Nuorten tyytyväisyys elämäänsä palautui viime vuonna jo lähes korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Asia ilmenee uusimman eli viime vuoden Nuorisobarometrin tuloksista, jotka julkaistiin torstaina.
Yli neljä viidestä Nuorisobarometriin vastanneesta nuoresta koki päivittäisen arjen olevan merkityksellistä ja elämän hyvin hallinnassa.
– Korona-aikana, varsinkin siinä alkuvaiheessa, tapahtui monenlaisia hyvinvointipudotuksia nuorten osalta. Näillä mittareilla näyttää siltä, että palautumista on tapahtunut, joskaan ei vielä ihan sille tasolle, mistä ennen koronaa lähdettiin, erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkostosta kertoo STT:lle.
Vuoden 2022 Nuorisobarometrin teema oli resilienssi epävarmuuden ajassa. Barometriin vastanneilta nuorilta kysyttiin kohdatuista vastoinkäymisistä sekä kyvystä kohdata vaikeuksia ja palautua niistä.
Nuorisobarometri tuottaa tietoa nuorten näkemyksistä, asenteista ja arvoista. Nuorten hyvinvointia seurataan esimerkiksi kouluterveyskyselyin.
Koronapandemia selittänee vain osan tapaamisten harvenemisesta
Barometrin mukaan kavereiden tapaamistahti oli harventunut nuorilla huomattavan paljon, mitä Kivijärvi pitää yllättävänä ja huolestuttavana tutkimustuloksena.
– Niin paljon, että sellaisia muutoksia ei barometrin historiassa ole aikaisemmin ollut, Kivijärvi kuvailee.
Kavereiden tapaamistahdin lasku oli kaikilla ikäryhmillä huomattavaa, jopa dramaattista verrattuna vuoteen 2015, jolloin asiaa viimeksi kysyttiin Nuorisobarometrissä.
15–19-vuotiaiden osalta tapaamistahti oli jo pitkään ollut loivassa laskusuunnassa, mutta yli 20-vuotiailla trendi oli ollut pikemminkin nouseva koko 2000-luvun.
Aineiston perusteella sosiaaliset tapaamiset eivät myöskään olleet korvautuneet tietokonevälitteisellä yhteydenpidolla.
– Näyttäisi siltä, että korona on muuttanut aika monienkin nuorten toimintaa suhteessa omiin kavereihin. Tämä oli yllätys ja kielteisempään suuntaan menevä trendi, Kivijärvi sanoo.
Koronapandemian aikainen sosiaalisten kontaktien rajoittaminen selittänee vain osan muutoksista, sillä barometrin aineisto kerättiin alkuvuodesta 2022, jolloin kaikkein kovimmat rajoitukset eivät enää olleet voimassa.
Nuorisobarometrissa on seurattu jo pitkään nuorten vertaissuhteita. Kivijärvi muistuttaa, että ikätovereiden näkeminen on aina ollut vahvasti yhteydessä nuorten hyvinvointiin.
Kriisinkestävyys keskimäärin korkealla tasolla
Barometrin mukaan suomalaisnuorten itse arvioima resilienssi eli kriisinkestävyys oli keskimäärin verrattain korkealla tasolla, mutta toisaalta arviot vaihtelivat ryhmäkohtaisesti.
Erityisesti vähemmistöihin identifioituvat, työmarkkinoiden reunamille jääneet, muunkieliset ja naiset arvioivat resilienssinsä verrokkiryhmiään heikommaksi.
Tyypillisimmiksi vaikeuksiksi nuoret nimesivät läheisiin liittyvät huolet ja menetykset, opiskeluun kytkeytyvät epävarmuudet ja mielenterveysongelmat. Näiden lisäksi lähes puolet vastaajista oli kokenut koulukiusaamista elämänsä aikana ja neljännes oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.
Barometrin mukaan eniten erilaisia vaikeuksia olivat kokeneet työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääneet sekä vähemmistöihin identifioituvat.
Vaikeuksissa auttaviksi asioiksi nuoret nimesivät tyypillisimmin ystävät ja perheenjäsenet. Läheisiltä tukea saaneet arvioivat kriisinkestävyytensä muita vahvemmaksi.
Epävarmuutta toimeentulosta ja työn saamisesta
Barometrissa nuorilta kysyttiin myös epävarmuuden ja turvattomuuden kokemuksista, stressistä, arjen merkityksellisyydestä, tyytyväisyydestä elämään, sosiaalisesta kiinnittyneisyydestä, päihdeasenteista ja institutionaalisesta luottamuksesta.
Vastausten mukaan eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuoret kokivat oman tulevaisuuden, toimeentulon ja työn saamisen takia.
Henkilökohtaista elämää koskevat epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset sen sijaan olivat vähentyneet lähes kaikkien kysyttyjen asioiden osalta verrattuna edellisiin mittauksiin.
– Kääntöpuolena on se, että kyllä siellä (barometrin vastauksissa) jälleen kerran näkyivät monenlaiset yhteiskunnallisiin asemiin liittyvät eriarvoisuudet ja polarisaatiokehitykset, Kivijärvi kertoo.
Nuorimmilla kielteisimmät päihdeasenteet
Enemmistö barometriin vastanneista nuorista kertoi suhtautuvansa päihteisiin ja niiden käyttöön kriittisesti. Kaikkein nuorimpien vastaajien päihdeasenteet olivat kielteisimmät.
Barometrin mukaan nuorten alkoholia koskevat näkemykset ovat muuttuneet tiukemmiksi 20 vuoden ajan. Samaan aikaan nuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut hyväksyvämmäksi ja huumepoliittiset näkemykset vapaamielisemmiksi.
– Toki edelleen valtaosa nuorista suhtautuu varauksella huumausaineisiin, mutta siinä on tapahtunut pientä muutosta. Se ehkä heijastaa myös julkista keskustelua. Huumausaineista keskustellaan tänä päivänä liberaalimmin, Kivijärvi sanoo.
Koulutetut ja työllistyneet nuoret luottavat viranomaisiin
Nuorten institutionaalinen luottamus oli barometrin mukaan varsin vahvaa. Valtaosa kyselyyn vastanneista nuorista luotti erityisesti viranomaisiin mutta myös poliittisiin toimijoihin.
Institutionaalinen luottamus oli pysynyt pääpiirteittäin samalla tasolla kuin vuonna 2018, jolloin asiaa viimeksi kysyttiin Nuorisobarometrissä.
Barometrin mukaan kouluttamattomuus, työttömyys ja vähemmistöihin identifioituminen olivat yhteydessä matalaan institutionaaliseen luottamukseen.
Nuorisobarometri on vuosittain toteutettava tutkimus, johon haastatellaan Suomessa asuvia 15–29-vuotiaita nuoria.
Vuoden 2022 tutkimukseen vastasi vajaat 1 900 nuorta. Puhelinhaastattelut toteutettiin tammi–helmikuussa 2022.
Anniina Korpela
