Saloon ryhdytään haalimaan metallialan työvoimaa Intiasta – ”Työvoimapula on jopa jarruttanut kasvua”

Salolaisille metallialan yrityksille tarjotaan mahdollisuutta rekrytoida osaavaa työvoimaa Intiasta. Metalli- ja konepajateollisuudessa on ollut jo pitkään pula etenkin CNC-koneistajista ja hitsaajista.

Nyt metallialan yritykset Salossa voivat halutessaan rekrytoidaan näiden alojen intialaisia osaajia Yrityssalon avustuksella.

– Työvoiman rekrytoiminen ulkomailta ei ole uusi juttu. Saloon on saatu osaajia muun muassa Keski-Euroopasta ja Baltian maista, mutta nyt sekin on hankaloitunut. On suunnattava katseita kauemmas, sanoo Yrityssalon erityisasiantuntija Tommi Virtanen.

Mahdollisuuden intialaisten rekrytoimiselle tarjoaa seutukaupunkirekry-hanke, jossa Yrityssalo on mukana. Hankkeessa on mukana toistakymmentä kaupunkia ja organisaatiota.

Intialaisten rekrytoiminen Saloon on vasta alussa. Hankkeesta tiedotetaan parhaillaan seudun metallialan yrityksiä.

– Yrityksille kerrotaan parhaillaan uudenlaisesta mahdollisuudesta saada osaavaa työvoimaa matalalla kynnyksellä, Virtanen sanoo.

Sopivia työntekijöitä Intiassa etsii hankkeessa yhteistyökumppanina oleva henkilöstöyritys Kaiku HR, joka on aikaisemmin rekrytoinut Intiasta Suomeen insinöörejä. Viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta yritys rekrytoi Intiasta telakkamaalareita Rauman ja Turun telakoille.

– Ensimmäiset työntekijät saapuivat marraskuussa ja toinen porukka tammikuussa. Meidän kauttamme Suomeen on tullut viisitoista maalaria, kertoo Kaiku HR:n HR-päällikkö Anniina Aho.

Ahon mukaan kokemukset ovat positiivisia puolin ja toisin.

– Perehdyttämiseen menee tietysti oma aikansa, mutta marraskuussa tulleet tekevät jo itsenäisesti töitä.

Seutukaupunkirekry-hanke starttasi vasta vuoden alussa, joten sen tiimoilta ei vielä ole kokemuksia. Ahon mukaan hanke on kuitenkin herättänyt kiinnostusta.

– Esimerkiksi metalliyritykset Kalajoella, Ylivieskassa, Parkanossa ja Raahessa ovat kiinnostuneita työllistämään koneistajia ja hitsaajia.

”Työvoiman rekrytoiminen
ulkomailta ei ole uusi juttu.”

Kaiku HR:llä on Intiassa jo valmiiksi toimivat verkostot. Yritys on toiminut maassa vuodesta 2019 lähtien.

– Hoidamme rekrytointiprosessin itse alusta loppuun ja autamme myös työntekijän asettumisessa Suomeen.

– Omat työntekijämme ovat haastatelleet ehdokkaita Intian päässä ja pystymme rekrytoimaan työntekijöitä suhteellisen nopealla aikataululla, Aho sanoo.

Yrityssalon Virtasen mukaan Suomi on intialaisten silmissä houkutteleva kohde.

– Työolot ja elinolot houkuttelevat. Myös palkka on Intian tasoon verrattuna hyvä.

Aho sanoo intialaisilla olevan kova työmoraali.

– Ja osaajiahan väkirikkaassa Intiassa riittää, hän huomauttaa.

Ulkomaisen työvoiman käytön esteenä on usein riittämätön kielitaito. Virtasen mukaan monella intialaisella on ainakin englannin kielen perusteet hallussa, mikä on edellytys henkilön palkkaamiselle.

– Intia ja sen potentiaalinen työvoima on Suomen kiinnostuksen kohteena muutenkin. Business Finland ja Team Finland ovat suunnanneet katseensa maahan jo aikaisemmin, Virtanen kertoo.

Yrityssalo on aikaisemminkin ollut mukana hankkeissa, joissa on houkuteltu Saloon ulkomaista työvoimaa. Työntekijöitä on haalittu viime vuosina muun muassa Filippiineiltä, mutta ongelmaksi on tullut nimenomaan riittämätön kielitaito.

Anniina Ahon mukaan Intiasta löytyy osaajia myös muille aloille.

– Olemme nyt keskittyneet metallialan osaajiin, mutta Intiasta olisi mahdollista rekrytoida muun muassa sairaanhoitajia sekä ravintolapuolen osaajia, kuten kokkeja, hän mainitsee.

”Työvoimapula on jopa jarruttanut kasvua”

Salon Konepaja Oy:ssä on harvinainen tilanne. Muutaman hankalan vuoden jälkeen työvoimatilanne näyttää varovaisen hyvältä.

– Olemme saaneet rekrytoitua alkuvuoden aikana muutaman henkilön lisää. Meillä oli äskettäin yksi paikka auki, mutta nyt näyttää siltä, että sekin on saatu täytettyä, Salon Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Simo Halonen kertoo.

Tilanne on samankaltainen Perniössä kippisylintereitä ja kippihydrauliikan komponentteja valmistavassaWipro Oy:ssä.

– Työvoiman suhteen tilanne on nyt parempi kuin esimerkiksi viime kesänä. Olemme saaneet viime aikoina paikat täytettyä kohtalaisen hyvin. Juuri nyt rekrytointitarpeita ei ole, sanoo 180 henkilöä työllistävän Wipro Oy:n toimitusjohtaja Sauli Litsilä.

Antti-Teollisuus Oy:ssä on juuri saatu rekrytointiprosessi loppuun.

– Alkuvuonna haettiin lisää väkeä. Homma oli kaikkea muuta kuin helppo, toteaa Kuusjoella sijaitsevan konepajan toimitusjohtaja Kalle Isotalo.

Läppäventtiileitä teollisuuden tarpeisiin valmistavassa Högfors Oy:ssä rekrytointeihin ei ole ollut viime aikoina tarvetta.

– Meillä on menty jo jonkin aikaa samalla väkimäärällä. Tuotannon puolella työsuhteet ovat harvinaisen pitkiä, yrityksen hallituksesta toimitusjohtajaksi vastikään siirtynyt Pekka Karhumäki kertoo. Högfors työllistää Salossa kolmisenkymmentä ihmistä.

Salon Konepaja on kärvistellyt viime vuosina seudun muiden metalli- ja konepajateollisuuden yritysten kanssa pahasta työvoimapulasta toimialan kasvaessa.

– Tilauskanta on hyvä ja olemme tehneet isoja investointeja, mutta työvoimapula on jopa jarruttanut kasvua, Simo Halonen sanoo.

Salon Konepaja Oy on hankkinut työntekijöitä muun muassa oppisopimuskoulutuksen kautta. Väkeä on saatu lisää myös ulkomailta.

– Puolasta on tullut työntekijöitä. Meillä on entuudestaan töissä henkilö, joka on pystynyt toimimaan heille tulkkina, Halonen kertoo.

Myös Intiasta on tarjottu yritykselle aikaisemmin työntekijöitä.

– Heillä ei ole ollut työhön tarvittavaa koulutusta.

Viljankuivausratkaisuja ja laivanovia valmistavassa Antti-Teollisuudessa työskentelee parhaillaan 135 henkilöä. Yritys on palkannut myös muutamia ukrainalaisia. Isotalon mukaan ilman tulkkia työnteko ei olisi mahdollista.

– Meillä on venäjää puhuva työntekijä, joka on voinut toimia ukrainalaisille tulkkina, Isotalo sanoo.

”Henkilön kansalaisuudella ei ole väliä, jos tarjolla on oikeasti osaavia työntekijöitä.”

Salon Konepajassa suhtaudutaan varovaisen myönteisesti Yrityssalon hankkeeseen rekrytoida intialaisia metallialan osaajia.

– Henkilön kansalaisuudella ei ole väliä, jos tarjolla on oikeasti osaavia työntekijöitä.

Salon Konepaja Oy työllistää parhaillaan nelisenkymmentä ihmistä. Salon Konepaja valmistaa isoja laakeriosia ja muita komponentteja muun muassa laivoissa ja voimaloissa käytettäviin moottoreihin. Tuotteita menee myös kaivosteollisuuteen ja maanrakennusalalle.