Salon työttömyysaste oli tammikuussa 9,5 prosenttia. Asia ilmenee Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiistaina julkaisemasta työllisyyskatsauksesta.
Salossa oli tammikuussa yhteensä 2 219 työtöntä työnhakijaa. Määrä on pudonnut selvästi viime vuoden tammikuusta (-128), jolloin työttömiä oli 2 347. Joulukuussakin työttömiä oli vielä 2 318, joten työllisten määrä on kohentunut kuukauden aikana liki sadalla.
Someron työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli kaupungissa yhteensä 312, kun joulukuussa heitä oli 308 ja viime vuoden tammikuussa 272. Salon seutukunnassa oli täten 88 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuosi sitten.
Salon ja Someron yhteinen työttömyysaste oli tammikuussa 9,4 prosenttia. Lukema on Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi korkein: edelle ehätti vain Turun seutukunta, jonka työttömyysasteeksi merkittiin 9,5 prosenttia. Toki työttömiä työnhakijoitakin (15 562) oli huomattavasti enemmän Turun seudulla kuin muualla maakunnassa.
Koko maan työttömyysastetta (9,8 prosenttia) ovat edellä niin Turun ja Salon seutukunnat kuin Varsinais-Suomi yleensäkin (9,2 %). Varsinais-Suomessa oli tammikuussa yhteensä 21 047 työtöntä työnhakijaa, kun maanlaajuisesti heitä oli 258 000. Lukema on 15 700 pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Työttömyysaste Salon seudun kunnissa tammikuussa
- Kemiönsaari 7,7 prosenttia (9,0 % tammikuussa 2022)
- Koski 7,1 % (7,8 %)
- Marttila 7,6 % (6,0 %)
- Paimio 5,0 % (5,1 %)
- Salo 9,5 % (10,1 %)
- Sauvo 4,8 % (4,2 %)
- Somero 8,8% (7,5 %)
Salon väkilukuun vain pieni muutos
Salon väkiluku kasvoi tammikuussa viidellä hengellä. Kaupungin alueella asui tammikuun lopulla 50 974 ihmistä, kun viime vuoden lopussa vastaava lukema oli 50 969.
Uusia salolaisia syntyi tammikuussa 29 ja vastaavasti kaupunkilaisia menehtyi 51. Luonnollinen väestönlisäys oli siis 22 asukasta pakkasella. Kuntien välisessä nettomuutossa (+33) ja nettomaahanmuutossa (+10) Salo jäi sen sijaan plussalle.
Työttömyysaste laskee kun osa työnhakijoista pakotetaan työllisyyskoulutukseen määräajoin vaikka ei itse haluaisikaan, vaikka olisi nuorena koulunsa käynyt.
Tai ovat lähteneet muualle töihin.
Näinhän se on. Ex-noksut ovat eläkkeellä tai muuttaneet pois kun töitä ei Salossa ole.
Onko työllisyyskoulutus muka huono asia jos sillä koulutuksella mikä jo on ei saa töitä? Ikävä jos ala mihin tarjoavat koulutusta ei kiinnosta, mutta kyllä kai luulisi löytyvän joku muu kiinnostava ala, jossa vielä kaiken lisäksi olisi työntekijäpulaa.
Ei työllisyyskoulutus ole tae työpaikasta, sillä työhaastattelussa nuoremmat ohittavat iäkkäämmän tai heitä ei kutsuta edes haastatteluun. Nykyajan työnhaku on sellainen prosessi, että Luojalle kiitos, viime vuosituhannella, alkaen 1960-luvulta, ei juoksutettu erilaisten konsulttien ryhmähaastatteluissa.