Salolaisehdokkaat ajautuivat tiistaina useissa kysymyksissä kahteen leiriin, kun yhdeksän puolueen ehdokkaat kohtasivat Salon Seudun Sanomien vaalitentissä.
Plazassa pidetty tilaisuus keräsi mukavasti väkeä kuuntelemaan paikan päälle, minkä lisäksi iso joukko katsojia seurasi suoraa lähetystä. Tallenne on edelleen nähtävissä SSS:n verkkosivuilla.
Kuumaksi vaaliaiheeksi noussut Tunnin juna -hanke sai osakseen sekä pontevaa vastustusta että kannatusta.
Kokoomuksen Anu Aaltonen on sitä mieltä, että uusi oikorata olisi ennen kaikkea investointi.
– Kun tehdään tulevaisuusinvestointia, me kynsin hampain pidetään kiinni siitä, että meidän maakunnan saavutettavuus ja kilpailukyky säilyy ja paranee, sanoo Aaltonen.
– Rahat, joita ei käytetä investointiin, eivät siirry käyttötalouteen. Mahdollisuus 30 prosentin EU-rahoitukseen myöskin menetetään.
Salon kenties tunnetuin oikoradan vastustaja, vasemmistoliiton Timo Lähteenmäki on puolestaan vakuuttunut hankkeen turhuudesta.
– Tunnin juna -hanke on pysäytettävä. Jos ja kun se tehdään, voimme miettiä raideliikenteen kehittämistä.
SDP:n Saku Nikkanen on jo aiemmin nostanut esiin ratalinjauksen siirtämisen moottoritien läheisyyteen. Hänen mielestään uusi asemapaikka antaisi enemmän mahdollisuuksia hyödyntää tonttimaata.
Liike Nytin Satu Paananen ei pidä uutta ratalinjausta realistisena vaan satsaisi rantaradan korjaamiseen.
– Jos oikorataa nyt ruvetaan suunnittelemaan alusta asti, niin rantarata on jo moneen kertaan hajonnut ennen kuin se saadaan valmiiksi.
Tunnin junaa suurempaa kannatusta panelisteilta sai kaksoisraiteen rakentaminen Salon ja Turun välille: tätä kannatti yhdeksästä ehdokkaasta kahdeksan. Vain KD:n Marika Hietanen vastusti ajatusta.
Yhteisymmärrystä ei saavutettu myöskään ympäristökysymyksistä.
Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö Saaristomeren ravinnekuormitusta vähentää maatalouteen kohdistuvilla sanktiolla. Osa vastasi kyllä, osa ei.
Kirkkaampaa Halikonlahtea voidaan tavoitella kansainvälistä yhteistyötä kohentamalla, sanoo keskustan Olavi Jantunen.
– Itä-Euroopan maiden maatalous, teollisuus ja vedenpuhdistusjärjestelmät ovat ainakin osin kohtuullisen vanhanaikaisia. Siellä on paljon sellaista, mitä pystyttäisiin yhteistyöllä Itämeren ympäristössä tekemään.
Yleisökysymyksen esittänyt Juhani Karhumäki halusi kuulla ehdokkaiden kannan metsiensuojeluun. Hän kysyi, miten ehdokkaat suhtautuvat kymmenen prosentin suojelutavoitteeseen paikallisella tasolla.
– En kannata. Kyllä me täällä Varsinais-Suomessa osaamme metsiä hoitaa ja suojella just niin kuin pitääkin, sanoo perussuomalaisten Mikko Lundén.
– Kymmenen prosenttia on erittäin hyvä tavoite. Tähän pitäisi saada askel askeleelta ohjelma, miten se saavutetaan, tämähän ei tule kerralla. Se pitäisi tehdä yhteistyössä metsänomistajien kanssa niin, että siitä tulee kannustavaa ja palkitsevaa, sanoo vihreiden Pasi Lehti.
– Se on mahdollista. Se, että metsiä suojellaan ei tarkoita, että ne jäävät oman onnensa nojaan. Niitä voi hyödyntää, vaikka ne suojeltuja ovatkin. Meillä on täällä Teijon kansallispuisto, muistutti RKP:n Camilla Sonntag-Wilenius.
Vaalikentillä valmistaudutaan parhaillaan loppukiriin.
Ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona ja jatkuu ensi tiistaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.
Miten valtion taloutta sopeutetaan? Paneelissa sanottua:
En ymmärrä, tunnin junaa ei kannateta, mut kaksoisraidetta kannatetaan. Menee siihenkin rahaa ja maita menetetään. Ei taida kukaan ehdokkaista asua välillä Turku-Salo, mutta asuu uuden radan linjauksen lähellä. Että nimby ajatus tässäkin takana. Kuka olisi niiden maanomistajien puolella keneltä se kaksoisraide lunastetaan? Tai meteli kaksinkertaistuu radan vieressä asuville, kun junia kulkeekin useammin?
Voitko kertoa miksi sinulle ei kelpaa uusi rata hitaammalla junalla?
Tuo omien nurkkien varjelu taitaa aiheuttaa sen, että seudulta menee vain yksi edustaja läpi. Kaksoisraide lohkaisee aika maltillisesti lisämaata, eikä tietenkään suoraan tuplaa liikennettä. Nykyjunien ”melu” on ohimennessään lähellä 10 sekunnin kuiskausta ja hitaammat paikallisjunat todennäköisesti vielä hiljaisempia. Peltolohkojen pirstaloituminen uudella ratalinjalla lienee todellisin harmin aihe.
Moni ehdokas oli valmis siirtämään radan rakentamisen parempaan taloudelliseen aikaan. Valitettavasti talouden korkeasuhdanne lisää selvästi varsinkin rakennuskustannuksia, jolloin hintalappuun saa silloin helposti lisätä miljardin. Joten rakennetaan heti ja VM:n laskelman mukaan maksetaan rataa 30 vuotta noin 150 miljoonaa/vuosi.
”VM:n laskelman mukaan maksetaan rataa 30 vuotta noin 150 miljoonaa/vuosi.” Noille summille löytyy paljon järkevämpääkin käyttöä, mistä on enemmän hyötyä suomelle ja Salolle. 150 miljoonaa joka vuosi tieteelle ja tutkimukselle lisää on paljon hyödyllisempää. Esimerkiksi Suomalaisen yliopiston kehittämä 3D tulostettava natrium ligniini akku kaipaa lisää rahoitusta. Se on saanut aivan typerryttävän vähän rahoitusta ja sillä olisi täydet mahdollisuudet uudeksi Nokiaksi, jos patentit ja valmistus sekä rojalttimaksut ymmärretään pitää Suomessa. Tällaiseenkään ei löydy rahaa. Toinen esimerkki on Suomalaisen yliopiston perovskiitti pohjaisten aurinkopaneelien kehitys ja valmistus. Perovskiitti osaa hyödyntää paljon laajemmin näkyvän valon ulkopuolisia taajuuksia aurinkoenergian muuttamiseksi sähköksi. Tämäkään tutkimus ei ole… Lue lisää »
Aidan seipäisiin mentiin. Jos tutkimukselta on odotettavissa kaupallista hyötyä, niin yksityinen rahoitus järjestyy heittämällä, muuten voi laittaa anomuksen kyseiselle momentille osoitettuihin ’toivotaan toivotaan’ rahoihin ja sitä kautta vihreää oksaa itselle.
Tarkoitus oli vain osoittaa tunninjunan pieni kustannus vuositasolla. Jo hallituspuolueiden keskenään joulurahoina jakamat lisäbudjetit ovat vuosittain moninkertaiset tähän verrattuna.
”Tarkoitus oli vain osoittaa tunninjunan pieni kustannus vuositasolla.”
Ei se ole mikään pieni kustannus. Pieni kustannus olisi tuossa tilanteessa 50 tuhatta euroa vuodessa.
Kustannus on liian suuri kun odotettavissa ei ole edes teoriassa sellaista mahdollisuutta, että yhteiskunnan kustannukset päättyisivät 30 vuoden kuluttua ja hanke tulisi toimeen omillaan.
Jos se olisi kannattavaa niin siihen löytyisi heittämällä yksityistä rahaa.
Tunnin junan rahat voidaan heittää mahdollisimman syvälle niihin sinun toivotaan toivotaan rahoille.
Äläpä unohda tavarajunia.
Niitäkin kulkee vielä toisinaan.
Ensinnäkin nk. ”tunnin juna” tulee maksamaan loppupeleissä n. 5 miljardia (kustannukset yleensä pettävät). Kaksoisraide rantaradalle tulee laskelmien mukaan maksamaan korkeintaan 1 miljardin. Kaksoisraide mahdollistaa osan junista pysähtyvän myös pikkuasemille esim. Piikkiö, Paimio, jopa Halikko tai Salo. Kohtaamiset poistuvat, tästä jo huomattava ajan säästö kiireisille.
Tuon suuruusluokan investoinneissa rahoituskulut ovat merkittävä osuus kokonaisuudesta. Kenen kristallipallo kertoo, millaiseksi summa lopulta nousee?
Juna ja juna. Eikö muuta mietittävää tosiaan ole? Taitaa salolaisilla olla kokonaisuutena asiat hyvin, kun suurin murhe ja pohdittava asia on meneekö junarata Lähteenmäen talon läpi vai ei.
Kaksoisraidetta ei tarvita, jos lähijuna liikenne toteutuu, pysäkit Salo-Hajala-Paimio-Piikkiö-Turku luovat ne tarvittavat ohituspaikat pikajunille. Lisäksi kun radan ohjausjärjestelmien digitalisaatio kehittyy niin ohittamiset ovat helpompia.
Kannatan muuten ajatusta, mutta olen skeptinen sen suhteen löytyykö niitä matkustajia todellisuudessa riittävästi. Matkustajia ei ollut riittävästi edes 80- luvun loppupuolen kulta- aikoina kun Salora-Mobira-Nokia kohosi täysiin voimiinsa. Miten niitä olisi riittävästi nytkään? Aikoinaan silloin Saloran- Nokian kulta- ajalla Perniön asemalta kulki vain muutama toimihenkilö Saloon junalla ja sieltä taksilla konttorille. Tuotannossa olevat vuorotyöläiset kulkivat busseilla tai omalla autolla, kun niillä pääsi lähemmäs työpaikan ovea ja Vainion liikenne halusi ymmärtää duunarin työaikoja ja vuorotyön vuoroja. VR ei ymmärtänyt niitä duunarin aikatauluja pätkääkään. Jos joku toimari sattuikin pääsemään aamulla junalla, niin kovin myöhään illalla ei sitten päässyt Salosta pois junalla kun… Lue lisää »
Täytyy kartoittaa ihmisten todelliset matkustustarpeet ja valmiudet vaihtaa kulkumuoto junaan. Asemien määrää lisäämällä ei saada kuin pienen osan matkat ovelta ovelle. Se ei siis ole mikään automaattiratkaisu, koska jo 2 km tuottaa ongelmia. Siksi pitää puhua matkaketjuista. Miten pääsee ovelta ovelle.
Yksi ratkaisu voisi olla mahdollisuus ottaa junan kyytiin polkupyörä, potkulauta tai vaikka mopo, jolla hoituisi matkat asemalta määränpäähän molemmissa päissä ja ilman varkaille altista säilytystä asemalla.
Jos ollaan riippuvaisia sekä junan, että bussien aikatauluista ja reiteistä, matkaketju jää monille aivan liian vaikeaksi ja yksityisauto on kilpailukykyisin kulkutapamuoto.
Urpolla on hyvä nimeämisehdotus matkaketju.
Kannattaako se ehdotus heti tyrmätä historiaan ja ihmisten uusiin tottumuksiin vedoten? Miksi kannattaa mitään edes ehdottaa kun se tyrmätään heti, mitä ihmeellisimmin verukkein? Muinoin kulki vitsinä erään liikkeen mainos ; ” miksi kannattaa elää, kun perttala hautaa halvalla”.
”Kannatan muuten ajatusta,” Miten saat tuosta kommentista tyrmäävän? Onko sinulla lukemisen ymmärtäminen lomalla. Historian pitäisi olla sitä varten, että siinä tehtyjä virheitä ei toistettaisi uudelleen. Esitä faktatietoa siitä, että jokin olisi muuttunut Salolaisten käytöksessä. Faktaa on, että Salossa invakortittomat terveet ihmiset vievät yhä invaparkkipaikkoja kun eivät viitsi kävellä kauempaa. Faktaa on, että salolaiset valittivat viime markkinoiden aikaan, ettei tahdo löytyä vapaita parkkipaikkoja. Kuitenkin alle kilometrin säteellä oli runsaasti parkkitilaa. Esimerkiksi kaupungintalon ohi radan alta kolmituotteen läheisyydessä. Terveet ihmiset eivät jaksaneet kävellä niin pitkälle. Faktatietoa on, että viime kesänä oli Salosta pienalusristeilyjä järjestettynä. Ensi kesänä ei ole, kun ei ollut tarpeeksi… Lue lisää »
Herne nenässä pitkään, saattaa ärsyttää. Siitä saattaa pahimmillaan tulla psyykkisiäkin oireita, kannattaa käydä poistattamassa. Siihen Nummenpalon ehdotukseen on helppo yhtyä ilman skeptisyyttä. Senkin kanssa jopa.
Olen Allanin kanssa samaa mieltä siitä, että ehdottaa saa, mutta ehdotuksessa pitää olla ajatus mukana. Ei yhteiskunta voi tehdä kallista investointia ja katsoa, toimiiko se. Tikkaa heittämälläkin pääsee parempaan lopputulokseen.
Meidän yhteisillä rahoilla tehtävä investointi pitää perustua kohtuullisen varmoihin laskelmiin ja suunnitelmiin eli perusteet junan kannattavuudelle täytyy olla olemassa. Allanin esimerkki matkaketjusta Märy-Hajala-Turku on hyvä esimerkki. Junan pitää kilpailla ovelta ovelle vievän oman auton ja moottoritien kanssa. Junalla kovin harvan matka näin onnistuu, jolloin kilpailuasetelma on heti vaikea ja vaatii ratkaisuja. Mikä on sinun ehdotuksesi tähän?
Yksityisauton käytön vaikeuttaminen ei vie kehitystä oikeaan suuntaan, vaikka se joillekin ensimmäisenä tulee mieleen.
Teillähän on idea; ”matkaketju Märy-Hajala-Turku”? Miksi huumorilla höystetyillä kommenteilla pelleillään? Te olette nyt esittänyt idean, kommenttien tasolla, nostakaa tasoa.
En ymmärrä, mitä tarkoitat.
Kuljetko sinä joka päivä Märystä Hajalan kautta lähijunalla jonnekin, jotta yrittäjät saavat matkustajia ja reitit kannattaviksi? Tässä kuitenkin kysyttiin sinun kulkuasi reitillä, jotta yrittäjä saisi edes yhden asiakkaan. Et vaivautunut vastaamaan. Olet alkanut arvostelemaan muiden kommentteja, mutta et itse vaivaudu nostamaan kommentointisi tasoa. Märystä tuulimyllyn kupeesta on omalta ovelta lyhyt matka moottoritielle ja sieltä Turkuun vaikkapa ostoskierrokselle Hansa kortteliin omalla autolla. Auto toriparkkiin ja maanalaista käytävää pitkin Hansakortteliin. Autossa ostosreissun saldo, eli ostetut tavarat kulkevat kätevästi mukana. Märystä tuulimyllyn kupeesta Hajalan kautta lähijunalla Turkuun asemalle ja sieltä Hansakortteliin matkaketju. Lähtö koti ovelta. Oma auto tai taksi ja ajomatka Hajalan tulevalle… Lue lisää »
Miksi nyt puhutaan Märystä, tuulimyllyistä ja ovelta ovelle kulkemisesta? Mielestäni Nummenpalon ehdotus, junan liikennöinnin kehittämiseksi oli hyvä. Ei ilmeisesti nyt ole kyse siitä millä kulkuvälineellä minä ja pari änkyrää liikkuu? Kyse on Tunnin junasta lähteneestä kommentista.
Unohdetaan Märy ja tuulimyllyt. Silti pitää tehdä analyysi lähijunan kannattavuudesta, pelkkä perustelematon ehdotus ei riitä.
Suuri osa salolaisten matkoista Turkuun ovat sellaisia, joissa oman auton kilpailukyky on junaa parempi johtuen juuri matkaketjusta. Muutama seisake ei tätä muuksi muuta. Tämä ongelma pitää taklata, jotta asiaa kannattaa edes miettiä.
Niin se on hyvä, mutta vain jos löytyy riittävä matkustaja pohja.
Parin matkustajan takia, sitä ei kannata edes pohtia.
Sitä kuitenkin joudutaan yhteiskunnan varoin tukemaan paljon reippaammin kuin linja-autoliikennettä.
Et näemmä lainkaan ymmärrä sen matkustusketjun perusajatusta tai et halua ymmärtää.
Yhteiskunnan rahoitukselle pitää laittaa jotkin ehdot, jotka pitää täyttää jos aikoo saada julkista tukea.
Jos paikallisjuna liikenne toteutuu täysi ilma yhteiskunnan tukea, niin minulle on saman tekevää jos junissa ei kulje yhtään matkustajaa.
Totta kai sillä on merkitystä millä kulkuvälineellä kuljetaan, kun sinäkään, et tunnustaudu tulevaksi matkustajaksi, niin siihen tuskin tulee riittävästi muitakaan matkustajia.
Salolaiset kulkevatkin sitten tulevaisuudessa, muutkin kuin minä joko linjurilla tai omalla autolla, kun pikajunat halkovat kaupunkia, pysähtymättä. Miksi Salossakaan olisi mitään asemaa. Turkulaiset ja helsinkiläiset pyyhältelevät vauhdilla kaupungin läpi. Se on sitä oikeaa kehittämistä.
Kerrotko nyt sen Puolan Nato-maksun? Ai niin, tietoa ei ole, vain salaliittoteorioita tyyliin markka takaisin.
En ymmärrä Puolan Nato-maksun yhteyttä maamme sisäpolitiikkaan, edes paikallisellakaan tasolla. Vuoden -63 jälkeisiä markka-aikaisia seteleitä olen säästänyt kaikkia kolme kappaletta, kolmelle lapselleni, muistoksi menneistä hyvistäkin ajoista. Nikkelimarkkojakin on purkillinen. Tulevat vaalit kiinnostavat ainakin minua nyt enemmän kuin Puolan Nato-maksut. Onhan sekin hyvä aihe ellei tosiaan muutakaan löydy.
Kun sitä niin levittelet ja kun kysyy, niin vaihdat aihetta. Ei kannata avautua joka asiasta, kun tietoa ei ole.
Metsänomistajat voivat vaiheittain vähentää polttopuiden toimituksia. Hajalassa se voidaan aloittaa leikkikentän tienoilta ja vähitellen laajentaa joka suuntaan.😘
Vaalipaneelissa kysyttiin myös ns. yleisökysymyksenä; Pitäisikö metsiä suojella 10 %. Esille sanottiin pääosin, että vapaaehtoisuuteen pitäisi perustua. Mielestäni pitää nostaa esiin jokamiehenoikeuteen perustuvaa suojelua – kun kansana kaikki valtiomme omistajia olemme. Se 10 % on hyvä tavoite, jolla vanhoja puita saataisiin jäämään metsiimme.
Vanhojen metsien osuus on ollut jo jonkin aikaa kasvussa.
Vanhat metsät voinee siellä sun täällä aikansa kasvaakin ja osin suojelualueilla, mutta vähiin jääneet vanhat ”puut” kun vanhoja metsiä sittemmin kokonaisuudessa kaatavat ja suojelualueet vain pieni osuus 10% tavoitteesta. Tavoitteena tulisi olla jokamiehenoikeuden laajennus laiksi, joka velvoittaisi joka hehtaaria isompiin metsiin jättämään esim. 10% vanhimmista puista jäljelle hakkuissa.
En ymmärrä jokamiehenoikeuden yhteyttä hakkuumääräyksiin. Mutta VMI-tiedoista nähdään, että vanhat metsät lisääntyy. Ei siis vähene, vaikka uutisoinnista toisenlaisia mielikuvia syntyykin.
Kerroppa vanhojen metsien määrä ja myös miten ne lisääntyvät. Metsä vanhenee samaa tahtia kuin kaikki muukin. Sadan vuoden päästä voi olla lisääntynyt, jos ei kaadettaisi. Jos tänä vuonna on kolme prosenttia vanhoja metsiä, niin miten se ensi vuonna on enemmän. Puu ei tule vuodessa vanhaksi. Politiikkomainen tapa tuo tilastojen tulkitseminen mieleisekseen, maalaisjärki on parempi vaihtoehto.
Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaita metsiä oli VMI 12 mukaan 418 000 ha. Uusimmassa tilastossa määrä oli kasvanut tuosta 6,5%. Myös lahopuun ja toisin kuin aikoinaan väitit, myös mustikan määrä ovat kasvussa.
Metsä ikääntyy vuodessa vuoden, kuten kaikki muukin. Yli 120 vuotiaita metsiköitä hakataan vähemmän kuin nuoremmat saavuttavat tuon rajan, joten määrä tietysti kasvaa.
Minusta tilastot on ainoa tapa tarkastella tilannetta. Tähän ei kannata maalaisjärkeä käyttää, tuloksena näyttää olevan todellisuuteen verrattuna päinvastainen käsitys.
En tiedä miten pätevä em. lukusi ollut: hehtaari 100 metriä x 100 metriä ja em. 10 x 10 = neliökilometriä, eli 418 000 jaettuna 100:lla = 4 180 neliökilometriä, eli 41,8 km x 100 km pinta-ala – lieneekö niin paljon Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaita metsiä, siis hakkaamattomana eikä yksittäisiä puita em. pinta-alalle? Se edellä kommentoimasi jokamiehenoikeuksista ymmärrykseesi: pitäisi lakiin kertomani kirjata, nythän jokamiehenoikeudet vaan ns. sopimuskäytäntöämme eikä kaikkien oikeuksia suojeluun metsissä ole – vaan korostettuna yksityisten omistusoikeudet laissa sekä niihin tavoittelemiaan korvauksia suojelusta keskusteluissa enimmäkseen painotettu.
Luvut perustuvat VMI-tilastoihin, eikä niitä tähän mennessä ole kyseenalaistettu. Toki monia vaivaa tieto siitä, että metsien tilanne on parempi, kuin julkisuudessa on tarve esittää. Mutta taustallahan on vain valtapeli, ympäristöliikkeiden etuja palvelee uhkakuvien luominen ja paisuttelu.
Jokamiehenoikeudet käsittelevät muiden oikeutta kulkea toisen mailla. Omistajan velvollisuutta suojella omaisuuttaan käsitellään muissa yhteyksissä.
Kotimaani ompi Suomi… Ja Suomen kansalaisina saamme kulkea Suomessa missä laki ei sitä kiellä. Ilman lain tulkintoja meistä useimmat myös kulkeneet omalla vastuullaan lain rajaamillakin alueilla. Kirjailija Panu Rajalakin meni mökkinaapurinsa pihapiiriin luvatta kun olivat riitaantuneet (muistaakseni oli em. tonttia ennen omistanutkin). Kameravalvonnallaan naapuri vei asian oikeuteen ja sakkoa lähestymiskieltoineen tuli. Videon lehtikuvissa Panu Rajala oli liikkeellä rehellisesti vahinkoa aiheuttamatta – siis onkohan tuomioistuimemme tulkinnat toisinaan ns. metsäänkin menneet…
Mielestäsi siis pitäisi saada vapaasti liikkua kotirauhan piiriin kuuluvilla alueilla?
Vapaasti sana sinun lisää, josta itse myös olet vastuussa. Kerroin: useimmat kulkeneet lain rajaamillakin alueilla – mutta järki ja häiritsemättömyys pitää säilyttää, mikäli ei vaikeuksia siitä hae (et kiistänyt itsekin kulkeneesi, muisteles vaan rehellisesti). MDI:n kysymys alla ei tässä osiossa kirjoittamaani sisälly, enkä siihen lisää kerro.
Kerrotko niistä yksityisistä rataliikenteen harjoittajista?
Samaa mieltä.
Minäkin haluan tietää.
Biletys on kyllä loppunut Salosta jo aikoja sitten. Jos lauantai-iltana kuuden jälkeen lähtee keskustaan ulos, kohtaa korkeintaan satunnaisen vesiselvän koiranulkoiluttajan. Puhumattakaan että lähtisi kymmenen jälkeen etsimään yöelämää. Kaupunki on silloin sikeässä unessa.
Varmaan nämä eläkeukot ja-akat on tyytyväisiä.Ei yöelämää,ei turhia junia ja vanhuksille asunnot torin varteen,nämähän on toiveet.Eipä kannata ihmetellä jos nuoret häipyy.Salostahan on tulossa iso vanhainkoti.Kun kaaupunki on täynnä eläkeläisiä niin kukas hoitaa työt?Ei taida tietokone aueta eikä lapio pysy satavuotiaan käsissä.Jos kerran vuodessa on joku kaupunkitapahtuma, niin johan alkaa valitus kun ei pääse kuudelta nukkumaan ja aamulla on roskia jokivarressa.Näin on koko kesä piloilla.
Kävin aamulla äänestämässä. Ruuhkaisalla äänestyspaikalla kaikki muut olivat arvioni mukaan yli 65-vuotiaita. Jonoissa keskustelunaiheena juna. Iltapäivällä käväisin Turussa ostoksilla, jossa kuljin sikäläisen äänestyspaikan ohitse. Väkeä oli myös paljon. Mutta pääasiassa nuorta, 20-40v ikäluokkaa. Äänestyspaikalta väki virtasi kahviloihin ja vaatekauppoihin, joissa vasta kuhinaa olikin. Turussa vaikutti siltä, että vaalien jälkeinen talouskasvu on jo alkanut ikään kuin etuajassa.
Salossa 20-40-vuotiaat on päivällä töissä.
Harmillista sinänsä, jos 20-30-vuotiaille nuorille ei ole Salossa opiskelupaikkoja. Varmasti ovatkin silloin päivällä töissä, tai Turussa opiskelemassa. Opiskelu on nykyään niin vapaamuotoista, että ehtii hyvin käydä päivällä äänestämässä. Toisaalta ei heidän ikäluokkaansa Salossa kyllä juuri iltaisinkaan näy. Toista oli nokiavuosina, ai että niitä aikoja. Asunnoista sai myydessä hyvän hinnan ja palveluja oli ydinkeskustassakin joka lähtöön. Tyhjien liiketilojen eli nukkumalähiön sijaan.
Tai he, jotka eivät ole töissä, niin heräilevät vasta 10:n jälkeen. Me nyt eläkkeellä olevat olemme tottuneet siihen, että aamulla ylös ja liikkeelle, päivässä ehtii enempi.
Kävin äänestämässä Halikossa ja olin ainoa.
Nimby–porukka saanut peloteltua salolaiset ehdokkaat hiljaisiksi. Ei uskalleta tukea järkevää ratahanketta. Ei peltojen pirstaloituminen ole mikään syy, lohkoja voi yhdistellä uusiksi kuten aikoinaan.
Raha pistettäisiin mieluummin vaikka Jäämeren rataan, vaikka Narvikiin menee jo juna.
Narvikiin rahtia vietäessä jouduttaisiin se uudelleen lastaamaan tai telit vaihtamaan Haaparannassa. Norjan Kirkniemeen riittäisi että tehtäisiin n. 25 km Suomen levyistä raidetta rajalta. Tuo ”Puolentoista tunnin” juna ei kyllä saa minun tukeani. Sen businesscase on aivan surkea. Valitettavasti en usko että lähijunaliikennekään kannattaa ilman tukiaisia. Onhan niitä Turun seudulla kokeiltu. Huonoin tuloksin. Monellako miljoonalla vuodessa Salo olisi valmis tukemaan että harvojen asemien lähistöllä asuvat kaupunkilaiset pääsisivät lähijunalla ajelemaan? Lähijuna vaatii kannattaakseen paljon enemmän ihmisiä kuin Turun seudulla on. Kysessä on poliittinen tahtotila, kuten Turun ratikassakin. Niitä ajavat ne, jotka eivät kustannuksia maksa. Olen lähijunaa käyttänyt vain ulkomailla. Esim. Saksassa se… Lue lisää »
Kannattaisi käydä Helsingin seudulla, täällä yksityinen juna liikennöi valtion kiskoilla koko pks:lla, lisänä metro ja spåra sekä tietysti laiva Suokkiin samalla lipulla.
Mikä yksityinen henkilöliikenteen operaattori siellä liikennöi?
HSL eli Helsingin seudun liikenne, joka ei ole VR, vaan kuntien perustama. Ts. kuntien yhteenliittymä, joka omistaa mm. ne lähiliikenteen junat ja operoi valtion kiskoilla, ei siis VR, joka muuten sekin on vain ratavuokraaja. Kaakossa on parikin puunjalostusteollisuuden tuotteiden kuljettajaa (toinen muistaakseni Karelia jotain).
Haluaisin vielä tarkentaa, VR ei ole Valtion Rautatitet vaan yksityinen osakeyhtiö, jossa toki valtio on suurin omistaja. Nämä kommentit, joissa puhutaan junaan kiipeämisestä yms. ovat täysin höpöä.
Itse en ymmärrä tuota puhetta Pasi Lehdeltä, että olisi liikaa terveitä eläkeläisiä eläkkeellä.
Eikö se ole vaan hyvä asia, jos pääsee terveenä eläkkeelle ja pystyy nauttimaan siitä, ilman että joutuisi juoksemaan kokoajan lekurilla, milloin minkäkin vaivan takia?
Eläkeläiset kun ovat sen työuran jo tehneet, niin annetaan heidän siellä rauhassa olla, elleivät sitten itse, omasta tahdostaan halua työtä tehdä eläkeiän jälkeen ja jos joku heidät myös haluaa palkata.
En minäkään ymmärrä vihreän miehen puhetta terveistä eläkeläisistä tai siitä, että heidät pitäisi saada töihin. Itse odottelen pääseväni runsaan vuoden päästä terveenä eläkkeelle. Teen fyysisesti melko raskasta työtä ja olen tyytyväinen ja melko hyvässä kunnossa ainakin vielä ja koenkin 63-vuotiaan ilman huonoa omaatuntoa nauttia ensi vuonna koittavasta noin 1 500 euron bruttoeläkkeestä/kk ilman pelkoa vihreiden miesten ja naisten ”ahdistelusta”. Jokainen saakoon itse valita, mitä eläkkeellä tekee tai olla tekemättä.
Nämä, me, nyt eläkkeellä olevat, olemme töitä tehneet alakouluikäisestä asti. Ensin kotona vanhempien apuna, monet muidenkin apuna. Koulujen loputtua töitä sai juoksupoikina ja – likkoina kaupoissa, tehtaissa, konttoreissa yms pienillä, mutta omilla, palkoilla. Olemme menneet elämämme läpi työtä tehden, vähin vapaa-ajoin ja lähes ilman huvituksia. Nyt ne huvit meille suotakoon, kun on aikaa siihen.