Jos yleisön silmistä valuvat kyyneleet, se ei ole itkua vaan tunnevettä. Sitä ei kannata hävetä. Itku kuristaa kurkkua, mutta tunnevesi ei.
Näin ajattelee näyttelijä Susanna Haavisto. Hän on tottunut näkemään yleisön reaktiota eläytyessään Edith Piafiksi tästä kertovassa musiikkidraamassa.
– Piafin lauluihin saa heittäytyä. Olen teksti- ja ajatuslähtöinen laulaja, ja vaikka lauluissa kerrotaan rakkaudesta, niissä on aina joku särmä tai kulma. Parhaimmillaan käyn näyttämöltä vuoropuhelua yleisön kanssa. Se on ihan huippua, Haavisto kertoo.
Ranskalainen laulaja Edith Piaf on kulkenut Susanna Haaviston matkassa jo 20 vuotta. Haavistosta tuli Piaf ensimmäisen kerran Valkeakosken kaupunginteatterin Edith–musikaalissa vuonna 2003. Näytelmä pysyi ohjelmistossa kahden vuoden ajan.
Kun näytökset loppuivat, Haavisto päätti jatkaa Piafin kanssa.
– Esityksestä jäi minuun kiinni yksi repliikki: Pakko saada laulaa. Se yhdistää meitä. Syvällisesti.
Haavisto teki yhden naisen esityksen, joka solmii yhteen sekä Piafin että hänen oman elämänsä käännekohtia. Hänen käsikirjoittamansa ja ohjaamansa Piaf! – Pakko saada laulaa -musiikkidraama nähdään Teatteri Provinssissa 26. maaliskuuta.
– Esityksessä puhutaan elämästä, rakkauksista ja pettymyksistä, mutta kaikkein tärkein teema on ääni ja laulamisen tarve – pakko.
Kun musiikkidraama sai ensi-iltansa vuonna 2005, Haavistoa säesti iso bändi. Vuosien mittaan esitys on pidentynyt, mutta muusikkojen määrä vähentynyt. Nykyisin musiikista vastaa haitaristi Mari Kätkä.
– Haitari on aivan olennainen osa Piafin musiikkia, Haavisto huomauttaa.
Alkujaan Piafin hahmo tuntui Haavistosta vuorenkokoiselta haasteelta näytellä. Piaf on ikoninen hahmo, jolla oli raskas elämä ja suuri ääni.
– Tajusin, että minun on suhteutettava oman elämäni kokemukset häneen. Minulle on tapahtunut suuria asioita, minua on satutettu ja minullakin on ollut suuria murheita. Minun elämässäni ei ole ollut morfiinin piikittämistä, mutta löysin oman elämäni kipupisteet, joiden kautta pääsin nahkautumaan rooliin.
Haavisto kuvailee Piafia hylätyksi tytöksi, joka huusi yksinäisen lapsen äänellä ja etsi ihmisiltä alati hyväksyntää. Miehistä Piaf haki isähahmoa.
– Laulamisen pakko meni hänen kohdallaan välillä tuskaksi asti. Hän sanoo tekstissäni, että ” mä olin uskovainen, ja mä palvoin ja palvelin mun yleisöä. Mä olin täysin riippuvainen mun yleisön hyväksynnästä! Lava on mun kirkkoni.” Sitä se hänen kohdallaan varmasti oli.
Myös Haavisto on kohdannut laulamisen tuskan. Hänen äänihuulensa ovat alun alkaen olleet vialliset, ei suorat vaan käyrät, mutta siitä huolimatta hän joutui vuosikymmeniä laulamaan omalle äänialalleen liian korkealta. Kokemus äänen menetyksestä ja äänihuulioperaatiosta on osa Pakko saada laulaa -esitystä.
Haavisto päätti Valkeakosken Edith–näytelmän aikaan, ettei hän enää koskaan laula väärästä sävellajista.
– Piafin kappaleet on sovitettu minun äänelleni sopiviksi. Ääneni on tumma ja matala. Etsin lauluihin oman ääneni klangista Piafin soundin. Oli pakko!
Musiikkidraamassa kuullaan myös muutamia Haavistolle itselleen tärkeitä kappaleita muun muassa Michel Legrandilta. Suurin osa Piafin teksteistä on Esko Elstelän käännöksiä. Haavisto on kirjoittanut muutamiin aiemmin suomentamattomiin kappaleisiin tekstit sekä kahteen tuttuun lauluun uudet suomalaiset sanat.
– Aina kun laulan, toivon, että osun ihmiseen.
Piaf! – Pakko saada laulaa -esitys Teatteri Provinssissa sunnuntaina 26.3. klo 16, Salorankatu 5–7, Astrumkeskus.
40-vuotisjuhlakiertue jatkuu syksyllä
Susanna Haavisto, 65, koki viime syksynä lonkan tekonivelleikkauksen komplikaatioineen. Kotisairaalassa hänen ikätoverinsa, sairaanhoitaja, kysyi näyttelijältä vieläkö hän lauleskelee.
– Vastasin, että ei, en lauleskele vaan laulan.
Haavisto viettää parhaillaan 40-vuotistaiteilijajuhlaa ja kiertää Suomea Elämä kassiin -konsertin kanssa. Kassiin on pakattu Haaviston muistoja, joita hän kertoo musiikin lomassa. Kiertue jatkuu syyskaudella.
– Etenkin Miksi-levyni on viisi–kuusikymppisille naisille tärkeä.
Laulajan ja näyttelijän kalenteri on toistaiseksi täynnä. Hän on ollut mukana käsikirjoittajana, laulujen sanoittajana ja näyttelijänä Kysy siskoilta -musikaalissa, joka sai ensi-iltansa toissa vuonna Turun kaupunginteatterissa. Esitys saa uuden ensi-illan marraskuussa Espoon kaupunginteatterissa.
Hänellä on myös työn alla kolmen hengen musikaali sekä ikuisuusprojekti, romaani, jota hän on kirjoittanut harvakseltaan kymmenen vuoden ajan.
Haaviston toiveena on, että aikaa olisi myös oman musiikin tekemiseen yhdessä miehensä, säveltäjä Juha Tikan kanssa.
– Haaveilen, että saisin oikeasti kirjoitusrauhaa. Nyt elän kahden–kolmen viikoittaisen keikan ruljanssia. Kirjoitustyöt menevät väkisinkin ensi vuoden puolelle. Haluaisin myös olla summuna lapsenlapsilleni. Ja ihan vaan olla eläkeläinen ja pyöräillä pian saapuvalla sähköpyörällä, Susa-mummu eli summu kertoo.
Susanna Haavisto
- Näyttelijä, laulaja, joka on ollut mukana muun muassa tv-sarjoissa Naapurilähiö, Soitinmenot ja Ivalo
- Kahdeksan soololevyä, joista yksi koostuu Edith Piafin musiikista
- Käsikirjoittaja, säveltäjä ja sanoittaja, tehnyt sanoituksia myös muille artisteille
- Suomen ensimmäinen Unicefin hyvän tahdon lähettiläs
Edith Piaf
- Oli maailmankuulu ranskalainen laulaja ja yksi tunnetuimmista chanson-tulkitsijoista
- Tunnetuimpia kappaleita muun muassa La vie en rose, L’hymne à l’amour, Non, je ne regrette rien. Kappaleet on levytetty suomeksi nimillä Ruusuinen hetki, Hymni rakkaudelle ja En kadu mitään.
- Päätyi autokolarin jälkiseurauksena käyttämään morfiinia ja alkoholia, joista hän tuli riippuvaiseksi
- Kuoli 47-vuotiaana maksasyöpään
- Lähde: Wikipedia
