Kärkisija ei yllättänyt Vaanelan puutarhan Ismo Vaanelaa – katso lista Salon ja Someron suurimmista maataloustukien saajista

0
Ismo Vaanelan (vas.) mukaan kausitunneleiden pinta-ala on kasvatettu noin neljään hehtaariin. Hän sekä yrityksen nuorempaa polvea edustavat Karoliina Vaanela ja Ville Henttinen kulkevat vadelmakasvustojen välissä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jo toisena vuotena peräkkäin löytyy Salon maataloustukien kärkisijalta perniöläinen Vaanelan puutarha Oy yhteensä yli 900 000 euron tukimäärällä. Viljelijätuen osuus tästä on noin 440 000 euroa ja rakennetuki noin 470 000 euroa.

Sijoitus ei Ismo Vaanelalle ole yllätys, vaan päinvastoin.

– Meillä on ollut isoja investointeja, ja ne jatkuvat vielä tänäkin vuonna, hän selittää.

Puutarhayrityksen investoinnit jakautuvat kolmelle vuodelle ja ovat yhteensä neljän miljoonan euron luokkaa. Tästä viime vuoden osuus on vajaat kaksi miljoonaa euroa.

– Rakennetuki on tärkeä apu, Vaanela sanoo.

Investoinneista bioenergialla käyvä lämpövoimala on ollut käytössä noin kolme viikkoa. Noin yhden miljoonan euron investointi on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Edellinenkin oli bioenergialla toimiva, mutta kun kapasiteettia laajennettiin, tarvitsimme uuden.

Bioenergiaa lähteenään käyttävä lämpövoimala on puutarhayrittäjälle fossiilisia polttoaineita edullisempi ratkaisu, sillä biopolttoaineen hinta ei ole noussut samassa tahdissa kuin fossiilisten.

Lisäksi ostajat kyselevät Vaanelan mukaan, mitä energiaa puutarha käyttää.

– On meillä varalla kaasulaitos, mutta bioenergian osuus on yli 90 prosenttia, Vaanela sanoo.

Puutarha on voimalan lisäksi uudistanut pakkaamon ja lisännyt kausitunnelien määrää. Kausitunneli-investoinnit valmistuvat lopullisesti vappuun mennessä, joten Vaanelan puutarha todennäköisesti on ensi vuonnakin maataloustukien saajien kärkijoukossa.

– Kausitunneleita on noin neljän hehtaarin alalla ja niin sanottuja kasvihuoneita noin kahden ja puolen hehtaarin alalla.

Vaanela aloitti kausitunnelituotannon jo 2018–2019. Tunnelikasvatuksesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Niissä kasvatetaan marjoja.

– Vadelman osuus on 60–70 prosenttia ja loput on mansikkaa.

Laajentava puutarhayritys työllistää ympärivuotisesti noin 50 työntekijää. Kesäksi tarvitaan noin 150 kausityöntekijää.

Viime vuonna puutarhalla työskenteli 80–100 kausityöntekijää, vaikka tuolloinkin tarve olisi ollut yli sata. Ukrainan sodan puhjettua puutarhalla oli muiden alan yrittäjien tavoin vaikeuksia saada tekijöitä, sillä valtaosa tulee Ukrainasta.

Nyt Vaanela kuvailee työntekijätilannetta kohtuullisen hyväksi. Suurin osa tulee edelleen Ukrainasta, minkä lisäksi puutarha työllistä suomalaisia ja virolaisia tekijöitä.

Vuoden 2022 maataloustukien kokonaissummat:

Salon tukilistan kymmenen kärki

  • Vaanelan puutarha Oy, 911 001 euroa
  • Mäen maatila Oy, 466 763 euroa
  • Uotilan lammastila Oy, 408 061 euroa
  • Jussila Mikko, 394 599 euroa
  • Katrineberg Oy, 371 135 euroa
  • Kulmalan puutarha Oy, 370 433 euroa
  • Yrityssalo Oy, 347 769 euroa (hanketuki)
  • Maatalousyhtymä Poutanen Esko, Poutanen Pekka ja Poutanen Terttu, 301 960 euroa
  • Kaivosoja Lauri, 294 215 euroa
  • Seulavihannes Oy, 276 006 euroa
  • Lähde: Ruokavirasto

Someron tukilistan kymmenen kärki

  • Hyväkkä Risto, 825 824 euroa
  • Noki Janne, 427 965 euroa
  • Nokka Juha, 404 860 euroa
  • Mäkiniemen tila Oy, 398 969 euroa
  • Farmoo Oy, 395 926 euroa
  • Kaurasen tila Oy, 380 901 euroa
  • Välttilä Matti, 344 973 euroa
  • Ryhtä Vesa-Heikki, 319 914 euroa
  • Salminen Liisa, 255 224 euroa
  • Maitosilta Oy, 241 316 euroa
  • Lähde: Ruokavirasto

Tukisumma jakautuu Suomen ja EU-rahoituksen kesken

Suomen maataloustukipotin noin kahden miljardin euron summasta lähes puolet on EU-rahoitusta ja loput Suomen kansallisesti rahoittamaa.

Viime vuonna maataloustuotantoa ja maaseudun kehittämistä rahoitettiin 2,13 miljardilla eurolla.

Tuesta 1,9 miljardia oli viljelijätukea. Rahoitusta saivat myös muun muassa yhdistykset, järjestöt, kauppa ja teollisuus sekä neuvonta-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.

Yli kolmannes viljelijätuista jakautui Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen kesken, joissa sijaitsee myös suurin osa Suomen maatiloista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 70 prosenttia Suomessa syödystä ruuasta on kotimaista.

Valtakunnan suurin tukipotti Lukelle

Maataloustukien valtakunnallisen listan kärkisijaa pitää Luonnonvarakeskus eli Luke. Sen viime vuoden tukisumma on yhteensä 3 173 940 euroa.

Luken tukisummasta suurin osa koostuu hanketuesta, minkä lisäksi summa sisältää viljelijätukea 877 48. Tätä Luke saa, koska se tekee maataloustutkimusta pelloilla, joita se viljelee.

Luken lisäksi yli kolmen miljoonan euron maataloustukea saa Suomen metsäkeskus, jonka tukisumma koostuu kokonaan hanketuesta.

Valtakunnan kymmenen kärkeen yltää myös muun muassa pöytyäläinen Farmi Rantanen Oy, joka on sijalla yhdeksän yhteensä noin 1,4 miljoona euron tuella.

Vaanelan puutarha on valtakunnallisen listan sijalla 40.