Vauvarahasta ja väkimäärän nostotavoista yli tunnin maanantaina vääntänyt Someron kaupunginvaltuusto puntaroi vetovoimaa ja markkinointia. Useilla päättäjillä oli uutta tietoa Oinasjärven ja Pitkäjärven kyläkouluista. Kylät olivat kutsuneet päättäjiä keskustelemaan kouluasioista ja monet olivat ottaneet kutsun vastaan. Tilaisuuksiin osallistuneille oli yllättäen selvinnyt, että Oinasjärvi on erikoistunut kuvataiteeseen ja ilmaisutaitoon, kun taas Pitkäjärvi on luonto- ja liikuntapainotteinen.
– Kouluilla kerrottiin, että he ovat tehneet tätä jo 25 vuotta! Miksei tästä ole tiedotettu ja miksei tällaista tietoa ole käytetty Someron markkinoinnissa, Laura Nuotio (kok.) ihmetteli painokkaasti.
Kukaan ei ollut lukenut koulujen toimintasuunnitelmia tai ainakaan ymmärtänyt hyödyntää niitä kylien markkinoinnissa.
– Kyläkouluilla on todella iso arvo kunnalle. Toivon sivistyslautakunnan tekevän päätöksen, jolla niitä ruvetaan tukemaan ja kehittämään, koulutilaisuuksiin osallistunut Riitta Ryhtä (kesk.) sanoi ohjeistaen oppimisympäristöselvitystä ruotivaa sivistyslautakuntaa.
Perussuomalaisten ja Reima Anolinin (kd.) valtuustoaloitteita käsitellyt kaupunginhallitus oli todennut, ettei 5–10 vuoden ajan maksettavia tonnin vauvarahoja oteta Someron markkinointikeinoksi. Kaupunginjohtaja Sami Suikkasen mukaan kustannus olisi valtava, sillä vuosittain syntyy joka tapauksessa viitisenkymmentä lasta. Valtuusto halusi asialle kuitenkin uuden valmistelun laajemmalla näkökulmalla.
Mikko Virtanen (kesk.) sanoi toivovansa, että lapsia tehdään muista syistä kuin kymppitonnin saamiseksi.
– Kuntalisän nostokin olisi parempi vaihtoehto.
Reima Anolin muistutti, että vauvaraha on yksi, muttei ainoa keino tukea asukashankintaa:
– Iso kuva pitää nähdä pienten kuvien kautta.
Juha Salo (kesk.) ehdotti vauvarahan muokkaamista niin, että rahaa alettaisiin maksaa vasta esikoulua edeltävään viskariin menevistä viisivuotiaista. Riitta Ryhtä arvioi, että kyläkoulut lisäävät kaupungin vetovoimaa huomattavasti enemmän kuin mikään vauvaraha.
– Kyläkoulut viestivät siitä, että Somerolla on tulevaisuutta.
Laura Nuotio sai keskustelun rönsyilemään tiedustelemalla, montako lasta Somerolle pitäisi syntyä, jotta kouluverkko voitaisiin pitää nykyisellään. Vastauksen saatuaan hän ynnäsi, että kaupunkiin pitäisi muuttaa 20 kaksilapsista perhettä.
Juha Salo huomautti, että nykyinen 50 lapsen ikäluokka pystytään säällisesti hoitamaan kaupungin varhaiskasvatuksessa ja kaupunginjohtaja ehätti muistuttamaan, että lähtökohtaisesti palvelut tuotetaan olemassa olevia asukkaita varten.
– Jos varhaiskasvatukseen tulee 12 lasta lisää, se merkitsee 100 000 euron vuotuista lisäpanostusta henkilöstöön ja tiloihin, Suikkanen kertoi.
Tieto sai valtuutetut hämmästelemään, halutaanko Somerolle uusia asukkaita vai ei. Harri Känkänen (ps.) ihmetteli, miksi aina puhutaan, että jotain täytyy tehdä asukasluvun kasvattamiseksi, mutta ”heti kampitetaan, kun jotain koitetaan tehdä”.
– Tekemisen hetki on nyt, Matias Mäkinen (ps.) painotti.
Mikko Virtanen myönsi, että rajujakin ehdotuksia on uskallettava viedä eteenpäin.
– Vaikka kouluista paljon puhutaankin, tulevaisuuden ikäluokat vaikuttavat kaikkiin Someron palveluihin.
Riitta Lehtinen (sd.) huomautti, että myös perusopetuksen pienet ryhmäkoot voisivat olla osa Someron profiloitumista lapsiperheystävälliseksi. Jaakko Salo (ps.) sivusi samaa asiaa:
– Jos 15 prosenttia yhdeksänneltä luokalta päässeistä ei osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea, niin Somero voisi mainostaa, että meiltä saa hyvät eväät opintielle. Kaupungin slogan uusiksi, ja kotisivuille iloisia kuvia kyläkouluista, hän ehdotti.
Perussuomalaisten ja Reima Anolinin vauvaraha-aloitteet lähetettiin lopulta yksimielisesti uuteen valmisteluun Riitta Ryhdän muotoilemalla ponnella lapsiperheiden vetovoiman lisäämiseksi Somerolla.
SDP jätti myös valtuustoaloitteen kylien tukemiseksi. Sen mukaan kaupunki aloittaa yhdessä maanomistajien kanssa kyläkaavojen valmistelun Oinasjärvelle ja Pitkäjärvelle ja nostaa kyläkoulujen erikoistumiset esille markkinoinnissaan.
