– Suomi on täynnä mahdollisuuksia.
Näin valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) aloitti puheensa Salossa lauantaina 18. maaliskuuta ja kiteytti samalla johtamansa puolueen ideologian.
Mahdollisuuden vastakohta on uhka, ja niitä kulunut nelivuotinen hallituskausi sisälsi niin Suomessa kuin maailmallakin.
– Kriisit olivat se liima, joka piti hallituksen kasassa. Ilman koronaa ja Ukrainan sotaa yhteistyö olisi todennäköisesti päättynyt ennen aikojaan, Saarikko pohtii.
Sanna Marinin (sd.) hallituksessa vaikuttivat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Saarikko alleviivaa, ettei keskusta mene seuraavan hallitukseen, jos sen pohja on punavihreä.
– Taustalla ovat luonnonvarapoliittiset ja velkapoliittiset syyt, Saarikko aloittaa.
– Suomen taloudellinen tilanne on sellainen, ettei se parane selittelemällä tai toivomalla. On tehtävä kivuliaitakin ratkaisuja, hän jatkaa.
Valtiovarainministeri näkee, että puolueiden näkemyserot luonnonvaroista ja niiden käytöstä ovat liian suuria.
– Kaiken keskiössä ovat metsät. Hallituspuolueiden on tehtävä Suomen etuja ajavaa metsäpolitiikkaa, ja varsinkin nyt, kun Euroopan unionin suunnalta tuleva paine on erityisen suurta, Saarikko perustelee.
Eduskuntavaalit käydään 2. huhtikuuta, eikä keskustan tilanne ole kannatusmittausten mukaan järin valoisa.
Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien yhteisen kannatusmittauksen tulokset julkistettiin 18. maaliskuuta. Mittauksen mukaan 8,1 prosenttia varsinaissuomalaisista äänestäisi keskustaa. Kolmen kärkipuolueen eli kokoomuksen (20,7%), perussuomalaisten (20,4%) ja SDP:n (19,8%) kannatus on reilusti yli kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla.
Mikäli tuoreen kannatusmittauksen tulokset realisoituvat, keskusta menettää toisen kansanedustajapaikkansa Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Arkadianmäellä vaikuttaa tällä hetkellä maakunnan keskustalaisista Saarikon lisäksi sauvolainen Esko Kiviranta, joka ei enää asettunut ehdolle tämän vuoden vaaleissa.
Saarikko toteaa, ettei keskusta ole menettänyt toivoaan kahdesta varsinaissuomalaisesta kansanedustajasta.
– Toivo elää vahvana. On nähty ennenkin, etteivät mittaukset ja gallupit välttämättä heijastele todelliseen äänestyskäyttäytymiseen, vuodesta 2011 lähtien kansanedustajana toiminut Saarikko painottaa.
– Hyvä tulos edellyttää tietenkin sitä, että kannattajamme lähtevät uurnille, hän jatkaa.
Keskusta sai neljä vuotta sitten eduskuntaan yhteensä 31 kansanedustajaa. Vuonna 2015 vastaava lukema oli 49, ja tuolloin keskustasta tuli myös pääministeripuolue.
Ylen valtakunnallisessa kannatusmittauksessa (2.3.) keskustaa kertoi äänestävänsä 9,5 prosenttia suomalaisista. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta sai 13,8 prosenttia äänistä ja neljä vuotta aikaisemmin peräti 21,1.
Keskusta on tullut viime aikoina tunnetuksi tunnin juna -vastaisuudestaan. Puolue laittaisi niin sanotut nopeiden raideyhteyksien hankkeet jäihin ja käyttäisi miljardit sen sijaan nykyisen raide- ja tieinfrastruktuurin korjausvelan kuittaamiseen.
– Korjausvelkaakin on useita miljardeja. Tällä hetkellä Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa uusien ratahankkeiden toteuttamiseen, Annika Saarikko perustelee.
Hänen mukaansa näyttöä hankkeiden kannattavuudesta ei ole.
– Rakentamisen ilmastovaikutustenkin kompensoimiseen menisi 140 vuotta, Saarikko huomauttaa.
Julkisen talouden tasapainottaminen on merkitty keskustan vaaliohjelmaan paksulla tussilla. Palkkatulojen verotusta puolue ei höllentäisi, toisaalta yrittäjien verotusta ei ole varaa kiristää.
– Ohjaisimme varoja tutkimukseen, korkeakoulutukseen ja yrittäjyyteen, Saarikko luettelee.
– On mainitsemisen arvoista, että tämän hallituksen aikana suomalaisten työllisten määrä on ollut huipputasolla. Siitä kiitos kuuluu nimenomaan yrittäjille, hän jatkaa.
”Jokaisessa kunnassa on oltava puitteet sote-palveluille. Se oli kynnyskysymyksemme myös sote-uudistuksessa.”
Keskustan vaaliohjelmassa mainitaan myös lähipalveluverkoston ylläpitäminen ja työrauhan palauttaminen peruskouluihin.
– Jokaisessa kunnassa on oltava puitteet sote-palveluille. Se oli kynnyskysymyksemme myös sote-uudistuksessa, Saarikko toteaa.
– Kaikkia palveluja ei välttämättä saa kaikkialta ja joka päivä, mutta etenkin peruspalvelut on oltava ihmisten lähellä, hän lisää.
Keskusta lisäisi peruskouluihin opetusta tukevaa henkilökuntaa.
– Työrauhan palauttaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kouluissa keskitytään perustyöhön. Ei hankkeita Helsingistä, vaan normaalia arkea, Saarikko kuvailee.
Valtiovarainministeri on myös perinteisten oppikirjojen kannattaja.
– Mikäli inkluusioon ei ole voimavaroja, pien- ja erityisryhmien työn on jatkuttava, hän linjaa.
Annika Saarikko näkee, että suomalaisessakin politiikassa on äärilaitojen tunnelmaa.
– Otetaan pesäeroa ja blokkiudutaan. Se ei ole hyväksi Suomelle, hän sanoo.
Saarikon mukaan päätöksenteossa on tarvetta ”keskivoimalle”.
– Me emme poteroidu, vaan ajamme koko Suomen asiaa, hän suitsuttaa puoluettaan.
Keskusta on ottanut käyttöön kristillisdemokraattien konstit.
Paikallinen keskustan kunnanvaltuutettu äänesti Tunnin juna hankeyhtiön puolesta. Miten tämä nyt sopii agendaan kun keskusta haluaa kaikki hankkeet jäihin? Ja myös ehdokas on sitä mieltä et ei ole varaa tunnin junaan. Vai saiko valtuutetut lobbareilta rahaa?
Eikös se niin ole, että niin kauan kuin ministeriön ja väyläviraston puolesta hanke etenee kaupungin ovat mukana, eli turha paikallispoliitikoiden siitä on keskenään tapella. Tässä voidaan kuulkaa olla tilanteessa jos hanke jäädytetään että hankeyhtiöitä lähdetään purkamaan ja varat vapautetaan muuhun käyttöön. Tarpeeseen varmaan tulee.
Keskustapuolue on täysin tuuliajolla, ei ole mitään poliittista agendaa. Suunta käntyy kuin tuuliviiri tilanteen mukaan
Ei minun mielestäni. Ainoa ketä uskaltaa asian kanssa tulla ulos. Saarikko on kovasti kehottanut muitakin tunnustamaan tosiasia, mutta ei vaan millään uskalleta ennen vaaleja. Vaalien jälkeen vasta sitten ehkä…
Tulla asian kanssa ulos, mutta kenen asian? Ulostulot jostain syystä kääntyvät aina maatalouden eduksi, vaikka hallituksessa pitäisi nähdä laajemmin koko yhteiskunnan kehittymistä. Se mitä ihmettelen, keskusta ei puhu puolta sanaa muuttoliikkeestä, joka vie maaseudun asukkaita kaupunkeihin kaiken aikaa. Tyhjenevät talot tarkoittavat menetettyjä ääniä. Varsinkin kunnallisvaaleissa, mutta myös eduskuntavaaleissa. Kuten kannatusluvuista näemme.