Hoitokoira Bella alkaa haukkua kohdatessaan Tammenmäen tutuilla metsäpoluilla vieraita kulkijoita. Kohta tässä kohtaa Aarnionperällä on kahdeksan hehtaarin hakkuuaukko, kun Salon kaupunki hoitaa metsiään. Ennakkoraivaus harvesteria varten on jo tehty.
– Aivan hirvittävää, cockerspanielia ulkoiluttava Helena Varjus puuskahtaa.
Opetusneuvos Varjus ei halua, että lähimetsä kaadetaan. Kapina Salon kaupunkia vastaan kuuluu kytevän myös muissa Otonkadun ja Huippulankujan taloissa.
Tammenmäen juurella asuva Teuvo Vessman on alkanut kerätä mappiin perusteluja, miksi Salon olisi syytä luopua päätehakkuusta. Vessman puhuu kunnallistekniikan työpäällikön kokemuksella. Hän on virkamiehenä vastannut 1 300 hehtaarin metsäomaisuudesta.
Pikkukäpylintu kilkattaa. Ristinokka pesii tähän aikaan vuodesta ennen kuin kuusen siemenet karisevat kävyistä. Mäkeä kiertävät polut ovat vielä jäässä. Lumi on tallottu talvella tiukkaan. Lähistön asukkaat pitävät Tammenmäkeä virkistysmetsänä.
Vessman harppoo eteenpäin mappi kainalossa.
– Salon kaupungille olisi hirvittävän hyvää peeärrää, jos se säilyttäisi Tammenmäen virkistys- ja ulkoilukohteena mieluiten niin, ettei sitä hakattaisi ollenkaan.
Teuvo Vessman jäi pari vuotta sitten eläkkeelle Vihdin kunnan palveluksesta, mutta hänen kotinsa on ollut Aarnionperällä jo kauan.
Vessman on vastannut länsiuusimaalaisen kunnan talousmetsistä, tehnyt lukemattomia puukauppoja ja ollut myös mukana arvioimassa mahdollisia suojelukohteita.
– Jos tällainen kohde olisi ollut Vihdissä, sen olisi annettu olla rauhassa. Olisimme tienneet, ettei hakkuu menisi läpi, Vessman arvioi.
Salon kaupunkikehityslautakunta päätti vuoden 2023 puukaupoista joulukuussa. Samaan asiakohtaan oli niputettu eri puolilta Saloa kolme aluetta, yhteensä 26,6 hehtaaria. Tammenmäellä tehtäisiin avohakkuu uudistuskypsässä talousmetsässä. Perttelin Kärrissä ja Halikon Märynummella kysymys oli harvennuksesta ja ensiharvennuksesta.
Puuta kertyisi noin 2 700 kuutiota.
”Kaikkien leimikoiden sijaintia ja hakkuutapaa on tarkasteltu suhteessa muuhun maankäyttöön, muun muassa asutuksen läheisyyteen, virkistysarvoihin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen”, esityslistassa luki.
Vain Metsä Group oli jättänyt tarjouksen kaikista kolmesta kohteesta. Se oli valmis maksamaan puutavarasta yhteensä 131 800 euroa. Lautakunta hyväksyi pystykaupat.
Metsäkeskus kirjasi metsänkäyttöilmoituksen 7,91 hehtaarin avohakkuusta 20. helmikuuta. Teuvo Vessman sai tietää asiasta puolivahingossa kohdattuaan Metsänhoitoyhdistys Salometsän metsurin.
Vessman pysähtyy sammaleiseen rinteeseen ja kaivaa mapistaan oikorataosayleiskaavan vuodelta 2020. Tammenmäki mainitaan siinä monta kertaa. Vessman poimii kaavatekstistä kohtia, joissa lukee geologisesti erittäin arvokas, maisemallisesti hyvin merkittävä ja biologisesti merkittävä.
– Tätä kaikkea kaupunki ei ole huomioinut!
Teuvo Vessman ei ole kahlitsemassa itseään kettingeillä tukkipuihin. Hän miettii päätehakkuun vaihtoehtona esimerkiksi pienaukkohakkuita. Kymmenkunta pienaukkoa tekisi kolme hehtaaria. Missään tapauksessa hakkuu ei saisi ulottua niin lähelle kallionlakea kuin nyt on aiottu.
– Metsän käsittelylle ja aikataululle pitäisi ottaa aikalisä ja etsiä vaihtoehtoja. Jos tämän annetaan mennä läpi sormien, eikä oteta parturointiin mitään kantaa, peli jatkuu ja vaikutus voi ulottua muihinkin kohteisiin, Vessman varoittaa.
Salon kaupungilla on lähes 2 500 hehtaaria talous- ja virkistysmetsiä. Hakkuita ohjaa metsänhoitosuunnitelma, joka tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Kaupungingeodeetti Ari Vainio tietää, että ihmiset ottavat kerkeästi yhteyttä metsätöistä.
– Hoito voi tuntua kurjalta, mutta jos metsää ei jätetä aarnimetsäksi, niin jotain siellä pitää aina tehdä, jotta se pysyy terveenä ja kunnossa.
Salo kartoitti omistamansa metsät kaksitoista vuotta sitten löytääkseen arvokkaat elinympäristöt, joilla olisi suojeluarvoja. Metso-ohjelman mukainen inventointi tehtiin myös Tammenmäessä.
– Kohde ei ollut kartoituksen mukaan sellainen, että se olisi kiinnostanut valtiota. Luokittelimme sen sitten normaaliksi talousmetsäksi, jota hoidetaan, Vainio toteaa.
Luontoarvojen perusteella Tammenmäestä tunnistettiin 1,1 hehtaarin pala, joka merkittiin mahdollisten Metso-kohteiden luetteloon kakkosluokan kohteena.
Salon kaupunki omistaa Tammenmäestä karkeasti puolet. Metsätilan länsiraja halkoo kalliomäen lakea, jonka toista puolta hallinnoi Varsinais-Suomen ely-keskus. Valtio pitää kahdentoista hehtaarin kiinteistöä mahdollisena vaihtomaana jonkin toisen alueen hankkimiseksi luonnonsuojelualueeksi.
Ely-keskuksen mukaan Tammenmäki voi tosin tulevaisuudessa olla myös mahdollinen suojelukohde, jos sopivaa vaihtokauppaa ei tule tarjolle.
Halikon Kärävuoren maastossa tehtiin samanlainen törkeä metsänperkuu Salon kaupungin toimesta. Hieno ulkoilu- ja marjastusalue pilattiin suurilla metsäkoneilla kulkukelvottomaksi savivelliksi josta vesi nyt ohjautuu vieressä olevien pientalojen tonteille. Perkuujätteet jätettiin korjaamatta pois ja lisäksi tehtiin frisbeegolfrata melkein asukkaiden takapihoille. Kaikki tämä tehtiin lähialueen halikkolaisia asukkaita kuulematta. Mielestäni kelvotonta toimintaa kuntalaisia kohtaan. Nykyvirkamiehet bunkkereissaan viis veisaavat vanhojen asukkaiden viihtyvyydestä ja mielipiteistä.
Niinpä. Kaupunki tekee mitä lystää yhteisellä omaisuudella ja samalla yrittää suitsia yksityisten maanomistajien oikeuksia toimia parhaaksi katsomallaan tavalla heidän omalla maallaan. Ja nuo byrokraatit muka toimivat meidän parhaaksemme. Niinhän ne meille yrittävät vakuutella, jotta tulisivat aina valituksi uudelleen.
Eikös ne perkuujätteet osaltaan lisää luonnon monimuotoisuutta? Eli toimivat aikaa myöden erilaisten ötömöttiäisten koteina.
Kaupungin metsät,kaupungin tontti,kaupunki määrää.
Kaupunki on mielestäni kaupungin asukkaat ja he ovat päättäjiä. Viranhaltijat ovat kaupunkilaisilla töissä joten mielestäni työnantajienkin mielipiteitä pitäisi viranhaltijan kuulla ja toteuttaa. Jos metsää hakataan muutaman metrin pääss tontinrajasta, olisi mielestäni oikeudenmukaista asiasta etukäteen informoida ja jopa tiedustella asukkaiden ajatuksia touhusta.
Nii se on totta ovat meillä töissä.
Mehän olemme edustajamme sinne itse valinneet keiden pitäisi valvoa palkollisiamme.
Nämä nykyiset edustajamme varmaan siunanneet hankkeen.
Salon metsiin on tehty hoitosuunnitelma. Sen mukaan mennään. Muut kuin nyt hakattavan alueen naapurit voi edellyttää taloudellisesti kestävää omaisuuden hallintaa. Kenen toiveita pitäisi noudattaa?
Olen ehdottoman kielteisellä kannalla metsän hakkuuseen Tammirinteessä.
Nyt pitää niiden henkilöiden jotka vastaavat kaupungin metsien hoidosta, tulla julkisuudessa esittämään perustelut toimilleen. Herää kysymys onko kaupungin geodeetilla riittävä metsien hoidon tuntemus?
Ei ole tarvetta mihinkään erityiseen esiintuloon. Metsiä hoidetaan ammattilaisten laatiman suunnitelmaan perustuen ja sen kaupunki on hyväksynyt.
Hakattava alue ei ole taloudellisesti millään tavoin merkittävä kellekään. Aarnionperällä on tuhottu jo aivan riittävästi upeaa lähiluontoa kulkukelvottomaksi raiskioksi, jossa ei voi enää kävellä, mm Katinkallion vieressä ja jo Tammenmäen eteläpuolella. Sitä ei enää saa takaisin. Onneksi Aronmäki on jo suojeltu. Avohakkuu noin kauniilla alueella on vastoin kaupungin strategiaa ja juuri päivitettyjä arvoja. Toivon että valtuutetut puuttuvat asiaan ennen kuin tuho tehään.