Naisten osuus eduskuntavaaliehdokkaista jatkaa hidasta, mutta varmaa nousuaan. Varsinais-Suomen 214 ehdokkaasta 44 prosenttia on naisia.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jirka Hakala pitää maakunnan tilannetta ilahduttavana.
– Tavoitteena on tietenkin 50–50, mutta prosenttiosuus kertoo oikeasta suunnasta. Viime eduskuntavaaleissa naisia nousi kansanedustajiksi jo yli 90 eli tavoitetta aletaan lähestyä.
Hakala toteaa, ettei kehitys toteudu omalla painollaan, joten puolueita on kannustettu huomioimaan tasa-arvonäkökulma jo ehdokashankinnassa.
– On asetettava tavoite ja tehtävä määrätietoista työtä sen toteutumiseksi. Ehdokaslistoista on tehtävä monipuolisia, jos halutaan puhutella äänestäjiä laajasti.
Jirka Hakala korostaa, että tasa-arvoelementti on läsnä kaikilla politiikan lohkoilla. Poliittisilla päätöksillä on vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon liittyivät ne sitten koulutukseen, talouteen, verotukseen tai sosiaalipolitiikkaan.
– Eri näkökulmat voidaan huomioida paremmin, kun molemmat sukupuolet ovat edustettuina päätöksenteossa. Sukupuolten tasa-arvo ei ole vain naisasia, vaan hyödyttää myös miehiä ja poikia.
Varsinais-Suomessa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto ja Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) onnistuivat ehdokasasettelussaan tasa-arvon näkökulmasta parhaiten. Jokainen niistä päätyi kahdeksan miehen ja yhdeksän naisen listaan. Puolueet saivat asettaa maakunnasta 17 ehdokasta.
– Keskustan, kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja vasemmistoliiton ehdokasasettelu kertoo siitä, että tasa-arvopyrkimys yhdistää hyvin erilaisen aatepohjan omaavia puolueita, Jirka Hakala toteaa.
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien listoilla on kummallakin Varsinais-Suomessa kymmenen miestä ja seitsemän naista. Vihreillä on ehdolla totuttuun tapaan enemmän naisia kuin miehiä eli 13 naista ja neljä miestä. Hakala ei tiedä syitä vihreiden naisvaltaisuuteen.
– Vihreätkään eivät ole mikään uusi puolue, joten järjestöosaamisesta ehdokasasettelu ei ole kiinni, hän sanoo.
Monella pienemmällä puolueella naiset ovat selvässä vähemmistössä, joten vihreiden lista tasapainottaa kokonaisuutta. Liberaalipuolueen yhdentoista ehdokkaan listalla on pelkkiä miehiä. Sinimustan Liiton (SML) ehdokkaina on 13 miestä ja neljä naista. Liike Nytillä on tarjolla 12 miestä ja viisi naista. Vapauden liitosta (VL) on ehdolla yhdeksän miestä ja kuusi naista. Valta kuuluu kansalle -puolue (VKK) on asettanut tarjolle seitsemän miestä ja neljä naista.
– Parempaan kannattaa pyrkiä, sillä tasapuolinen ehdokaslista on puolueiden itsensä etu. Pienet puolueet voivat ottaa oppia isoilta, Hakala kannustaa.
Eläinoikeuspuolueella (EOP) on ehdolla mies ja kaksi naista. Suomen Kommunistisella puolueella (SKP) on kaksi miesehdokasta ja kristallipuolueella yksi naisehdokas. Salolainen Voitto Suominen on omalla listallaan ainoana miehenä.
Eduskunnassa tasa-arvo on edennyt mallikkaammin ja sukupuolijakauma tasoittunut nopeammin kuin kunnallisessa päätöksenteossa. Naisten osuus Suomen kansanedustajista ylitti 10 prosenttia jo vuonna 1908, kun kuntien valtuustoissa samaan päästiin vasta 60 vuotta myöhemmin. Naisten määrä eduskuntaan valituista nousi 40 prosenttiin vaalivuonna 2007.
Eduskuntavaaleissa 2019 naisten osuus ehdokkaista oli 42 prosenttia. Silloin naisia valittiin kansanedustajiksi ennätysmäärä 94, joka on 47 prosenttia eduskuntaan valituista.
Kuntavaaleissa 2021 naisia oli 39,7 prosenttia ehdokkaista ja 40,2 prosenttia valituista. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyissä aluevaaleissa naisten osuus ehdokkaista oli 45 prosenttia ja valituista 53 prosenttia.
Salon seudulta on nimetty tämän kevään eduskuntavaaleihin yhteensä 27 ehdokasta, joista naisia on 12. Salosta on 17 ehdokasta, joista naisia on seitsemän. Somerolta on ehdolla kaksi miestä ja yksi nainen, Kemiönsaaresta kaksi naista ja yksi mies, Marttilasta kaksi miestä ja sekä Koskelta että Sauvosta kummastakin yksi nainen.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Tane on yksi Suomen kolmesta tasa-arvoviranomaisesta. Eduskuntapuolueet ovat Tanessa edustettuina vaalituloksen mukaisessa suhteessa. Laaja-alaisen puoluepoliittisen edustuksensa ansiosta Tanen kannanotoilla on painoarvoa tasa-arvopoliittisia linjauksia laadittaessa.
