Halikon uuteen lastenkotirakennukseen tulee vuokralle Sospro Oy, joka on eteläisen ja läntisen Suomen alueella toimiva yksityinen lastensuojelualan yritys.
Yrityksen toimitusjohtaja Teemu Annala kertoo, että tavoitteena on aloittaa toiminta Halikossa ensi vuoden alussa.
Ryhmäkodissa on tilaa 14 nuorelle, jotka ovat todennäköisesti 13–16-vuotiaita eli yläkouluikäisiä.
– Tiukkaa ikähaitaria ei ole. Se on kuitenkin harvinaista, että olisi alle 10-vuotiaita, sanoo Annala.
Sijoitetut lapset tulevat Halikkoon eri puolilta Suomea. Hyvinvointialueiden lastensuojeluviranomaiset tekevät sijoituspäätökset.
– Aika laajalta säteeltä tulee yksittäisiä lapsia. Harkintaa tehdään lapsikohtaisesti. Jollekin lapselle on hyvä, että hänet sijoitetaan vähän etäämmälle omasta sosiaalisesta ympäristöstä. Jollekin taas on hyvä, että ollaan lähellä ja pystytään työskentelemään tiiviisti perheen kanssa, sanoo Annala.
Lastenkodin kanssa samaan pihapiiriin tulee erillinen koulutalo. Koulun toiminta tulee Armfeltin koulun alle, ja opetuksesta vastaa Salon kaupunki. Samanlainen toimintamalli on käytössä myös läheisessä Tuulensuojan lastenkodissa, jonka tiloissa toimii Armfeltin koulun erityisluokka.
Annala sanoo ymmärtävänsä kohinan lastenkotihankkeen ympärillä.
– Ymmärrän reaktion. Se on inhimillistä.
Sosprolla on sijaishuollon laitospaikoilla yli 200 lasta. Yksiköitä on yli 30.
– Sen uskallan sanoa käsi sydämellä, että paljon paremmin nämä aina menevät kuin mikä on mielikuva tai ensimmäinen reaktio.
Lastenkoti on ympärivuorokautinen palvelu, jossa on aina työntekijöitä. Halikkoon aiotaan palkata noin kaksikymmentä vakituista työntekijää, joiden lisäksi tulevat tuntityöläiset.
– Toiminta on valvottua ja ohjattua. Lapset ovat tietysti aktiivisia nuoria, ja on mahdollista, että jotakin tapahtuu, mutta ne aina selvitetään. Sen voin kyllä sanoa suoraan, että meillä ei ole haasteita naapureiden kanssa.
Annala haluaa myös hälventää ajatusta siitä, että lastensuojelu tai paikka lastenkodissa olisi ”loppuelämän tuomio”. Hän kertoo, että lapset ovat Sospron lastenkodeissa keskimäärin 1,5–2 vuotta.
– Suurimmalla osalla lopputulema on se, että me olemme tietyn vaiheen hänen kanssaan ja sitten hän palaa kotiin.
Jasååå. Näin voi pilvilinnoissa kuvitella ettei ongelmia.
Tiedän. että naapuruston ongelmat ja rauhattomuus lisääntyy. Vastaavissa laitoksissa työtehtävissä olen käynyt.
Niistä karkaillaan, maleksitaan kaduilla, poltetaan tupakkaa ja päihteitä. Hypitään naapurien pihoilla.
Jossainhan nämä pitää sijaita, mutta miksi ne sijoitetaan aivan asutuksen keskelle. Tiedän. että rauhallinen ympäristö maalla. jossa ei ulkopuolisia ärsykkeitä olisi parempi näille sijoitetuille.
”Jossainhan nämä pitää sijaita, mutta miksi ne sijoitetaan aivan asutuksen keskelle.” Eristyksiinkö sinä nämä lapset haluaisit? Sekö edistäisi heidän sosiaalista oppimistaan? Jos on ongelmia, eivät ne piilottamalla katoa. Ja sitäpaitsi, oma käytöksesi ja asennoitumisesi vaikuttaa varmasti noihin lapsiin, olivatpa he sitten kaupungissa tai pienemmällä omakotialueella. Mietippä sitä.
Kyllä. Ei alaikäiset tarvitse päihteitä.
Raikas maalaisilma rauhoittaa ja jopa ehkäisee niitä karkaamisia.
Olen asunut ison osan iästäni lastenkodin lähellä, eikä kertaakaan ole ollut ongelmia. Toki, jos kävelytiellä kulkeva nuoriso ärsyttää, niin sitten kai heistä on harmia.
Kuinka paljon matkaa pitäisi olla naapuriin, jotta ongelmia ei olisi? Vai onko taas kyse siitä, että kaupunkilaiset haluavat työntää ongelmansa maaseudun murheeksi aivan kuten tuulivoiman tai susienkin kohdalla olettaen, että ongelmat sillä poistuu.
Meinaatko, että sudet ovat maaseudulla siksi, kun kaupunkilaiset ovat häätäneet ne sinne? Aikamoinen itsekkyys taas kommenteissa. Lapsi mikä sijoitetaan laitokseen, on varmaan tärkeämpi kuin teidän jonninjoutavat pelkonne.
Itsekkyyteni on vain mielikuvituksessasi, koska sudet eivät ole maaseudulla keksimästäsi syystä. Yritin esimerkeillä kuvata kaupungissa vallitsevaa asennemaailmaa. Kun toistuvasti häiriötä joko todellisuudessa tai kuvitteellisesti aiheuttavat toiminnot halutaan sijoittaa maaseudulle ”pois asutuksen liepeiltä”, voidaan alkaa keskustella itsekkyydestä.
Ymmärrän asukkaiden itsekkyyden. Asunto maksaa ja on monen suurin omaisuus.
Ja kun asuinalua saa ongelma-alueen maineen mm. Ollikkala, sillä on suora vaikutus hintaan. Nämä laitokset voitaisiin aivan hyvin sijoittaa harvaan asutulle alueelle, jossa naapurikiinteistöä ei ole 3 km säteellä.
Ei sellaista aluetta ole olemassakaan pois lukien ehkä joku Lapin erämaa, jossa naapurikiinteistö olisi yli 3 km:n päässä.
Nyt rakennetaan hyväksytyn asemakaavan mukaista toimintaa, joten pulinat pois.
Tässä kommentissasi on kaikki nykyihmisen ajattelun itsekkyys. Jonkun talo on sinulle arvokkaampi, kuin jonkun lapsen hyvinvointi. Kuolleen tavaran sijaan kannattaisi rakastaa eläviä olentoja.
Alueella on jo ennestään lastensuojeluyksikkö, joka on toiminut vuosia. Olisi mielenkiintoista kuulla miten sen toiminta on vaikuttanut alueen asukkaisiin. Rohkenen väittää että toiminnalla ei ole ollut mitään vaikutusta alueella asuvien elämään.
Asuntojen hinnat Putolankin alueella kyllä laskevat, mutta se ei johdu näistä lastensuojeluyksiköistä mitenkään.