Salolainen juristi Matti Kökkö Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO:sta on tehnyt uransa aikana lukuisia testamentteja, kuolinpesänselvityksiä ja pesänjakoja. Hän kumoaa heti kärkeen harhaluulon siitä, että jälkisäädökselle olisi tarvetta vain jos henkilö on huomattavan varakas tai että se laaditaan vasta elämän loppumetreillä.
– Koskaan ei ole liian aikaista tehdä testamenttia. On mahdoton sanoa tiettyä ikää tai varallisuusastetta, minkä jälkeen testamenttia tarvitaan, mutta jo työssäkäyvien keski-ikäisten ihmisten kannattaa miettiä asiaa, Kökkö sanoo.
Hän kannustaakin ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä perheoikeuden hallitsevaan juristiin ja kartoittamaan mahdollista tarvetta perintösuunnittelulle.
– Se maksaa itsensä takaisin.
Tyypillisiä tilanteita, jotka Matti Kökön mukaan ”huutavat testamenttia” ovat avoliitot ja uusioperheet.
– Laki ei suojaa avopuolisoa. Kun uusioperheissä on ”sun lapset ja mun lapset ja meidän lapset”, testamenttia tarvitaan riitojen välttämiseksi ennakolta ja muutenkin tilanteen selkeyttämiseksi, Matti Kökkö sanoo.
Mahdollisten riitojen ehkäiseminen onkin Kökön kokemuksen mukaan keskeinen syy ihmisille laatia testamentti – myös avioliitossa.
– Silloin voidaan testamentissa esimerkiksi antaa leskelle lupa myydä yhteinen asunto ja vaihtaa se pienempään.
Myös yritysomistusten periytyminen on Kökön mielestä hyvä järjestää testamentilla, juurikin riitojen minimoimiseksi.
Kokeneen juristin mukaan lapsettoman henkilön tai pariskunnan kannattaa myös miettiä testamentin laatimista. Perilliset voivat olla kaukaisia sukulaisia, ja heitä voi olla kymmeniä. Silloin perinnönjako on monimutkainen operaatio, jossa perintö joudutaan pilkkomaan niin moneen osaan, että kunkin perillisen perintöosuus kutistuu vähäiseksi.
– Ja jos ei ole lainkaan perillisiä, valtio perii, jos testamenttia ei ole.
Perinnönjakoon liittyy myös verotuksellinen näkökulma. Joskus se voi olla myös tärkein motiivi laatia testamentti.
– Kokonaisverorasitusta pystytään testamentilla alentamaan. Säästöjä saadaan esimerkiksi suuntaamalla osa perinnöstä lastenlapsille tai hajauttamalla hallinta- ja omistusoikeuksia, Matti Kökkö kertoo.
Kökkö rauhoittelee kaikkia heitä, jotka epäröivät ottaa yhteyttä juristiin palvelun oletetun kalleuden vuoksi. Hän sanoo, että suppeahkon ”perustestamentin” laatiminen maksaa pikemminkin alle tuhat euroa kuin yli tonnin.
– Investointi ei ole valtava paperin tärkeyteen ja sen oikein laatimisen vaikeuteen nähden.
Pätevästi laaditusta testamentista tulee selkeästi ilmi testamentin tekijän tahto.
– Jos testamentti on tehty hyvin ja on selkeä, se eliminoi riitoja, mutta ei poista niiden mahdollisuutta, Matti Kökkö sanoo.
Hän viittaa tilanteisiin, joissa yksi perinnönsaajista asettuu vastahankaan kaikessa tai heittäytyy kokonaan passiiviseksi. Riidat lähtevät usein patoutuneista kaunoista, eikä kiistojen aiheella aina ole järjen kanssa mitään tekemistä. Kökkö huomauttaa, että joskus testamenttejakin riitautetaan toki myös aiheellisesti.
Hän neuvoo myös, että testamentin olemassaolosta kannattaa kertoa edunsaajille tai ainakin jollekin henkilölle etukäteen.
– Kannattaa myös kertoa missä testamentti on laadittu ja missä sitä säilytetään. Sen voi jättää säilöön juristin kassakaappiin tai viedä pankin tallilokeroon, mutta missään nimessä sitä ei kannata säilyttää piirongin laatikossa.
Lähes jokainen testamentin tekijä haluaa Matti Kökön kokemuksen mukaan testamenttiin erään määräyksen: sen ettei perillisten puolisoilla ole avio-oikeutta testamentattuun omaisuuteen. Lähtökohtaisesti näin on, ellei sitten puolisoiden välillä ole jo avioehtosopimusta.
Valveutuneisuus testamenttia kohtaan on viime vuosina lisääntynyt.
– Testamentteja tehdään useammin kuin takavuosikymmeninä.
Matti Kökkö muistuttaa, että vaikka testamentti on aikanaan hyvin tehty, se ei välttämättä enää ole paras mahdollinen, jos olosuhteissa on tapahtunut muutoksia. Testamenttia voikin olla syytä päivittää tai ainakin aika ajoin kartoittaa päivittämisen tarpeellisuus.
Otsikosta ”Koskaan ei ole liian aikaista” tuli mieleen edesmenneen sukulaisen testamentti, jonka hän oli tehnyt kymmeniä vuosia ennen kuolemaansa. Kukaan elossa olevista sukulaisista ei tiennyt kyseisen paperin olemassaolosta mitään. Kun se lopulta vahingossa löytyi varsin erikoisesta paikasta, selvisi, että lähes kaikki testamentinsaajat ovat ehtineet kuolla jo ennen tämän testamentin tekijää. Joten sanoisin myös, että koskaan ei ole liian myöhäistä päivittää testamentti. Ja pitää huoli, että perilliset saavat sen tietoonsa ennen perunkirjoitusta. Perunkirjoitus on todennäköisesti pidetty ennen kuin kukaan katsoo piirongin perällä vaatekasan sisällä olevan Kalevalan toiseksi viimeisen aukeaman välissä olevan vanhan hääkutsun sisään.