Vuonna 2021 arvioitiin, että sairaanhoitajavaje on Suomessa 8 000 ja Varsinais-Suomessa lähes kuusisataa. Nyt vaje on tuplaantunut, sairaanhoitajia tarvittaisiin maassa yli 16 000 ja maakunnassa liki 1 200. Näin kertoo Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan uusi tutkimus.
Lähihoitajien kohdalla tilanne on sama. Varsinais-Suomessa kaipailtiin vuonna 2021 töihin heti 782:ta lähihoitajaa. Nyt vaje on kasvanut jo liki 1 300:aan lähihoitajaan. Tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen tilanne poikkeaa muusta maasta, lähihoitajista on suurempi pula kuin muualla. Koko maassa töihin kaivattaisiin lähes 9 000 lähihoitajaa.
Sairaanhoitajien lisäksi pulaa on psykologeista, sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista.
– Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapaino on vinossa, tiivistää Kevan erityisasiantuntija Ismo Kainulainen.
Kevan mukaan suhteellisesti eniten pulaa on psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä. Tarve sosiaalityöntekijöistä on kasvanut kahdessa vuodessa Kevan mukaan yli 2 500:sta lähes 4 300:aan, ja psykologeistakin on jo 1 800:n vaje.
Salon ja Someron sote-alueen johtaja Petri Salo ei valta- ja maakunnallisista madonluvuista huolimatta synkistele oman vastuualueensa tilannetta.
– Näppituntumani on, että hoitajapula painottuu enemmän sairaala- ja vanhuspalveluiden suuntaan. Pula painottuu vähän eri lailla eri palvelutuotannoissa. Meillä avovastaanottopalveluissa tilanne on suhteellisen hyvä, Salo sanoo.
Yleisesti hoitajapula toki näkyy Salon mukaan terveydenhuollossa. Etenkin päivystyksen tilanne on viime kesästä lähtien kriisiytynyt.
– Työnjakoa pitää jatkuvasti kehittää ja huolehtia työpaikkojen huokuttelevuudesta. Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhalla on käynnistynyt oma työhyvinvoinnin kehityshanke, Salo kertoo.
Salo myös muistuttaa, että Kevan tutkimus on maakunnallinen, ja tilanteet eri alueilla voivat olla hyvinkin erilaisia.
Varhan Tyks-sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä toteaa, etteivät Kevan analyysin tulokset yllätä.
– Hoitajapula pahenee. Vaje on niin suuri, että pelkästään menemällä samalla tavoin eteenpäin kuin tähän saakka, ei toiminnan ylläpitäminen ole tällaisena mahdollista, Pietilä sanoo.
Muutoksia on siis pakkokin tehdä ja niitä on Pietilän mukaan tulossa. Pietilä listaa yhden pohdittavan asian olevan työnjakokysymys.
– Joudumme pohtimaan uusia tapoja tehdä asioita ja sitä, mitä kukin ammattiryhmä tekee. Esimerkiksi pitää miettiä, että mihin tehtäviin vaaditaan korkeampaa koulutusta, mihin riittäisi vähäisempikin koulutus, Pietilä sanoo.
– Hoitajamitoituksen muutos on myös yksi tekijä, joka on vaikuttamassa vajeeseen: vaikka meillä hoitajien absoluuttinen määrä ei tippuisi yhtään, lisää se tilastoissa vajetta, Pietilä lisää.
Varhan ikääntyneiden palveluiden johtaja Eeva-Sirkku Pöyhöstäkään eivät Kevan luvut pääse yllättämään. Aihe on ollut kiusallisenkin tuttu jo vuosia.
– Hoitohenkilöstöstä on krooninen vaje. Ikääntyneiden palveluissa, asumispalveluissa ja kotihoidossa, pula näkyy erityisen paljon. On tilanteita, ettei avoimeen lähihoitajan työpaikkailmoitukseen tule ainuttakaan hakemusta, Pöyhönen sanoo.
Pöyhösen mukaan työnhakijoiden määrän väheneminen on jo pitkään jatkunut trendi. Turussa vaje näkyy suurilukuisimpana, koska myös työpaikkoja ja väestöä on eniten. Yksittäisiä ongelmakuntia tai -alueita Pöyhönen ei nimeä.
– Kyllä pula koskee alaa kautta linjan, koko maassa.
Tilannetta pyritään korjaamaan. Varha on perustanut vuoden alussa ikääntyneiden palveluihin keskitetyn resurssipoolin. Myös työpaikan houkuttelevuutta ja työn mielekkyyttä pyritään lisäämään sekä työnjohtoa kehittämään.
SSS kertoi Salon hoitajapulasta pariinkin otteeseen joulukuussa, ja syyskuussa SSS kirjoitti, että Saloon tarvittaisiin vuoden 2023 aikana uusia hoitajia jopa kaksisataa.
Yleisessä tiedossa on, että Suomen ikääntyvä väestö tulee jo lähivuosina tarvitsemaan entistäkin enemmän hoitajia.
Kevan vajeluvut: Hoitajapula tuplaantui 2021–2023
- Vaje sairaanhoitajista koko maassa 2021 ja 2023: 8 288 / 16 657
- Vaje sairaanhoitajista Varsinais-Suomessa 2021 ja 2023: 598 / 1 156
- Vaje lähihoitajista koko maassa 2021 ja 2023: 738 / 8 839*
- Vaje lähihoitajista Varsinais-Suomessa 2021 ja 2023: 782 / 1 296*
- Vaje lastentarhanopettajista koko maassa 2021 / 2023: 4 006 / 6 012
- Vaje lastentarhanopettajista Varsinais-Suomessa 2021 / 2023: 310 / 358Lähde: Kuntasektorin työvoimaennuste 2023, Keva / Aula-Reseach* Kevan mukaan 2021 lähihoitajista oli monissa maakunnissa ylitarjontaa, VS:n alueella pulaa.
Kevan tutkimus päivitti työvoiman tarpeen
Keskiviikkona julkaistussa Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan tutkimuksessa on selvitetty koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin pohjatuen, miten kuntien työvoimatarpeisiin kyetään vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Selvitys on päivitys vuonna 2021 tehtyyn analyysiin.
Kevan erityisasiantuntija Ismo Kainulainen muistuttaa, että analyysi on tilastollinen, suuntaa-antava ja koskee koko maakuntaa. Yksittäisten kuntien tilanteesta Kevan työvoimaennuste ei siten kerro, mutta yleistrendi on selvä: vaje kasvaa.
Keva ei pelkästään osoita ongelmaa, vaan tarjoaa siihen myös omia ratkaisujaan.
– Keva esittää, että seuraava hallitus ottaa osaajapulan ja työntekijöiden työhyvinvoinnin erityishankkeeksi. Esityksessä on kuusi täsmätoimea, jolla osaajapulaa voidaan helpottaa, Kainulainen sanoo.
Ministeriöltä ratkaisuehdotuksia hoitajapulaan
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti helmikuun puolivälissä reseptinsä hoitajapulan nujertamiseksi. Suunnitelmassa on neljä painopistettä: työntekijöiden osaamisen ja hyvien työolosuhteiden varmistaminen, työn vaikuttavuuden parantaminen sekä alan tietojen kerääminen ja niiden käyttäminen suunnitteluun.
STM listaa 40 toimenpidettä, jolla turvata sote-ammattilaisten saatavuus vuoteen 2027 asti. Ministeriön listalla on muun muassa seuraavia toimenpide-ehdotuksia:
– Työnjaon muutokset. STM:n mukaan hoitajat ja lääkärit käyttävät paljon työaikaa toisarvoisiin työtehtäviin, joihin tulisi palkata avustavia työntekijöitä.
– Hoiva-alan koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulisi lisätä.
– Kansainvälisen rekrytoinnin pullonkauloja tulisi aukoa, jolloin muualla koulutettu ammattilainen voisi työskennellä koulutustaan vastaavassa työssä myös Suomessa.
– Työolot ja työajat tulisi laittaa kuntoon, jotta ammatilla olisi enemmän pitovoimaa. Tähän liittyy myös palkkaus. Samalla työssäjaksamista pitää tukea ja tietotekniikan hyväksikäyttöä edistää. Johtamista tulisi niin ikään parantaa.
– Työvoiman tarpeen arviointia tulisi helpottaa kokoamalla sote-henkilöstön tiedot ja tutkinnot samaan paikkaan. Tämä edistäisi tulevien koulutustarpeiden arviointia.
Riittäisikö enää varojakaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkaukseen, pöhöttyneen hallinnon ja muun johdon palkkojen jälkeen? On ikävää että hallinto syö varat suorittavalta taholta.
Miksi Suomessa on ”hoitajapulaa” kun hoitajia on unionin eniten per capita? Olisiko ongelma työnjohdossa?
Kohta huudetaan naisia avuksi. Kuten synnytystalkoisiin, armeijaan ja sairaanhoitajien pakollisiin ylitöihinkin.