tuntee Salon kulttuurielämän ja sen tekijät hyvin. Kotikentän opetteluun ei mene aikaa.
– Täällä on aktiivinen kolmas sektori, ja voimme olla superylpeitä, mitä tämänkokoisessa kaupungissa tapahtuu, hän ynnää.
Salolaisia omaleimaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Taiteiden yä ja kurpitsaviikko, Esa Rannikon ”ihanan hullu idea”, josta kasvoi valtavia ihmisjoukkoja vetävä tapaus.
Salossa on järjestetty suuria urheilutapahtumia Jukolan viestistä SM-viikkoon, ja kesätorstaisin järjestettävät iltatorit tunnetaan pitkin maata. Kaupungissa on monenlaista tapahtumaosaamista ja tekijää.
– Tässä on vain taivas rajana, mitä voimme tehdä!

Salon tapahtumakoordinaattorin tehtävä on uusi, ja sen työnkuva on määritelty tarkoituksella siten, että seinät ovat leveällä ja katto korkealla.
Karolina Blomin tehtävänä on koota Salon nykyiset tapahtumat yhteen ja koordinoida niitä. Sen lisäksi pitäisi myydä Saloa ulospäin, jotta kaupunkiin saataisiin lisää suuria tapahtumia ja elämää.
– Olen iloinen, että Salo on tässä etupellossa. Tapahtuma-ala on kasvava trendi, ja kaupungeissa ymmärretään jo, mikä merkitys niillä on paitsi asukkaiden hyvinvoinnille, myös paikallisten yritysten taloudelle.
Tapahtumat eivät ole pelkkiä tapahtumia. Niiden synnyttämillä mielikuvilla markkinoidaan koko Saloa paitsi matkakohteena, myös asuinpaikkana ja työpaikkana.
– Jos saamme profiloitua kaupunkia niin, että ”vitsi siellä Salossa tapahtuu kaikkea”, se voi tuoda meille jopa lisää asukkaita, Blom hehkuttaa.
Blom sanoo haluavansa tehdä tapahtumakoordinaattorina yhteistyötä kaikkien salolaisten tapahtumajärjestäjien kanssa ja etsiä synergiahyötyjä – sekä kulttuurin että urheilun saralla.
– Urheilu ja kulttuuri, ne molemmat ovat kulttuuria! Kumpaakin tarvitaan, ja mielestäni riitely ja vastakkainasettelu eivät johda mihinkään. Yhteistyö ja keskustelu johtavat, ja asioiden asiallinen esille tuominen, hän alleviivaa.
Blom sanoo, että hänellä on kontakteja muiden kaupunkien toimijoihinkin. Hän toivoo voivansa tehdä yhteistyötä myös heidän kanssaan, jakaa ideoita, keskustella ja sparrata.
– Haasteet ovat samat, mutta mitä voisimme tehdä yhdessä.
Tapahtumien järjestäminen vaatii aikaa ja suunnittelua. Karolina Blom arvelee, että tulevan kesän tapahtumista suuri osa on jo lyöty lukkoon. Ensi talvikauteen ja seuraavaan kesään pystyy vielä vaikuttamaan.
– Teen parhaani, että edesautan Saloa valovoimaisemmaksi tapahtumien kaupungiksi ja helpotan tapahtuma-alan toimijoiden tekemistä. Haluan tietysti tehdä työni niin hyvin, että tapahtumakoordinaattorin pesti Salossa jatkuu kahden vuoden kokeilun jälkeenkin.
Blom aikoo heittäytyä talvilomaviikolla alkavaan pestiinsä kaikella tarmollaan, mutta muistuttaa, että yksi ihminen ei muuta maailmaa. Hän toivoo, että kaikki osallistuisivat talkoisiin, jotta Salosta saadaan levitettyä myönteistä kuvaa ulospäin.
– Mielestäni jokaisella kaupunkilaisella, tapahtuman järjestäjällä ja harrastajalla on vastuu siitä, mitä puhumme tästä kaupungista.
Olikohan nyt ihan tarpeellinen virka? Mikä on kulttuurisihteerin tehtävä?
Tapahtumakoordinaattorin virka Saloon? Turussa sen ymmärtää, ympyrät ovat laajemmat, mutta Salo?
Kaupungilla tuntuu olevan ideologia sama kuin SDP:n Antti Rinteellä: ”rahaa on”. Jos sitä kaupungilla on, sitä voisi käyttää esimerkiksi katuverkon kunnostamiseen.
Rahaa on, jouluvalot sammutettiin aikaisin, mutta katuvalojen annetaan palaa valoisaan aikaan ja yöllä. Periferiassa ei yöllä tarvita katuvaloja, vanhojen valojen aikaan olikin muutaman tunnin sammuneena, nyt palavat koko yön ja aamun. Illalla syttyvät liian aikaisin. Ja kukaan ei välitä. Paljon olisi kirveellä töitä Salossa.