Jos mikään ei muutu, suomalainen lentopallo muuttuu 2030-luvulla ringeteksi eli lajiksi, jota harrastavat vain tytöt ja naiset.
Numerot ovat olleet jo pitkään huolestuttavia, nyt ne ovat jo katastrofaalisia. Lentopalloliiton 10 401 lisenssipelaajasta vain 15 prosenttia eli 1 618 pelaajaa on 8–18-vuotiaita poikia (2005–2015 syntyneet). Yhdessäkään ikäluokassa ei ole yli 200 poikapelaajaa, suurimmassa ikäluokassa (2011 syntyneet) on 192 pelaajaa.
Esimerkiksi koripallossa 2005–2015 syntyneitä poikapelaajia on yli viisi kertaa enemmän (8 733) ja jalkapallossa peräti 70 685 poikapelaajaa eli yhtä lentopallon poikapelaajaa kohti on 44 jalkapallon poikapelaajaa!
Syitä poikapelaajien vähyyteen on valtavasti: koko 2010-luvun Suomessa jatkunut syntyvyyden lasku, lajin heikko asema suurissa kasvukeskuksissa ja sitä kautta moneen muuhun lajiin nähden minimaaliseksi jäänyt rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa.
Fyysisesti vaativa lentopallo kärsii myös huomattavasti enemmän lasten ja nuorten yleisestä liikkumattomuudesta kuin esimerkiksi hittilajit jalkapallo ja salibandy.
– Viimeisen vuosikymmenen aikana hyppäämään kykenevien 11-vuotiaiden poikien määrä on vähentynyt puoleen. Eikä missään muussa lajissa kuin lentopallossa hyppääminen ole suora edellytys kivalle pelaamiselle, entinen liigalentopalloilija ja Salon Viestin D-poikien valmentaja Tapani Loikkanen väittää.
Kun poikien jalat eivät enää nouse lattiasta aiempien ikäluokkien tapaan, he hakeutuvat fyysisesti matalamman kynnyksen lajeihin, kuten jalkapalloon ja salibandyyn.
Kansallisesti suureksi ongelmaksi on muodostunut huippu-urheilun ehdoilla rakennettu valmennuskeskuspolku. Miesten maajoukkueen huippuvuosina suitsutusta saanut valmennuskeskus imee joka vuosi peruskoulun päättäneen ikäluokan parhaat junioripelaajat 3 500 asukkaan Kuortaneelle, joka nuoren ja vähän vanhemmankin silmissä sijaitsee keskellä ei mitään.
Kun kasvattajaseura luovuttaa parhaat pelaajansa Kuortaneelle, usein joukkueen toiminta loppuu siihen paikkaan. Esimerkiksi Salo on ollut tässä kuviossa pelkästään antavana osapuolena. Tällä hetkellä Viestin vanhimmat poikajuniorit ovat C-ikäisiä eli 14–15-vuotiaita.
Lentopallo on epäonnistunut myös omassa digiloikassaan. Sosiaalisen median lentopallotarjonta on suunnattu lajista jo kiinnostuneille, eikä nuorille suunnattuihin sisältöihin törmää edes tarkoituksella.
Viestin lisäksi myös SalPan jalkapallon juniorivalmentajana toimiva Loikkanen on havainnut, etteivät pojat puhu keskenään juurikaan lentopallosta.
– Eiväthän he tiedä edes kuka on Mikko Oivanen! Kertonee markkinoinnin puutteesta, Loikkanen puristelee päätään.
Mikko Oivanen on siis Suomen maajoukkueen pitkäaikainen hakkuri, joka voitti urallaan muun muassa Maailmanliigan ja EM-kisojen pistepörssit. Mikko Oivanen saattaa olla myös suomalaisen palloiluhistorian parhaiten piilotettu supertähti.
Oivasen tunnettuuden puute on myös hyvä esimerkki kansainvälisen lentopallon nykymaailmaan hankalasti hypetettävästä rakenteesta. Lajista puuttuu koripallon ja jääkiekon tavoin Pohjois-Amerikan rahakas ja viimeisen päälle markkinoitu ammattilaissarja. Lajin huippupelaajat pelaavat pitkin Eurooppaa, eivätkä supertähdet ehdi tulla tutuiksi harvaan pelattujen arvokisojen aikana.
– Naislentopallo on huipputasolla palloilun palkkakärkeä, mutta mieslentopallossa maailman parhaille maksetaan saman verran kuin NHL:n tulokaspelaajille, Loikkanen vertailee.
Tällä hetkellä maailman parhaiten palkatut miespelaajat ovat kuubalaispuolalainen Wilfredo Leon ja ranskalainen Earvin N’Gapeth, joiden arvioidaan tienaavan kaudessa noin 1,4 miljoonaa dollaria. Samoihin ansioihin pääsevät NHL:n suomalaisista muun muassa Jani Hakanpää ja Eetu Luostarinen. Leonia ja N’Gapethia parempiin ansioihin yltää noin joukkueellinen suomalaisia NHL-pelaajia.
– Lentopallosta puuttuu rahaunelma, Loikkanen tiivistää.
Lentopallon pelaajamäärät
Lentopallon lisenssipelaajien määrä putosi 2010-luvulla noin kuudenneksen.
Tällä hetkellä pelaajia on 10 401, joista noin kolmannes on poikia ja miehiä (3 586) ja kaksi kolmasosaa tyttöjä ja naisia (6 851)
Pelaajamäärältään suurin seura on pohjoishelsinkiläinen PuMa-Volley (312 pelaajaa). Salon Viesti (142) on maan 11:nneksi suurin seura.
Vuosina 2005–2015 eli tänä vuonna 8–18 vuotta täyttäviä poikapelaajia:
Lentopallo: 1618
Koripallo: 8733
Jalkapallo: 70 685
Lähteet: Koripalloliiton, Lentopalloliiton ja Palloliiton lisenssidata.
