Varsasta ratsuksi: Syö kuin hevonen

0
Reino-varsa heinäkatoksella syömässä heinää verkosta. Heinäkatoksessa heinä pysyy kuivana, vaikka sataisikin, eikä hevonen tallo sitä jalkoihinsa. Kuva: SSS/Katri Henttonen

Reino-varsan päivät kuluvat pitkälti syödessä, mikä on sille luonnollista. Luonnossa hevoset laiduntavat eli syövät pieniä määriä ruohoa miltei koko ajan. Hevosilla on kokoonsa nähden pieni mahalaukku, josta erittyy koko ajan mahahappoja. Hevosen pitäisikin saada rehunsa useina pieninä annoksina, jotta sille ei tulisi ruuansulatusongelmia.

”Syö kuin hevonen” on yleinen sanonta, joka on oikeastaan aika lailla harhaanjohtava. Sanontaa käytetään usein sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen syö paljon ruokaa, mutta hevoset eivät tosiaan syö kerralla paljoa. ”Syö kuin hevonen” tarkoittaakin lähinnä sellaista, joka napostelee koko ajan jotain.

Hevonenkin pyrkii toteuttamaan tätä sisäsyntyistä jatkuvaa syömistarvetta, vaikka tarjolla ei olisikaan sille sopivaa syötävää. Hevoset saattavat ruuan puutteessa alkaa jyrsiä esimerkiksi karsinan seiniä tai syödä hiekkaa.

Meillä hevoset asuvat pääsääntöisesti pihatossa eli ne saavat itse valita ovatko ne sisällä vai ulkona. Heinää niillä on saatavilla käytännössä koko ajan, mutta aivan vapaasti ne eivät pääse heinää syömään vaan hevosilla on käytössä niin sanotut heinäkatokset, joissa heinää on tarjolla verkoista.

Heinäverkot hidastavat hevosten syömistä, ja lisäksi ne vähentävät heinäkatosten kanssa huomattavasti heinähävikkiä. Heinäkatosten huono puoli on se, että niissä hevosten asento syödessä ei ole luonnollinen. Luonnossa hevoset nyhtävät ruohoa maasta, kun taas heinäkatoksen ideana on pitää heinä poissa maasta, jotta hevoset eivät sotke sitä jaloillaan syömäkelvottomaksi.

Heitänkin hevosille välillä osan heinästä pieninä tukkoina maahan ympäri tarhaa ja lisäksi hevoset pääsevät talvisinkin ”laitumelle”, josta ne nyhtävät olematonta ruohoa, mutta ovatpahan ainakin niille luonnollisessa asennossa pää alhaalla.

Hevoset puuhastelevat mielellään myös oksien parissa. Ainakin meillä hevosten ehdotonta herkkua on haavan kuori. Kuva: SSS/Katri Henttonen

Toinen hevosiin yhdistettävä harhaanjohtava sanonta on ”helppoa kuin heinänteko”, sillä jokainen heinää viljelevä tietää, että heinänteko on kaikkea muuta kuin helppoa.

Sanonta on sarkasmia, sillä ”helppoa kuin heinänteko” tarkoittaa jotain, mikä ei ole lainkaan helppoa. Heinää viljelevä tuskailee muun muassa sen kanssa, että koska on hyvä ajankohta kaataa heinää ja koska se kannattaa paalata ja kerätä. Ja kaikki vaivannäkö saattaa olla turhaa, kun paikalle osuu koko kesän kovin ukkoskuuro ja vastakaadettu heinä jää peltoon.

Heinä muodostaa ehdottomasti pääosan hevosen ruokavaliosta, joten sen laatuun pitää kiinnittää huomiota. Heinästä kannattaa tehdä rehuanalyysi, josta löytyy tietoja muun muassa heinän sisältämän energian määrästä, sulavuudesta ja valkuais- ja sokeripitoisuuksista. Esimerkiksi liian korkea sokeripitoisuus on hevoselle vaarallista ja altistaa muun muassa kaviokuumeelle.

Laajemmassa kivennäis- ja hivenaineanalyysissä analysoidaan kalsium, kalium, fosfori, magnesium, natrium, kupari, mangaani, sinkki ja rauta. Eli hevosen heinästä puhuttaessa itse asiassa oikeastaan mikään ei ole helppoa ja yksinkertaista.

Sarjassa seurataan Reino-nimisen suomenhevosen kasvua ja kehitystä varsasta ratsuksi.