Turun tunnin junan rakentamisesta palautuu yhteiskunnalle veroina ja palkkatuloina noin 750 miljoonaa euroa, kertoo Gaia Consulting Oy:n tekemä selvitys.
Selvityksen mukaan hanke tuottaa valmistumiseensa asti työllisyyttä lähes 15 000 henkilötyövuoden edestä, palkkatuloja noin 700 miljoonaa euroa sekä verotuloja kunnille ja valtiolle 263,2 miljoonaa euroa.
– Kokonaisinvestoinnista noin 750 miljoonaa euroa palautuu jo rakentamisen aikana yhteiskunnalle veroina ja palkkatuloina. Investointi jakautuisi useammalle vuodelle ja rakentaminen on tarkoitus tehdä osissa, kertoo Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Turun Tunnin Juna Oy:n tiedotteessa.
Selvityksen tiedot perustuvat hankkeen yleissuunnitelmaan, jossa ratasuunnittelun ja rakentamisen kustannuksiksi arviointiin yhteensä kolme miljardia euroa. Arviota on oikaistu päivittämällä inflaatio- ja varauskertoimia sekä tiettyjä kustannuseriä, joten selvitys on laadittu 3,8 miljardin euron investoinnille.
– Yhtiön oma kustannusarvio koko hankkeen toteuttamiselle on valmisteilla. Alustava vaihteluväli on 3,4–4,0 miljardia euroa. Suunnittelun edetessä ja aikataulun sekä kustannustason täsmentyessä saamme luonnollisesti tarkemman arvion. Kartoitamme parhaillaan ratkaisuja kustannustason optimoimiseksi, sanoo Turun Tunnin Juna Oy:n talousjohtaja Ari-Pekka Niemelä tiedotteessa.
– Selvityksen tulokset osoittavat, että hankkeella on merkittävät vaikutukset taloudelliseen toimeliaisuuteen jo ennen valmistumistaan. Liikennöinnin alkaessa aluetalousvaikutukset ulottuvat elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin radan vaikutusalueella, Ottavainen sanoo tiedotteessa.
ELSA-rata tarvitaan. Se tekee Helsinki-Espoo-Lohja-Salo-Turku -vyöhykkeestä ns. helminauhakaupungin. Rata on 20 km suorempi kuin nykyinen. Rantarataa ei ole järkeä korjata, sen pohjat ovat pelkkää mutaa.
ELSA-radan pohja on ihan sitä samaa mutaa. Turha sinne on velkarahoja sulloa.
Ainakin Salon osuus on samaa mutapohjaa, paaluttamista tarvitaan ja paljon. Niinkuin Karjalasta Varsinais-Suomeen asumaan tullut mies tokaisi: ” ne on kaikki mutapäitä siellä 😀” Onkohan kukaan vielä laskenut kuinka paljon paaluja lyödään maaperään? Vai jos tulee yllätyksiä, onko niitä otettu huomioon?
Mistä saamme tuon määrän rakentajia? Eiköhän ne palkkatulot valu jonnekin muualle kuin seudun kuntiin. Alkupätkä Turussa on jo tuplannut arvioidut kustannukset, samalla kertoimella pitää korottaa muidenkin pätkien kulut jolloin saamme miljardeihin jo yhden lisänumeron alkuun.
15000 ei tarkoita ”tuota määrää” rakentajia. Se on koko hankkeen määrä, jakautuen monelle vuodelle.
Todellakin merkittävä ja huomionarvoinen uutinen. Lisäksi, kun ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Salon ja Turun välinen osuus kuntoon niin eiköhän varmasti kaikki junat pysähdy Salossa. 🙂
Miksi näissä Tunnin juna -jutuissa on aina kuvituksena kapea yksiraiteinen rata? Suunniteltu uusi rata on kaksiraiteinen ja sen molemmille puolille tulee huoltotiet. Linjan leveydeksi varataan noin 60 metriä, kun jutun kuvituskuvassa on tuskin 10 metrin väylä. Käykää ottamassa uusi kuva vaikka Orimattilan kohdalta Lahden suunnan raiteelta.
Paljon maksaa, ei se haittaa kun Suomella on rahaa ja saahan sitä velkaa maailmalta.
Kumpi vetääkään voiton, kun verrataan Tunnin junan ja Wittusenin Inkooseen suunnittelemaa terästehdasta?
Heittomerkit otsikossa olivat täsmälleen oikeassa kohdassa.
Uutisessa unohdettiin mainita, mikä taho palkat maksaa. Se on julkinen sektori eli veronmaksajat.
Yhtä hyvin voisimme laittaa ”raisiolaiset” keräämään vaikka marjoja ja sieniä kuukausipalkalla ja saisimme verotuloja. Ja jotain myös pakkaseen.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin, kerätyistä marjoista ei kylläkään tarvitse maksaa myytäessä tuloveroa.
Niin on, mutta siitä palkasta joutuu maksamaan. Näinhän tämä systeemi nykyään toimii. Tietysti, jos niillä raisiolaisilla onkin yritys. Ne saa kaikki vähentää verotuksesta.
Hiukan perspektiiviä antaa se, että radan kustannuksilla pyörittäisi Sotea 2 kuukautta ja Soten lisäkulut viime vuoteen verrattuna ovat myös jo samaa luokkaa. Taannoisessa selvityksessä korjauskuluja tulisi merkittävämmin vasta 50 vuoden päästä. Siihen mennessä Sote on kuluttanut reippaasti yli 1000 miljardia verorahoja.